Jatkossa suomalaisissa metsissä ja soilla liikkuu todennäköisesti muitakin ulkomaisia marjanpoimijoita kuin thaimaalaisia. Pohjoisen marjoja jalostavan Polarica Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kriston mukaan Thaimaan tiukat rajoitukset olivat terveydellisesti perusteltuja, mutta poiminnan kannalta ongelmalliset.
Kesällä pohjoisen hillasoilla kypsyi parempi sato kuin vuosiin ja samaan aikaan poimijat vasta odottivat Thaimaassa lupaa matkata Suomeen. Hyvä mustikka- ja puolukkasato pelastivat jonkin verran.
– Kaikella tällä oli miljoonaluokan vaikutukset, arvioi Jukka Kristo koronakesää.
Ei yhden kortin varassa
Viime kesä osoitti Kriston mukaan, että yhdestä maasta tulevien poimijoiden varassa olemisessa on riskinsä.
– Me teemme kauppaa kymmeniin maihin. Myöskään poimijoiden suhteen meidän ei tulisi olla yhden neuvottelukumppanin varassa, hän sanoo.
Kriston mukaan koronakesällä 2020 kotimaisilta poimijoilta hankittiin marjaa normaalia enemmän. Toistaiseksi ei ole mahdollista heittäytyä suomalaisten kerääjien varaan.
Suomalaiset innostuivat marjastamaan, kiitos hyvän sadon ja koronan vuoksi muuttuneiden vapaa- ja loma-ajan viettotapojen. Uudelleen elpynyttä intoa halutaan ruokkia.
Marjasta muutakin kuin rahaa
– Kesä käänsi kehityksen suunnan. Nyt aletaan miettä kotimaisen keruun kehittämistä, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen, joka uskoo suomalaisten marjastushalujen säilyvän tulevinakin kesinä.
Partasen mukaan kaupallisen poiminnan kannalta merkittävää on tihentää ostopisteiden ja ostoautojen verkostoa, jotta myyntimarjoja ei jouduttaisi kuljettamaan pitkiä matkoja. Myös lisää yhteisöllisyyttä kaivataan.
Tietoa hyvistä apajista olisi syytä kertoa muille ihmisille. Hyvä tapa olisi Partasen mukaan myös tarjota autottomille poimijoille kyytiä marjamaille.
– Lisäksi pitää nostaa marjastuksen muita hyviä puolia. Kunto kohenee ja mieli lepää. Ei raha ole ainoa mitä marjasta saa, sanoo Partanen.