Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa noin 1,5 celsiusasteeseen, pitää maailman kasvihuonepäästöjen kääntyä laskuun viimeistään vuonna 2025.
Näin kertoo YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti, joka julkaistiin maanantaina. Satojen tutkijoiden laatima kolmas osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää, hiilen sitomista ilmakehästä sekä kestävään kehitykseen liittyvien toimien sosiaalista hyväksyntää.
The Guardianin mukaan keskustelut raportista venyivät sunnuntaina tuntikausia yliajalle. Tiedeyhteisö ja hallitukset olivat eri mieltä esimerkiksi siitä, paljonko kehitysmaat tarvitsevat rahoitusta, ja miten raportissa painotetaan polittisia toimia, kuten fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaista poistamista.
Raportin keskeinen viesti on jälleen synkkä: toivoa on, mutta se vaatii monia dramaattisia samanaikaisia toimia. Päästöt kuitenkin voidaan puolittaa kaikilla sektoreilla vuoteen 2030 mennessä.
Päästöjä on vähennettävä
Valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennyssitoumukset eivät ole riittäviä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä, raportti kertoo.
– IPCC arvioi, että viime syksyn Glasgow'n kokoukseen mennessä annetut päästövähennystavoitteet johtaisivat 3,2 asteen lämpötilannousuun. 1,5:een on paljon matkaa, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo.
– Tällä menolla seuraavat alle kymmenen vuotta ovat ratkaisevat. Nyt on päästöt saatava käännetyksi laskuun, jos aiomme pyrkiäkään sinne 1,5:een, saati päästä kahden asteen alapuolelle.
IPCC:n raporttiin on kirjattu koko käytössä oleva arsenaali, jolla voidaan pyrkiä vähentämään fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.
– Siinä kiinnitetään huomiota siihen, että useiden päästöjä vähentävien teknologioiden kustannukset ovat laskeneet merkittävästi, ja olemme saamassa uusia teknologioita, kuten vetypohjaiset ratkaisut, joilla tulee olemaan suuri rooli teräksen ja sementin päästöjen vähentämisessä, Markku Ollikainen sanoo.
Raportin ilmaston lämpenemisen rajoittaminen vaatii suuria muutoksia etenkin energia-alalla. Tutkijat kannustavat fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaan vähentämiseen, jo tämän vuosikymmenen aikana.
Tässä kohtaa raportti esittää myös valonpilkahduksia: IPCC:n mukaan aurinko- ja tuulivoiman kustannukset ovat laskeneet jatkuvasti 2000-luvulla. Jos tämän päivän kustannuksia verrataan vuoteen 2010, ovat ne pudonneet raportin mukaan jopa 85 prosentilla.
Hiili pois ilmakehästä
Hiilen poistaminen ilmakehästä on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä keskeinen tehtävä. Raportti tarkastelee tätä useasta eri näkökulmasta.
Viime syksyisessä Glasgow'n ilmastokokouksessa yli sata maata sitoutui pysäyttämään maailman metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä. Suomi oli mukana allekirjoittajamaiden joukossa, kuten myös muun muassa Brasilia, Venäjä, Kiina ja USA.
Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen suhtautui metsäjulistukseen marraskuussa epäilevästi, koska "se ei sido mihinkään, ja käytännössä antaa luvan jatkaa metsäkatoa seuraavat kymmenen vuotta".
Metsiä häviää vuosittain WWF:n raportin mukaan keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, ja trooppisten metsien kato näyttää vain kiihtyvän.
Raportin mukaan maiden pitäisi metsäkadon lopettamisen lisäksi panostaa metsitykseen eli uuden metsän istuttamiseen, hiilen sidontaan maaperään sekä maatalous- ja viljelytapojen uudistamiseen.
Tämän päälle tulevat teknologiset nielut, eli isot laitokset, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä. Niiden roolia painotetaan Markku Ollikaisen mukaan yhä enemmän, koska ilmastotoimiin ei ole lähdetty kovin vahvasti.
VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto on samoilla linjoilla.
