Satasairaala Porissa tarkentaa mahdollisten tuhkarokolle altistuneiden määrää.
Tiistaina sairaalasta tiedotettiin, että mahdollisia altistuneita on 18 lasta ja heidän saattajansa. Keskiviikon aikana selvisi, että osa lasten päivystyksessä asioineista on remontin takia istunut eri puolella kuin yleensä.
– Osa muille lasten poliklinikoille jonottaneista on saattanut istua samassa odotustilassa tartunnan saaneen lapsen kanssa, kertoo infektioyksikön ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä.
Varotoimenpiteenä myös näihin perheisiin ollaan sairaalasta yhteydessä.
– Mahdollisia uusia altistuneita on 34 lasta ja heidän saattajansa.
Muutamia ihmisiä rokotettu
Raija Uusitalo-Seppälän mukaan toistaiseksi vailla rokotesuojaa olleita ja nyt rokotettuja on ollut muutamia henkilöitä.
– Sekä aikuisia että lapsia on rokotettu. Lapsia tietysti enemmän, koska kyseessä on lastenpoli.
Uusitalo-Seppälän mukaan riski tuhkarokkotartunnalle on hyvin pieni, etenkin rokotuksen jälkeen.
– Vaikka tartunta olisikin tullut, rokotuksen jälkeen se ei enää leviä eteenpäin.
Tuhkarokkopaniikkiin ei ole aihetta Suomessa
Joissakin koulussa melkein puolet lapsista on rokottamatta, mutta riskit ovat lähinnä paikallisia.
Suomessa ei ole laajaa tuhkarokkoepidemian vaaraa, rauhoittelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Mia Kontio. Hänen mukaansa maan rokotuskattavuus on hyvä ja osa suomalaisista on jo sairastanut taudin. Tietyillä paikkakunnilla alhainen rokotusaste voi kuitenkin johtaa paikallisiin epidemioihin.
– Tiedämme, että joissakin kouluissa saattaa olla pahimmillaan melkein puolet lapsista rokottamatta. Nämä ovat yleensä hyvin pieniä paikkakuntia, eivätkä keskittymät kata suurta määrää lapsia. Ongelma ei ole laajamittainen, Kontio sanoo STT:lle.
Porin tuhkarokkotapaus on siinä mielessä tyypillinen, että Kontion mukaan Suomessa tuhkarokkoa esiintyy pääasiassa rokottamattomilla. Asiaa on kuitenkin tilastollisesti vaikeaa osoittaa, koska tartuntoja on niin vähän.
Sairastunut usein rokottamaton nuori aikuinen
THL:n tartuntatautirekisterin mukaan tuhkarokkoon sairastui viime vuonna 12 suomalaista. 2000-luvulla on ollut joitakin vuosia, jolloin ei ole todettu yhtään tuhkarokkotapausta.
2010-luvulla eniten tartuntatapauksia oli vuonna 2011, jolloin 27 ihmistä sairastui tuhkarokkoon. Tuolloin tautia esiintyi paljon Keski-Euroopassa, mikä näkyi myös Suomessa. Seuraavana vuonna tartunnat romahtivat jälleen.
Viime vuosina sairastuneet ovat olleet Mia Kontion mukaan tyypillisesti 40–50-vuotiaita, joilla ei ole ollut rokotusta tai aiemmin sairastetun taudin antamaa suojaa. Moni heistä ei ole tiennyt rokottamattomuudestaan.
Vaikka pikkulasten tuhkarokosta paljon puhutaankin, alle viisivuotiaiden sairastuminen on Kontion mukaan harvinaista.
– Aika usein sairastunut on nuori, noin kaksikymppinen, jonka vanhemmat eivät valitettavasti ole halunneet antaa lapselleen rokotuksia, Kontio harmittelee.
Juttua päivitetty THL:n tiedoilla 15.1.2020 kello 14:15.
Aiheesta aiemmin: