Etätöiden yleistyminen ja elpymisrahat vauhdittavat jälleen nopean kiinteän laajakaistan, valokuituverkkojen rakentamista.
Etenkin maaseudulla valokuidun rakentaminen on ollut lähinnä seutuverkkoyhtiöiden, -yhteisöjen tai osuuskuntien harteilla. Hankkeiden epäonnistumisistakin on puhuttu, eikä valokuidun rakentaminen ole ollut mikään kultakaivos.
Silti nyt myös teleoperaattorit ovat löytäneet oman markkinarakonsa.
– Yritykset on huomanneet potentiaalin. On tullut vastaan se, että toiminta pitää suorittaa valokuidun kautta, jotta voidaan luoda asiakkaalle vakaa ja varma yhteys, arvelee tietoverkkoasiantuntija Mikko Ojainväli.
Ojainväli työskentelee tietoverkkoasiantuntijana ja vetää valokuituhanketta Leader Liiverin ja Leader Suupohjan alueella Etelä-Pohjanmaalla.
– Jokainen tämän päivän tieto siirtyy valokuidun kautta. Jos meillä ei olisi valokuitua, meillä ei olisi nopeaa ja vakaata tiedonsiirtoa. Mobiiliyhteyksiinkin tarvitaan valokuituyhteyttä, muistuttaa Ojainväli.
Tukirahat tarpeen
Moni hanke etenkin haja-asutusalueella lähtee kuitenkin liikkeelle vasta tukien avulla. Etenkin pitkien etäisyyksien alueella tuet ovat elinehto.
Osuuskunta Keskikaista rakentaa valokuitua muun muassa Kokkolaan ja Kannukseen. Lähiaikoina on määrä käynnistyä isompi kuituverkkorakentaminen Kannuksen Mutkalammille. Siihen liittyvän tukipäätöksen odotetaan tulevan syyskuulla ja sen jälkeen rakentamaan päästäisiin ensi vuonna.
Keskikaistan kehityspäällikkö Ville Hietala myöntää, että tämän tyyppisten kokonaisuuksien rakentaminen ei lähtisi käyntiin ilman tukea.
– Omalla investointikyvyllä ei ole mitään mahdollisuuksia lähteä tuonne haja-asutusalueelle laajoja verkkokokonaisuuksia rakentamaan. Mutkalammin alueen verkon kokonaismitta on arviolta 40 kilometriä ja siihen olisi tulossa 120 taloutta. Pelkästään liittymämaksuilla ei niitä kustannuksia voida kattaa eli kyllä siihen tukirahaa tarvitaan, sanoo Hietala.
Tukea voivat hakea esimerkiksi juuri osuuskunnat, kunnat, kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, mutta myös paikallisoperaattorit.
Pitkällä aikavälillä ehkä kannattaa
Isoimmat operaattorit, kuten Elisa, Telia ja DNA ovat olleet nihkeitä rakentamaan kallista valokuitua. Pienemmät tai keskikokoiset operaattorit ovat kuitenkin hommaan ryhtyneet.
Pietarsaarelainen teleyhtiö JNT eli entinen Pietarsaaren Puhelin Oy on rakentanut kuituverkkoa viime vuosina Pohjanmaan rannikon kunnissa. Aluksi rakentaminen keskittyi Pietarsaareen, mutta viime aikoina on lähdetty muihinkin kuntiin. Tällä hetkellä valokuituverkkoa rakennetaan Vaasaan ja Raippaluodon saareen Mustasaaressa.
– Aloite tuli Raippaluodon asukkailta itseltään. Meidän tavoitteemme oli, että 70 kotitaloutta pitää tulla mukaan, jotta ryhdytään rakentamaan ja se täyttyi, kertoo kuituliittymien myynnistä vastaava Peter Björkström.
Raippaluodon valokuituverkko valmistuu tämän vuoden aikana. Rakentaminen yltää Björköbyhyn saakka.
Björkström myöntää, että kultakaivos se ei ole vieläkään.
– Rakentaminen on kallista, eikä sitä rakenneta sillä rahalla, mikä tulee liittymismaksuista. Mutta pitkällä aikavälillä se ehkä maksaa itsensä takaisin, sanoo Björkström.
Tarkat laskelmat etukäteen
Myös pääosin läntisessä Suomessa toimiva teleoperaattori Lounea kartoittaa parhaillaan valokuiturakentamisen tarvetta Etelä-Pohjanmaalla. Keskusteluja käydään useiden kuntien kanssa ja myyjiä jo rekrytoidaan.
Lounea ei ole mikään uusi tekijä valokuitumarkkinoilla, vaan se on rakentanut kuituverkkoa jo toistakymmentä vuotta.
