Pienydinvoimalat tehdään sähkön, lämmön tai niiden molempien tuotantoon. Se, mitä tuotetaan, ohjaa sitä, minne pienydinvoimaloita voitaisiin Suomessa sijoittaa.
Laitosta on rakennettu jo yli 20 vuotta, se on 13 vuotta myöhässä ja kustannukset ovat moninkertaistuneet alkuperäisestä. Murheenkryyniksi muodostunut hanke on paraatiesimerkki siitä, kuinka vaikeaa ja kallista ydinvoimalan rakentaminen nykyään on.
Perinteisten ydinvoimalahankkeiden ongelmien vuoksi moni maa ja yhtiö kaavailee nyt SMR-voimalan (small modular reactor) eli pienydinvoimalan rakentamista.
Hiljattain pienydinvoimalan rakentamista kertoi selvittävänsä Fortum. Aiemmin myös Helsingin energiayhtiö Helen on kertonut harkitsevansa pienydinvoimaloita.
- Lue lisää: ”Näemme, että pienydinvoimalat ovat tulossa” – Fortum selvittää ydinvoiman mahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa
SMR-voimaloista povataan helpotusta ydinvoimahankkeisiin niiden rakentamistavan vuoksi.
Perinteiset ydinvoimalat valmistetaan räätälöityinä yksittäishankkeina, joissa on paljon uniikkia rakennettavaa. SMR-voimalat taas valmistetaan pitkälti sarjatuotantona tehtaissa ja kootaan sijoituspaikalla valmiista moduleista.
Sarjatuotannolla kustannuksia saadaan alennettua ja rakentaminen on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.
Milloin Suomeen?
Maailmalla ensimmäisten SMR-voimaloiden odotetaan valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä. Yle kysyi Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä, milloin SMR-voimaloita voitaisiin nähdä Suomessa.
VTT:n tutkimusprofessori Jaakko Leppänen hahmottelee aikataulua Suomen ilmastotavoitteiden kautta. Päämääränä on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
– Jotta kasvihuonepäästöihin pystyttäisiin vaikuttamaan, SMR-voimaloiden pitäisi olla aika laajamittaisessa käytössä jo ensi vuosikymmennellä. Se tarkoittaisi, että ensimmäiset yksiköt olisivat käytössä ehkä noin vuosikymmenen vaihteessa, Leppänen arvioi.
Olisiko aikataulu teknologisesti realistinen?
– On se sikäli realistista, että monet SMR-konsepteista on jo pitkälle kehitettyjä. Varsinkin voimalat, mitkä perustuvat pitkälti olemassa olevaan ydintekniikkaan, voitaisiin saada aika nopeallakin aikataululla kaupalliseen käyttöön, Leppänen vastaa.
Tuotanto määrää, mihin pienvoimalan voi Suomessa sijoittaa
Pienydinvoimalat tehdään sähkön, lämmön tai niiden molempien tuotantoon.
Sähkötuotantoon suunnitellut pienreaktorit ovat teholtaan muutaman sadan megawatin kokoisia. Vertailuksi: esimerkiksi Olkiluoto kolmonen tuottaa 1600 megawattia. Esimerkiksi 200 megawatin pienreaktorissa kaikkea energiaa ei kuitenkaan saada muutettua sähköksi, joten loput tuotannosta syötetään lämpönä kaukolämpöverkkoon.
Tällaisia sähköä sekä lämpöä tuottavia SMR-voimaloita voitaisiin Suomessa sijoittaa vain muutamiin suurimpiin kaupunkeihin, joissa on riittävän laaja kaukolämpöverkko, jossa energia voidaan hyödyntää.
Pelkkään lämmöntuotantoon tarkoitetut SMR-voimalat sen sijaan soveltuisivat Suomessa lukuisille alueille.
– Suomessa on yli sata pientä kaukolämpöverkkoa, johon lämpöä tuottava pienreaktori voisi kokonsa puolesta sopia, VTT:n Leppänen sanoo.
Jos pienydinvoimaloita halutaan käyttää lämmöntuotantoon, voimalan on sijaittava lähellä asutusta, jotta se voidaan kytkeä kiinni kaukolämpöverkostoon. Esteeksi ei muodostu SMR-voimalan koko, mutta sääntelyssä on vielä päätettävä, minkälaisiin paikkoihin voimaloita voitaisiin kaupungeissa sijoittaa.
Pienempi, pelkkää sähköä tuottava SMR-voimala puolestaan voisi sijaita lähes missä hyvänsä.
Yksi mahdollisuus olisi rakentaa pienydinvoimaloita Fennovoiman kaatuneen hankkeen korvaajaksi Pyhäjoelle, jossa ydinvoimalan pohjatyöt ehdittiin tehdä valmiiksi.
Tarve on kova, mutta kysymyksiä riittää
Tarve lisäydinvoimalle ja SMR-voimaloille on kova, sanoo tuuli- ja ydinvoima-asiantuntija Annina Alasaari energia-alan etujärjestö Energiateollisuudesta.
Syitä piisaa. Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaatumisesta Suomen energiatuotantoon tulee 1200 megawatin aukko, Venäjän aloittaman energiasodan takia energiaomavaraisuutta halutaan lisätä ja hiilineutraaliustavoitteen vuoksi tarvitaan päästövähennyksiä. Teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen taas lisää tulevaisuudessa sähkönkulutusta.
Lämpöä ja sähköä tuottavat SMR-voimalat olisivat myös yksi vastaus säätövoiman tarpeeseen. Säätövoima tarkoittaa joustavaa tuotantoa, jolla voidaan reagoida kulutuksen ja tuotannon vaihteluun.
Tuulisina päivinä sähköä tuotetaan Suomessa yllin kyllin, mutta tuulettomina päivinä tarvitaan muuta tuotantoa. Tähän voitaisiin vastata SMR-voimaloilla, jossa tuotantoa voi säädellä lämmön ja sähkön välillä.
– Se mahdollistaisi entistä paremmin esimerkiksi tuulivoimakapasiteetin lisäämisen sähköjärjestelmässä, Alasaari toteaa.
Monta kysymystä on kuitenkin vielä ratkaisematta. SMR-voimalat esimerkiksi tuottavat ydinjätettä perinteisten ydinvoimaloiden tapaan, joten sille on löydettävä loppusijoituspaikka.
Alasaari sanoo, että ensiaskeleena Suomessa tarvittaisiin selkeyttä SMR-voimaloiden sääntelyyn. Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan ydinenergialain kokonaisuudistusta, jossa huomioitaisiin myös SMR-voimalat.
– Yritykset tarvitsevat näkymää tulevaisuuden toimintaympäristöstä omien investointipäätöstensä tueksi.
Juttua tarkennettu 31.10.2022 klo 15:15: Jutusta korjattu epäselvä viittaussuhde. Aiemmin tekstistä saattoi saada käsityksen, että Olkiluoto kolmosta hyödynnettäisiin kaukolämmön tuotannossa, mikä ei pidä paikkaansa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2. marraskuuta kello 23 asti.
Lue lisää: