Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Venäjältä tuodun energiapuun korvaamisella on jo kiire: “Turvetta saatetaan käyttää enemmän, jos tulee kylmä talvi”

Suomen metsistä pitäisi lähiviikkoina saada korjattua kaksi miljoonaa kuutiota aiempaa enemmän energiapuuta, mikäli Venäjältä tuotu raaka-aine halutaan korvata. Puiden pitäisi olla juhannukseen mennessä kuivumassa.

Juvan puuterminaalissa kuivuu puuta ensi talvea varten. Kotimaista energiapuuta tarvitaan poikkeuksellisen paljon korvaamaan Venäjältä aiemmin tuotua puuta.
  • Petri Vironen

Juvalainen metsäkone rouskuttaa rankaa pinoon kunnan omistamalla palstalla viitostien varrella.

Suomen metsistä pitäisi saada likimain juhannukseen mennessä korjattua kaksi miljoonaa kuutiota aiemmin Venäjältä tuotua puuta. Jos puumäärä aseteltaisiin metriä leveään ja kaksi metriä korkeaan pinoon, puuta riittäisi Hangosta Utsjoelle saakka.

Luonnonvarakeskuksen Luken arvion mukaan Suomen metsät kasvavat reilut 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kestävät hakkuumahdollisuudet ovat 80 miljoonaa ja puuta korjataan noin 76 miljoonaa euroa kuutiota.

– Määrä on noin puolet siitä määrästä, joka jää meillä korjaamatta hakkuumahdollisuuksiin nähden, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen sanoo.

Johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta katselee enrgiapuupinoa.
Johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta katselee energiapuupinoa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Korhosen mukaan kahden miljoonan kuution lisäys tuskin vaikuttaa myöskään metsien monimuotoisuuteen.

– Pieniläpimittaisesta lahoavasta puusta ei Suomen metsissä ole pulaa. Hoitamattomia metsien on niin paljon, että sellaista puuta riittää.

Juvan puuterminaalissa on ohuen rangan joukossa myös hieman järeämpää, mutta rahallisesti vähäarvoista lehtipuuta.

– Siinä kannattaa olla tarkkana, ettei järeää haapaa lähde energiapuun mukana pois. Se on monen uhanalaisen eliölajin kannalta tärkeä puulaji, Kari T. Korhonen muistuttaa.

Suomesta korjattiin viime vuonna reilut neljä miljoona kuutiota energiapuuta. Siitä puolet oli rankaa ja toinen puolikas pääosin isojen puiden latvuksia.

Energiapuuta pinossa.
Energiapuu palaa etupäässä taajamien kaukolämpökattiloissa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Tuonti pysähtyi kuin seinään

Juvan puuterminaaliin on koottu satoja metriä pitkiä pinoja rankaa vietäväksi Etelä-Savon Energian (ESE) voimalaitokselle Mikkeliin. Siellä puu muuttuu kaukolämmöksi ja sähköksi.

ESE ehti tuoda vuosikausia energiapuuta itärajan takaa ja sillä oli jopa oma venäläinen puunhankintayhtiö.

Helmi-maaliskuun taitteessa tuonti pysähtyi kuin seinään.

– Viitisen prosenttia energiapuustamme tuotiin ja se pitäisi saada korvattua kotimaisella. Täältä Suomen metsäisimmästä maakunnasta raaka-ainetta kyllä löytyy, mutta turpeeseenkin joudutaan ehkä turvautumaan jos ensi talvesta tulee kylmä, ESEn tuotantojohtaja Lasse Lahtinen arvioi.

ESEn voimalaitoksella palaa miljoonaa kuutiota energiapuuta vuodessa. 50 000 kuutiota pitäisi löytyä kotimaasta ensi talveksi lisää.

Puupinoa nostetaan tukkirekan kyydistä energiapuupinoon terminaalialueella.
Energiapuun korjuulla on kiire ensi talven tarpeita ajatellen. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

ESE ei ole haasteensa kanssa yksin

Reilua viittäkymmentä suomalaista energialaitosta edustavan Paikallisvoima ry:n toiminnanjohtaja Toivo Hurme kertoo, että energiapuun saatavuus vaihtelee alueittain ja yhtiöittäin.

– Erityisesti metsähake on aivan keskeinen raaka-aine meidän jäsenille. Kaksi kolmasosaa lämmöstä ja sähköstä runsas viidennes tuotetaan puubiomassalla.

Venäjän tuonnin äkillisen loppumisen vaikutukset vaihtelevat alueittain ja yhtiöittäin. Kotimaisen raaka-aineen kysynnän kasvu näkyy selvästi myös hinnassa.

– Yhtiöt raportoivat noin kolmanneksen hinnannoususta. Myös kuljetuskustannukset nostavat hintaa, Toivo Hurme muistuttaa.

Paikallisvoiman arvion mukaan tuonnin korvaaminen kotimaisella energiapuulla on kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa.

– Hallituksen päätökset Kemera-tuen lisäämisestä, kahden puuterminaalin rakentamisen tukemisesta ja tienpidon parantamisesta tukevat tätä. Tilanne on tiukka, mutta ratkaistavissa kunhan korjuukausi jatkuu hyvänä.

Ala arvioi kuitenkin, että myös turvetta joudutaan tulevana talvena polttamaan etenkin, jos talvesta tulee kylmä.

– Turpeen käyttö on kuitenkin päästöoikeuden korkean hinnan vuoksi niin kallista, että se on yhtiöille tappiollista toimintaa, ja siksi sen käyttö pyritään viimeiseen saakka minimoimaan. Kallistunutkin metsähake on edullisempaa kuin turve, Toivo Hurme sanoo.

Puheenjohtaja Kaisa Ralli, Metsähoitoyhdistys Etelä-Savo.
Kaisa Ralli kannustaa metsänomistajia energian korjuuseen. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

"Kannustan metsäomistajia tarttumaan hetkeen"

Etelä-Savo on Suomen metsäisimpiä maakuntia ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo yksi suurimmista energiapuun toimittajista. Puheenjohtaja Kaisa Rallin mukaan tuontipuun korvaaminen kotimaisella on mahdollista, mutta kiire voi tulla.

– Kyllä Etelä-Savon metsistä puuta löytyy, mutta korjuut pitää suunnata energiapuuhun, jos ensi talven tarve halutaan turvata.

Ralli muistuttaa, että energiapuukauppa vauhdittaa samalla nuorten metsien hoitovelan lyhentämistä.

– Meidän metsänomistajien näkökulmasta riittää niitä kohteita eli nuoria metsiä, joita pitää kunnostaa. Etelä-Savossakin niitä rästejä löytyy. Haluankin kannustaa kaikkia metsänomistajia, että otettaisiin tavallaan neuvosta vaari ja tartuttaisiin tähän hetkeen.

Yhdistys toimitti viime vuonna energiapuuta 140 000 kuutiota. Tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan lähelle 200 000 kuutiota.

Huolestuttaako sinua oman kaukolämpöyhtiösi polttoaineen saatavuus? Voit keskustella aiheesta 19.5. klo 23.00 saakka.