Jyväskylä haluaa yhdistää ydinkeskustan ja rautatien takana olevan Lutakon kattamalla ratapihan hehtaarin kokoisella kannella. Kaupunki teetti kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa kansien toteuttamiseksi. Molemmissa kantta ehdotetaan Kilpisen sillan ja Messusillan väliselle alueelle.
Ykkössuunnitelmassa sata metriä pitkä ja sata metriä leveä kansi tulisi laajan ratapihan ja nelikaistaisen valtatien päälle. Itse kansirakennelma olisi kolmikerroksinen. Sen päälle kaavaillaan kahdeksankerroksisia taloja, joihin tulisi asuntoja, toimistoja, liiketilaa ja hotelli.
Hehtaarikansi toisi uuden suoran yhteyden Asema-aukiolta eli tulevalta kauppatorilta junaraiteiden yli suoraan Paviljonkiin, Lutakonaukiolle ja satamaan.
Toisessa vaihtoehdossa kapeneva kansi olisi keskustan puolella sata metriä leveä ja Lutakon puolella 30 metriä leveä. Lisäksi radan yli tehtaisiin uusi haarautuva kevyen liikenteen silta Asema-aukion ja Kilpisenkadun kohdilta.
Suuren kansirakennelman lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa on kaavailtu asuntoja Hannikaisenkadun eteläkortteliin sekä Matkakeskuksen ja Paviljongin ympäristöihin. Ykkösvaihtoehdossa Jyväsjärven rantaan radan varteen on kaavailtu asuinrakentamista järvimaisemiin 700 asukkaalle.
Jyväskylän keskustaa jakavan ratapihan ylittämiseksi on talven aikana tutkittu useita erilaisia vaihtoehtoja. Keskellä kaupunkia oleva ratapiha ja Rantaväylä lohkaisevat kaupungista kilometrin mittaisen ja sata metriä leveän alueen.
Ratapihan alittamista ja siirtämistä on esitetty useaan otteeseen, mutta selvitysten mukaan ratapihalle ei löydy toimivaa paikkaa muualta. Siksi ruutukaava-alueen ja Lutakon yhdistämiseksi kaavaillaan kansia ja uusia kevyen liikenteen yhteyksiä.
– Nyt haetaan realistista, mutta samalla kunnianhimoista vaihtoehtoa ydinkeskustan jatkeeksi. Kannelle tulisi viihtyisä kulkuyhteys, mutta myös merkittävä määrä rakentamista, kertoo erikoissuunnittelija Sarita Nordstrand Jyväskylän kaupungista.
Kannelle on visioitu yli 400 asuntoa, liike- ja toimistorakentamista sekä tilaa hotellille. Rakennusmäärä olisi yhteensä 46 000 kerrosneliömetriä.
Ensimmäinen koko ratapihan kansi
Jyväskylässä radan kattaminen on isompi urakka kuin monissa muissa kaupungeissa, sillä keskellä kaupunkia sijaitsee myös tavaraliikenteen ratapiha. Kaupungin ja Lutakon välissä raiteilla seisookin usein pitkiä puutavarajunia tai tavarajunia kyydissään traktoreita Valtran Suolahden tehtaalta.
– Näin laajaa kantta ei Suomessa vielä ole, tietää Sarita Nordstrand.
Kansia pohdittiin radan yli eri kohdista. Suurin tarve helpolle yhteydelle Lutakkoon todettiin aivan ydinkeskustasta. Radan takaa löytyy muun muassa 5 000 asukkaan kaupunginosa, MM-rallista ja festivaaleista tuttu tapahtuma-aukio, messukeskus, hotelli ja satama.
Ratapihan ja Rantaväylän kattamissuunnitelmat liittyvät Jyväskylän keskustavisio 2030 tavoitteisiin. Nyt keskustassa asuu 15 000 kaupunkilaista. Tavoite on täydennysrakentaa keskustaan asuntoja 15 000 uudelle asukkaalle.
– Nämä ensimmäiset vaihtoehdot toisivat keskustaan noin 2000 uutta asukasta. Visio ratapihan ja Rantaväylän ylittävästä kannesta loisi yhtenäistä kaupunkia aina Harjulta Jyväsjärvelle, kuvailee kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
Suunnittelua tehdään yhteistyössä Väyläviraston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa, jotka vastaavat Suomen valtion tieverkon ja rautateiden kehittämisestä ja kunnossapidosta.
Suunnitelmavaihtoehtoihin ja laajemminkin keskusta-asemanseudun kehittämiseen voi perehtyä Jyväskylän verkkosivuilla. Lopullinen toteuttamisselvitys valmistuu talven 2020–2021 aikana ja etenee sitten päätöksentekoon ja tarkempaan suunnitteluun.
Aikataulukysymyksessä Sarita Nordstrand viittaa kokemuksiin muissa kaupungeissa. Kansiratakaisujen suunnittelussa vierähtää helposti kymmenen vuotta.
– Jos kansirakentaminen todetaan selvityksessä mahdolliseksi ja tarkempi suunnittelu aloitetaan, voidaan toteutukseen päästä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppupuolella, arvioi Sarita Nordstrand.
Lisää ratapihoista:
Turku mahdollisesti mukaan ratapihan elämyskeskuksen areenaan – kaupunginhallitukselta hankkeelle vihreää valoa
Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus