RIO DE JANEIRO Pienessä keittiössä Catumbin slummissa Rio de Janeirossa on ahkeroitu aamuviidestä lähtien.
Flavia Matias valmistaa äitinsä Marlin ja tyttärensä Flavia Cristinan kanssa päivittäin noin 300 ilmaista noutoruoka-annosta yhteisönsä eniten tarvitseville.
Noin 33 miljoonaa brasilialaista 214:sta miljoonasta näkee nälkää. Määrä kasvoi räjähdysmäisesti erityisesti pandemiavuosina. Yli puolet väestöstä ei aina saa riittävästi ruokaa lautaselleen.
Pandemiavuosien myötä inflaatio, työttömyys ja kotitalouksien velat kasvoivat. Ruoka-apua tarvitsevat nyt monet sellaisetkin henkilöt, joilla on aiemmin ollut riittävä perustoimeentulo.
Rio de Janeirossa auttamaan ovat rientäneet ruoka-apua tarjoavat järjestöt ja kaupunki. Matiasin perhe on kokannut kolme kuukautta osana Rio de Janeiron kaupungin Cozinhas Comunatiarias Cariocas -ohjelmaa.
Marli on myynyt Catumbin slummissa valmistamaansa noutoruokaa jo 17 vuotta, ja ruoka-apuohjelma oli perheelle mahdollisuus auttaa yhteisöään.
– Olemme kasvaneet täällä Catumbissa. Kyse ei ole vain ravinnosta, vaan kunnioituksesta alueemme asukkaita kohtaan ja arvokkaasta elämästä, Flavia Matias kertoo.
Keittiö on auki maanantaista perjantaihin. Viikonloppuisin keittiön ruoka-avun piirissä olevat eivät välttämättä saa lainkaan syödäkseen, kokit kertovat.
– Tämä yhteisö on suuressa avun tarpeessa, ja tilanne heikkeni pandemian aikana. Me emme saaneet minkäänlaista apua ennen tätä projektia, Flavia sanoo.
Brasilia luuli selättäneensä nälänhädän
Vielä 2000-luvun alussa Brasilian tulevaisuus näytti lupaavalta. Maailmanlaajuinen raaka-ainebuumi siivitti maan taloutta.
Työväenpuolueen presidentti Luiz Inacio Lula da Silva ja hänen hallintonsa onnistuivat nostamaan miljoonia ihmisiä köyhyydestä erilaisten sosiaaliohjelmien avulla.
YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö poisti Brasilian maailman nälkäalueiden kartalta vuonna 2014. Samana vuonna Brasilia kuitenkin syöksyi työväenpuolueen Dilma Rousseffin hallinnon aikana talouskriisiin. Työväenpuolue ryvettyi myös korruptioskandaalissa.
Maan johto vaihtui Michel Temerin ja istuvan presidentin Jair Bolsonaron oikeistohallituksiin, jotka leikkasivat sosiaaliohjelmista sekä esimerkiksi terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Temer toteutti myös työllisyysreformin, jonka myötä yhä useammat työskentelevät epävirallisen talouden saralla, kuten torimyyjinä.
Brasilian talous ei ole juuri kasvanut lähes vuosikymmeneen.
Nälkä ja äärimmäinen köyhyys ovat aina olleet läsnä Brasiliassa, sanoo Rio de Janeiron yliopiston sosiaalipolitiikan tutkija Silvina Galizia. Hänen mukaansa presidentti Bolsonarolla on kuitenkin sormensa pelissä nälänhädän laajuudessa ja syvyydessä.
Koronapandemia runteli Brasiliaa erityisen raskaasti – koronakuolemien määrä hipoo 700 000. Bolsonaro vähätteli koronataudin vakavuutta ja viivytteli rokotteiden hankkimisessa.
Galizia arvioi, että Bolsonaron hallinnon jakamat koronatuet pandemian aikana ja sen jälkeen eivät ole olleet riittäviä. Tukiin eivät olleet oikeutettuja esimerkiksi epävirallista työtä tekevät, joita Brasiliassa on kasvava määrä – noin 40 prosenttia työllistyneistä.
Lukemattomat ihmiset jäivät Catumbin kaltaisilla alueilla tyhjän päälle.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on pahentanut inflaatiota entisestään. Moni perhe on joutunut talousahdinkoon.
– Rahat riittävät perustarpeisiin. Se tarkoittaa keksejä lapsille, riisiä ja papuja. Punainen liha jää kaupan hyllylle. Ennen samalla palkalla pärjäsi suhteellisen hyvin, kertoo Catumbissa asuva, työttömäksi jäänyt Diogenes Francca, 36.
Nälänhätä nousi vaaliteemaksi
Taloustilanne puhuttelee brasilialaisia sekä keittiöissä että vaaliuurnilla. Presidentinvaalien toisella kierroksella sunnuntaina 30. lokakuuta ovat vastakkain Bolsonaro ja entinen presidentti Lula.
