Kemin Junkohallin loppuminen vaikuttaa Rovaniemellä ja Oulussa asti – "Meillä on kymmeniä pelaajia lopettanut ja uusia ei ole juuri tullut"

Kemin Junkohallin poistumimen käytöstä on heikentänyt merkittävästi jalkapallon harrastusmahdollisuuksia. Vaikutukset ulottuvat Rovaniemelle ja Ouluun asti.

– Vaikutukset ulottuvat koko Meri-Lappiin Oulun ja Rovaniemen seutua myöten, koska pelitapahtumia on vähemmän, sanoo Kemin Palloseuran junioripäällikkö Esa Savolainen.

Junkohallissa on järjestetty paljon junioreiden turnauksia, joiden määrää ei voida kompensoida Oulussa ja Rovaniemellä hallien korkeiden käyttöasteiden vuoksi.

Junkohalli on ollut merkityksellinen myös siksi, että se on ollut Lapin ainoa täysimittainen halli.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vanhempien ikäluokkien pelit on pelattava jossain muualla, kuten Oulussa ja Rovaniemellä. Matkat maksavat. Lisäksi Oulu ja Rovaniemi ovat 100-prosenttisessa käytössä, eli harjoituspelejä jää hyvin paljon pelaamatta, toteaa TP-47:n puheenjohtaja Tuomas Lantto.

– Lisäksi C-junioreista eteenpäin joukkueet antavat muille tasoitusta, koska ne joutuvat harjoittelemaan pienissä saleissa, Savolainen täydentää.

Kymmeniä KePS:n pelaajia on lopettanut

Meri-Lapin seuroista pahiten on kärsinyt hallia eniten käyttänyt Kemin Palloseura.

– Meillä on kymmeniä pelaajia lopettanut ja uusia ei ole juuri tullut. Toissa vuonna meillä oli 550 lisenssipelaajaa, joista joukkueissa on ollut liki 250. Tällä hetkellä joukkueista ei taida löytyä 150:tä pelaajaa, Savolainen kertoo.

Meri-Lapin muut seurat ovat ainakin toistaiseksi pystyneet taklaamaan pelaajakadon.

– Meitä on auttanut se, että varasimme jo syksyllä vuoroja Torniosta, kertoo Keminmaan Pallon puheenjohtajana vuodenvaihteeseen asti toiminut Antti Valta.

– Meitä on helpottanut se, että suuri joukko jalkapallon pelaajista pelaa talvella futsalia, kertoo FC Kemin puheenjohtaja Timo Berg.

Nuorten liikkumisen vähentyminen voi näkyä myöhemmin

Lantto kertoo, että TP-47:n juniorimäärä oli viime vuonna ihan hyvässä nousussa.

– Mutta riski on siinä, että lähialueen jalkapallo hiipuu, mikä ei ole kenenkään etu. Me tarvitsemme lähialueen vastustajajoukkueita, Lantto toteaa.

Osa kielteisistä vaikutuksista voi näkyä vasta vuosien päästä.

– Junkohalli mahdollisti niin suuren massan liikkumisen, että pelkään laskun tulevan myöhemmin lasten liikkumattomuuden kautta, Lantto arvelee.

Seurojen talous heikkenee

Junkohallin loppuminen heijastuu myös urheiluseurojen talouteen, koska pelejä on etsittävä kauempaa.

– B-tyttöjen sm-karsintasarja alkaa nyt. Tässä tilanteessa myös kotipelit on pelattava kaukana kotoa. Kyllä kustannuksia väkisin lisää, Lantto sanoo.

Rankimmin on heikentynyt Kemin Palloseuran talous.

– Tällä on todella suuri taloudellinen merkitys. Se näkyy jo siinä, että seuralla on aikaisemmin ollut täyspäiväisiä työntekijöitä, mutta nyt on enää osa-aikaisia, jotka pystyvät tekemään tunnin siellä ja toisen täällä, Savolainen kertoo.

Ratkaisuksi pieni halli ja lämmitettävä tekonurmi

Kemin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2013, että se ei takaa halliyhtiön lainaa romahtaneen hallin tilalle suunniteltua uutta hallia varten.

Sen sijaan valtuusto päätti selvittää uuden monitoimihallin rakentamista. Selvitystä ei kuitenkaan tehty, koska halliyhtiö päätti silti hankkia uuden hallin.

Savolainen ei usko kalliin monitoimihallin toteutumiseen.

– Lappian kokoinen halli voisi olla realistisempaa. Lisäksi jos meillä olisi lämmitettävä tekonurmi, joka antaisi ison kentän pelimahdollisuuden lähes ympäri vuoden, niin tämä voisi olla taloudellisestikin järkevä mahdollisuus, Savolainen pohtii.

Kemin valtuusto päätti vuonna 2017 toteuttaa Sauvosaaren kentän lämmitettävän tekonurmen. Hanke kaatui myöhemmin saatujen tarjousten liian kalliiseen hintaan.