Kevät tulee. Elämme ihmeellistä talvea. En muista nähneeni lyhyen elämäni aikana tällaista ennen. Leuto ja sateinen talvi on toki mieleeni, mutta millaiset vaikutukset sitä seuraa? Välillä onkin hyvä pohtia asioita hieman ylemmällä tasolla.
**Lunta riittää. **Ivalon kylälle mentäessä jossain on lumityöt käynnissä melkein kellonaikaa tai päivää katsomatta. Ei pidä unohtaa, että jotkut myös kolaavat tai linkoavat pihansa itse, heille hatunnosto myös. Tärkeimpänä pidän kuitenkin teiden ja parkkipaikkojen puhtaanapitoa, joka mielestäni on sateiden määrään nähden hyvin hoidettu. Moitteitakin olen kuullut, mutta väitän, että Inarin kunnassa teiden kunnossapito on Lapin parhaimmistoa. Siitä voimme kiittää aurakuskeja, jotka tekevät kovasti töitä liikkumisemme eteen.
Moitteitakin olen kuullut, mutta väitän, että Inarin kunnassa teiden kunnossapito on Lapin parhaimmistoa.
Enemmän lumimäärä vaikuttaa kuitenkin luontoon. Joihinkin eläimiin se vaikuttaa hyvin ja toisiin taas huonosti. Päästäiset ja sopulit pysyvät lämpiminä ja turvassa linnuilta ja pienpedoilta paksun lumikerroksen ansiosta. Välillä on käynyt suvikeli, joka on tiivistänyt päällimmäiset lumet, jotka pakkanen on sitten kovettanut kantaviksi kerroksiksi hankeen.
Kevyemmät eläimet hanki kantaa, mutta poron ja hirven kapeat koparat menevät ainakin päällimmäisistä kerroksista läpi. Se tekee niiden liikkumisesta hankalaa. Kerrokset myös hankaloittavat niiden ravinnon kaivamista. Ahmalle taas kerros on suotuisa. Siitä kertovat lukemattomat, ahman raatelemat porot. Riekot ja muut linnut taas löytävät kieppinsä melkein mistä vain. Ja kyllähän pehmeä lumikerros hidastaa myös pienpetoja.
Kesän koittaessa myyriä ja metsäkanalintuja on todennäköisesti paljon. Jos ketut ja muut pienpedot pysyttelevät hengissä, on niistä suuri osa huonokuntoisia, sillä niille ravinnonhankinta on hankalinta. Ihmiselle liikkuminen ilman apuvälineitä on hankalaa, mutta jo sukset ovat suuri apu.
Ainakin on varmaa, että maastossa vettä riittää pitkälle kesään näiden lumien sulamisen jälkeen.
Lumi on tällä hetkellä vetistä ja painavaa. Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen kevät on edessä. Onko yöpakkasia vai sulavatko lumet nopeasti, kuten viimetalvena? Ainakin on varmaa, että maastossa vettä riittää pitkälle kesään näiden lumien sulamisen jälkeen. Heikko jäätilanne ehkä estää jääpatojen syntymistä jokiin, mutta lumien nopea sulaminen saattaa aiheuttaa viimevuosia suuremmat tulvat.
Heikot jäät taas johtuvat pääosin lämpimästä syksystä. Vedet jäätyivät viime syksynä hyvin nopeasti tai ainakin saivat jääkerroksen, minkä jälkeen lumi satoi hyvin nopeasti maahan. Lumihan on hyvä eriste, se pitää vedenlämmön allansa ja pakkasen päällänsä. Ennen uusia pakkasia satoikin reilusti lunta. Pakkaspäivät jäivät lukumäärällisesti vähemmälle kuin moneen vuoteen, eikä pakkasen kovuus ole ollut päätä huimaavaa koko talvena. Siksi “teräsjään” vahvuus on heikko.
Itse toivon erittäin pitkää kevättä yöpakkasten kera, sillä parhaat pilkkikelit ovat vasta tulossa.
Vettä on ollut jään päällä läpi talven. Raskas lumikuorma saa aikaan halkeamia ohueen jääkerrokseen. Jää nimittäin kelluu aina, ja kun lumikuorma painaa sitä alaspäin, jää halkeaa. Noista halkeamista pulppuaa vettä jään päälle ja juuri lumikuorma estää sitä jäätymästä. Joskus kuitenkin pakkanen läpäisee lumipeitteen ja jäädyttää ohuen kerroksen veteen. Kun tämä “välivesi” alkaa painumaan takaisin jään alle, sulattaa se jäätä nopeammin kuin pelkkä teräsjää.
Kuulemani mukaan järvillä on kaksi välivettä, minkä luulen nopeuttavan jäiden sulamista. Tämäkin riippuu loppukevään lämpötiloista. Jäillä on siis syytä olla varovainen. Jo nyt talvella virtapaikkojen läheisyydessä kannattaa olla erityisen tarkkana.
Mikäli kevät on lämmin ja lyhyt, loppuu myös jäällä liikkuminen lyhyeen. Nopeasti sulavat jäät ovat kaikista vaarallisimpia jäällä liikkuville. Itse toivon siis erittäin pitkää kevättä yöpakkasten kera, sillä parhaat pilkkikelit ovat vasta tulossa.
Tuomas Kiprianoff
_Kirjoittaja on kohta __kolmekymppinen perheellinen mies, joka on opiskellut talotekniikkaa ja kalataloutta. Sydäntä lähellä ovat kalastusasiat, erityisesti perhokalastus, mutta myös politiikan ihmetteleminen. Kolttasaamelaiset juuret innostivat aikuisiällä opiskelemaan koltansaamen kielen. _