Lula kampanjoi ohjelmalla, joka muistuttaa hänen kahdesta edellisestä presidenttikaudestaan vuosina 2003–2010.
Catumbissa moni muistelee Lulan aikakautta lämmöllä ja kritisoi presidentti Bolsonaroa, joka on politiikassaan pyrkinyt miellyttämään maan talouseliittiä.
– Toivomme Lulan voittoa, sillä haluamme, että tällaiset ruoka-apuprojektit laajenevat. Tahdomme, että meitä suojellaan myös vaalien jälkeen, Flavia Matias sanoo.
Bolsonaro on vähätellyt nälänhätää. Tiukan presidenttikilvan myötä presidentti on kuitenkin pyrkinyt kalastamaan ääniä myös Lulan kannattajakunnasta.
Brasilian laki kieltää ylimääräiset sosiaalimenot vaalivuonna. Bolsonaro on kiertänyt lakia ajamalla läpi hätätilan, joka on voimassa vuoden loppuun saakka. Asetuksen turvin presidentti on jakanut miljardien eurojen edestä avustuksia esimerkiksi lapsiperheille ja taksikuskeille.
Monet pitävät Bolsonaron rahanjakoa vaalitemppuna. Tutkija Gustavo Lucas Rio de Janeiron yliopiston talouden laitokselta sanoo, että Bolsonaro todennäköisesti jatkaisi leikkaus- ja yksityistämispolitiikkaansa toiselle kaudelle päästessään.
– En ole koskaan aiemmin nähnyt, että joku jakelisi avustuksia näin populistisesti tullakseen uudelleenvalituksi, Lucas sanoo.
Tutkijan mukaan Lulankaan voitto ei tietäisi ihmeratkaisuja nälkäongelman ja äärimmäisen köyhyyden selättämiseksi.
Lucas arvioi, että Lula tulisi perimään hyvin pirstaleiset työmarkkinat. Lisäksi hänen työtään hankaloittaisi parlamentti, joka ei ole kovin ystävällismielinen hänen politiikalleen sekä mahdollinen lama Yhdysvalloissa.
Lupaukset korruption kitkemisestä vetoavat Bolsonaron kannattajiin
Presidentti Jair Bolsonaro nousi valtaan edellisissä vaaleissa lupauksilla korruption kitkemisestä ja talouskasvusta. Nykyisten vaalien ensimmäinen kierros osoitti, että tämä puhuttelee yhä monia äänestäjiä.
Erityisesti Bolsonaron puheet työväenpuolueen korruptiosta varjostavat Lulaa, joka itsekin istui korruptiotuomion vuoksi vankilassa. Korkein oikeus kumosi tuomion viime vuonna.
Datafolha -yhtiön kyselytutkimus povasi Bolsonarolle ensimmäisellä kierroksella 36 prosentin äänisaalista, lopulta presidenttiä kannatti 43 prosenttia äänestäjistä. Bolsonaro sai kaksi miljoonaa ääntä enemmän kuin edellisten vaalien ensimmäisellä kierroksella.
Vaaleissa äänestetään myös muun muassa kongressin kokoonpanosta sekä osavaltioiden hallinnoista ja kuvernööreistä. Presidentin puolue on ensimmäisen kierroksen jälkeen vahvoilla myös kongressin ylä- ja alahuoneessa.
Bolsonaron menestys on saanut työväenpuoleen Lulan esimerkiksi lupailemaan budjettikuria.
Pandemiavuosista hieman kohentunut talous luo tuulta Bolsonaron vaalikampanjaan. Inflaatio on laskenut huhtikuun 12 prosentista noin seitsemään prosenttiin. Työttömyys on pudonnut puolessatoista vuodessa noin 15:stä noin yhdeksään prosenttiin.
Siinä missä Lula kerää ääniä pienituloisissa osavaltioissa ja Rio de Janeiron slummeissa, Bolsonaro vetoaa konservatiivisia arvoja kannattaviin keski- ja yläluokkaisiin äänestäjiin.
Yksi heistä on keskiluokkaisessa Recreion lähiössä asuva ravintola-alan yrittäjä Aías Farias Matos.
– Ottaen huomioon pandemian ja Ukrainan sodan, taloustilanne näyttää hyvältä, Farias Matos sanoo.
Yläluokkaisessa Barra da Tijucan naapurustossa asuva graafinen suunnittelija Amanda Bragard äänestää Bolsonaroa siinä toivossa, että tämä saisi ohjattua Brasilian talouskasvun tielle seuraavien neljän vuoden aikana.
Bragard sanoo, että hän ei halua työväenpuolueen ajavan Brasiliaa samanlaiseen talousahdinkoon kuin köyhä naapurimaa Venezuela.
– Selvisimme hyvin ulos kriisistä tänä vuonna. Lula keskittyy vähävaraisten tarpeisiin, mikä on tietenkin hyvä asia. Mutta hän unohtaa, että Brasiliassa on muitakin sosiaaliluokkia, Bragard sanoo.
Voit keskustella aiheesta 30.10. klo 23 asti.