– 1,5:n tai alle kahden asteen tavoitteeseen pääsemiseksi meillä alkaa olemaan niin kiire, että päästöjen vähentäminen yksin ei riitä, jos se tehdään mittavissa määrin vasta ensi vuosikymmenen puolella, Arasto sanoo.
Uusiin teknologioihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Pelkona on, että hiilenpoistoteknologiat toimivat valtioille tekosyynä, jonka varjolla muiden toimien kanssa voidaan vitkastella.
Tutkijoiden viesti on kuitenkin selvä: tilanne on niin vakava, että hiilen poistamista kaikin mahdollisin keinoin tarvitaan sen lisäksi, että leikataan massiivisesti päästöistä. Kyse ei ole yhden toimen korvaamisesta toisella, vaan useasta samanaikaisesta teosta.
Miten kestävälle kehitykselle saadaan laajempi tuki?
Onnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä vaatii raportin mukaan koko yhteiskunnan sitoutumista. Jos kansalaiset eivät seiso hillintätoimien takana, on ainakin edustuksellisissa demokratioissa vaikea nähdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Uutena osiona IPCC:n raportissa on hiilen vähentämisen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen puoli. Mikä motivoi kuluttajia, yhteisöjä ja yrityksiä tekemään vastuullisia valintoja liittyen kulutukseen, vähentämiseen, suunnitteluun ja sijoituksiin?
Raportti korostaa sitä, että ilmastoystävälliset elämäntapamuutokset voivat parantaa myös yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia vaikkapa paremman kaupunki-ilman ansiosta.
Ilmastoystävällisemmän arjen mahdollistavat infrastruktuurin ja teknologian muutokset voisivat IPCC:n mukaan johtaa jopa 40–70 prosentin päästövähennyksiin vuosisadan puoliväliin mennessä.
Kaupungeissa pienempään energiankulutukseen voidaan päästä luomalla kompakteja, kävelykelpoisia kaupunkeja, sähköistämällä liikennettä ja varastoimalla hiiltä luonnon avulla, siis lisäämällä kaupunkien viheralueita.
Suomen ilmastopaneeli arvioi viime vuonna, että Suomessa ilmastonmuutos tuo mukanaan erityisesti rankkasateita ja hulevesitulvia kaupunkeihin.
IPCC:n uudessa raportissa nostetaan esiin vihreämmän kaupunki-infran roolia myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sillä puistoalueet helpottavat hulevesiongelmia viilentävät kaupunkeja.
Miten tästä eteenpäin?
Markku Ollikainen sanoo, että IPCC:n raporttia pitäisi kuunnella "herkällä korvalla". Edelleen kehittyneiden maiden tulee lisätä ponnisteluja, sillä kehittyneet maat vastaavat pääosasta globaaleista päästöistä, etenkin väkilukuun suhteutettuna.
– Toisaalta kehittyvissä maissa taas kehittyy teollisen transformaation uusi perusta. Siellä tehtävä työ on aivan ratkaiseva läpimurron aikaansaamiseksi.
Ollikainen arvioi, että Suomessa on tunnistettu hyvin teollisen ja teknologisen perustan muutoksen tarve. On ymmärretty, että sähköntuotantoa täytyy lisätä, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu.
Se, mihin Suomi voisi panostaa enemmän, on omien ratkaisujen vieminen maailmalle. Sillä voisi olla taloudellisia hyötyjä.
– Suomi voisi kauppapolitiikassa ja kehitysyhteistyöpolitiikassa, sopeutumisen ja vihreän rahoituksen alueilla, olla aktiivisempi kuin mitä se nyt on.
VTT:n Antti Arasto huomauttaa raportin korostavan entistä enemmän ristiriitaisia vaikutuksia eri hillintämekanismeissa. Jokin keino voi itsessään hillitä tehokkaasti ilmastonmuutosta, mutta sillä voi olla muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin nähden jopa haitallisia vaikutuksia.
– Esimerkkinä sähköistyminen. Akut omalta osaltaan edistävät sähköistä liikennettä, mutta haasteita tulee tarvittavien raaka-aineiden käytön huomattavasta lisääntymisestä.
Lue lisää: