Ihmistoiminnasta johtuvat ennennäkemättömät muutokset ilmastossa ja luonnon monimuotoisuudessa ovat yhdistyneet ja kasvavassa määrin uhkaavat luontoa, ihmishenkiä, elinkeinoja ja hyvinvointia ympäri maailman. Luontokato ja ilmastonmuutos vahvistavat molemmat toisiaan. Ne johtuvat ihmisen taloudellisesta toiminnasta. Kumpaakaan ei pysty ratkaisemaan ellei molempia torjuta yhdessä.
Tämä on tänään julkaistun kansainvälisen luontopaneeli IPBESin ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n yhteisraportin pääviesti. Sen on koonnut 50 maailman johtavaa biodiversiteetti- ja ilmastoeksperttiä. Raportti on ensimmäinen näiden kahden asiantuntijaelimen yhteistuotos. Siinä nivotaan ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen tiiviisti yhteen.
Vertaisarvioidun raportin mukaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta on tähän mennessä torjuttu erillään toisistaan. Toimet näitä molempia uhkia vastaan tulisi sen sijaan yhdistää.
– Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa kasvavassa määrin luontoa ja sen kykyä tuottaa ekosysteemipalveluita ihmisille, mukaan lukien luonnon kyky lieventää ilmastonmuutosta. Mitä lämpimämmäksi maailma tulee, sitä vähemmän esimerkiksi ruokaa ja juomavettä luonto pystyy tarjoamaan, sanoo professori Hans-Otto Pörtner raportin tiedotteessa.
Muutokset luonnon monimuotoisuudessa eli biodiversiteetissä taas vaikuttavat ilmastonmuutokseen, erityisesti typen, hiilidioksidin ja veden kiertoon.
– Todistusaineisto on selvää: maapallon kestävä tulevaisuus on edelleen saavutettavissa, mutta se vaatii ennennäkemättömiä, mullistavia muutoksia nopeasti ja pitkällä tähtäimellä. Pohjana on oltava kunnianhimoiset päästövähennykset, Pörtner sanoo.
Professorin mukaan bruttokansantuote ei voi enää pelkästään määrittää taloudellista kehitystä, vaan tarvitaan tasapainoa ihmiskunnan kehityksen ja lukuisten luonnon tarjoamien arvojen välillä. Samanlaista muutosta vaadittiin myös helmikuussa julkaistussa Dasguptan raportissa.
Tutkijat varoittavat, että kapeakatseiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi voivat jopa vahingoittaa luontoa ja päin vastoin. Luontoa tuhoavia ilmastotoimia ovat raportin mukaan esimerkiksi yksittäisen kasvin viljelyn bioenergiaksi laajoilla alueilla, puiden istuttaminen alueille, jotka eivät ole olleet metsiä ja monokulttuurinen metsänviljely, kuten eukalyptus-pellot. Joidenkin uusiutuvien energiamuotojen kohdalla tutkijat kehottavat punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, jos esimerkiksi tarvitaan paljon kaivostoimintaa tai laajoja alueita maata näiden energiamuotojen tuottamiseen.
Raportissa listataan ratkaisuja, joilla ilmasto- ja luontotoimien yhdistäminen onnistuisi. Tässä tärkeimpiä niistä:
- Runsaasti hiiltä varastoivien ja lajirikkaiden ekosysteemien kato ja rappeutuminen pitää pysäyttää niin maalla kuin merellä, erityisesti metsissä, kosteikoissa, soilla, ruohotasangoilla ja savanneilla sekä rannikoiden ekosysteemeissä, kuten mangrovemetsissä ja vesijättömailla. Tutkijat laskevat, että metsäkatoa ja metsien rappeutumista ehkäisemällä voidaan vähentää ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista 0,4-5,8 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia joka vuosi.
- Suurten hiilinielujen ja lajirikkaiden ekosysteemien ennallistaminen. Ennallistaminen eli luonnontilaiseksi palauttaminen on yksi halvimmista ja nopeimmista luontopohjaisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se tarjoaa myös paljon kaivattuja elinympäristöjä kasveille ja eläimille. Se tarjoaa myös apua tulvien säätelyyn, rannikoiden suojeluun, parantaa veden laatua, vähentää eroosiota ja varmistaa kasvien pölytystä. Ekosysteemien palauttaminen luo raportin mukaan myös työpaikkoja ja toimeentuloa.
- Kestävät maataloustoimet ja kestävät metsänhoitotavat parantavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, parantavat biodiversiteettiä, kasvattavat hiilivarastoja ja vähentävät päästöjä. Maatalous- ja laidunmaiden paremmalla hoidolla, kuten maaperän suojelulla ja lannoitteiden vähentämisellä lasketaan olevan mahdollisuus 3-6 gigatonnin päästövähennyksiin.
- Luonnonsuojelun tehostaminen ja kohdistaminen paremmin. Nykyisin suojeltuja alueita on maapallolla 15 prosenttia maapinta-alasta ja 7,5 prosenttia meristä. Näiden alueiden laajentaminen tuo raportin mukaan merkittäviä hyötyjä. Tänä vuonna järjestettävissä kansainvälisissä biodiversiteettineuvotteluissa on tarkoitus nostaa suojeltujen alueiden määrä 30 prosenttiin.
- Luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien lopettaminen. Haitallista on tutkijoiden mukaan esimerkiksi metsän hävittäminen, liikalannoitus ja liikakalastus.
Raportin mukaan luonto auttaa meitä jo paljon ilmastonmuutoksen hillinnässä. Meret esimerkiksi sitovat noin puolet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Luonto ei voi tehdä kuitenkaan kaikkea, joten tutkijat sanovat, että tarvitaan rakennemuutos kaikilla yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla, jotta ilmastonmuutos voidaan vakauttaa, luontokato pysäyttää ja luoda polku kestävämpään tulevaisuuteen.
– Molemmat kriisit pitää kohdata yhdessä, toisiaan täydentävillä tavoilla, sanoo IPBEsin puheenjohtaja Ana María Hernández Salgar raportin tiedotteessa.
Tänä vuonna järjestetään sekä YK:n kansainväliset neuvottelut biodiversiteetistä Kunmingissa Kiinassa lokakuussa että kansainvälinen ilmastokokous Glasgow’ssa Skotlannissa marraskuussa.
– Meillä on mahdollisuus ja vastuu panna maailma toipumisen polulle. Tämä vuosi on ehdottomasti kriittinen luonnolle ja ilmastolle, sanoo Britannian ympäristöministeri, lordi Zac Goldsmith.
IPBESin ja IPCC:n yhteisraportti on muodostettu nelipäiväisessä workshopissa. Se ei ole siis samalla tapaa näiden tahojen virallinen raportti kuin vaikkapa IPCC:n niin sanottu 1,5 asteen raportti vuonna 2018, jolla oli käänteentekevä vaikutus ilmastopolitiikkaan.
Lue myös:
Maapallon laajuinen analyysi: suojelemalla luontoa suojellaan myös ilmastoa