Lounean myyntipäällikkö Aki Linnakoski sanoo, että kannattavuus lasketaan tarkkaan. Etukäteen tehdään tarkat investointilaskelmat sekä kartoitetaan sitoutuneet liittymien ottajat.
– Tarkkaan tarkastellaan hankkeen kannattavuus ennen rakentamispäätöstä. Kunnallisissa tuetuissa hankkeissa, joita on aikaisemmin tehty, on ehkä tehty tiettyjä asioita eri lailla ja tehty virheitäkin. Ei ole ehkä osattu ennustaa, miten se tulovirta kulkee ja on lähdetty rakentamaan ennen kuin liittyjiä on kartoitettu tarpeeksi. Ja ehkä tukiehdot ovat olleet epäselvät ja tukia on jäänyt saamattakin, pohtii Linnakoski.
Digiloikka lisää kapasiteetin tarvetta
Lounealle Etelä-Pohjanmaa on luonteva suunta laajentua, kun tarvetta nopeille kuituliittymille tuntuu olevan. Rakentamista vauhdittavat elpymisrahat, mutta myös kysyntä.
– Kysyntä on kasvanut etätyön takia. Tietoa liikkuu entistä enemmän netissä, ja valokuitu on sellainen, joka ei vanhene kymmenissäkään vuosissa, sanoo Linnakoski.
Samaa sanoo Ojainväli. Tietomassa on lisääntynyt viime vuosina valtavasti. Kapasiteettia tarvitaan myös haja-asutusalueilla.
– Sähköiset palvelut julkisella ja kaupallisella puolella, suoratoisto, viihde- ja pelipalvelut, videopalvelut, etätyöskentely ja etäkoulu, joiden kautta on tullut digiloikka myös, listaa Ojainväli.
Tarvetta nopeille yhteyksille on kaikkialla. Tarpeet eivät ole yhtään vähäisemmät maaseudulla tai haja-asutusalueilla, joissa mobiiliyhteydet ovat heikommat.
– Maaseudulla esimerkiksi maatalousyrittäjillä on niin paljon teknologiaa käytössä, että he tarvitsevat vakaat ja toimivat yhteydet. Valokuitu on ainoa ratkaisu tällä hetkellä, mikä heille toimii, muistuttaa Linnakoski.
Valokuitu on ylivoimainen
Ojainväli selittää, että kiinteässä laajakaistassa symmetrinen tiedonsiirto on ylivoimainen mobiiliin verrattuna.
– Nopeus on aina sama, lähtevä ja tuleva, eikä siihen vaikuta mikään maasto, välimatka, käyttäjämäärä tai sää. Siinä on hyvinkin suuri ero, miten data liikkuu.
Isot operaattorit, kuten esimerkiksi Elisa rakentaa langatonta 5G-verkkoa voimakkaasti tällä hetkellä – tosin lähinnä kaupunkiseuduille. Kumpaakin tarvitaan, muistuttaa Ojainväli.
– Se on hyvä, että 5G:tä kehitetään, mutta signaalin kantomatka on niin lyhyt, ettei sillä pystytä viemään yhteyksiä maaseutualueelle. Mutta valokuituverkon rakentamisen yhteydessä voidaan mahdollistaa myös 5G-tukiasemien tuleminen maaseudulle, selittää Ojainväli.
Lue myös: Kaustisen seutukunta haluaa olla maaseutualueiden ykkönen nopeissa 5G-yhteyksissä
Tavoitteena nopea yhteys monelle
Nopeita yhteyksiä on jo parinkymmenen vuoden ajan pyritty rakentamaan myös haja-asutusalueelle. Se on ollut myös poliittinen päätös ja tukeminen aloitettiin Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikana.
Nyt tukea voi hakea Ely-keskusten kautta ja vauhtia puhalletaan erilaisilla hankkeilla.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitossa on kevään aikana alkanut Laajakaistakiihdytys-hanke ja maaseudun kehittämisen Leader-ryhmät vetävät Vauhtia valokuituun -hanketta. Nämä molemmat hankkeet tukevat toimia, joilla mahdollistetaan Etelä-Pohjanmaan valokuituverkon kattavuuden kasvu.
– Tavoitteena on saada mahdollisimman monelle valokuituyhteys. Meillä Leader-ryhmässä painopiste on asukkaiden aktivoinnissa ja kylätason tiedottamisessa ja aktivoinnissa, kertoo Ojainväli ja lisää, että seuraava kylätason infotilaisuus on Peräseinäjoella 11. elokuuta.
Ojainvälin mukaan kylillä on kiinnostusta ja aktiivisia hankkeiden puolestapuhujia. Liitot ja Leader-ryhmät tekevät hankkeissa yhteistyötä yritysten kanssa.
Tämän kesän hakutulokset saadaan syksyn aikana ja rakentamisen aika on todennäköisesti ensi kesänä.
