Terveyteen liittyviä vääriä väittämiä vilisee verkossa. Väitteet ja uskomukset esimerkiksi fluorin haitallisuudesta näkyvät hammaslääkärin vastaanotolla potilaan suussa – fluorittomat hammastahnat kun eivät ehkäise reikiintymistä lainkaan. Lääkärit voivat joutua myös arvostelun kohteeksi, kun he oikovat virheellisiä käsityksiä.
Kuinka hyvin suomalaiset hampaitaan nykyisin hoitavat?
– Perusasiat eli hampaiden harjaus ja hyvät ruokavaliotottumukset ovat tiedossa. Se täytyy sanoa, että suomalaiset lapset ja nuoret ovat kyllä aika laiskoja harjaamaan hampaitaan – suurin osa pojista harjaa vain kerran päivässä, vaikka kahdesti pitäisi, kertoo hammashoidon erikoislääkäri Helena Yli-Urpo Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Fluoripelko näkyy myös Yli-Urpon työssä. Vastaanotolle tulee lapsia ja nuoria, joilla on hyvin paljon reikiä hampaissaan.
– Kun lähdetään pohtimaan, mistä tilanne johtuu, aika usein todetaan että käytössä on hammastahna, joka ei sisällä ollenkaan fluoria. Tämä on yksi reikiintymisen riskitekijä, Yli-Urpo kertoo.
Yli-Urpo hoitaa lähetteellä saapuvia potilaita, joiden joukossa voi olla lapsia, joilla kahdestakymmenestä maitohampaasta 10–14 saattaa vaatia paikkaushoitoa.
Yhdessä napostelun kanssa fluorin välttely lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Myös muun muassa maustetut kivennäisvedet ovat riski hampaille.
– Maustettuna vesistä tulee happamia, jolloin jokainen vesihörppykin aiheuttaa suuhun happohyökkäyksen.
Lapsen hampaat ovat aikuista huokoisemmat
Yli-Urpo muistuttaa, että valkaisevia hammastahnoja lapset eivät myöskään tarvitse.
– Yhä nuoremmat kyselevät valkaisevista tahnoista. Hyvä asia on, jos saamme yhdessä keskusteltua siitä, että alakouluikäisellä mitään syytä käyttää valkaisevaa hammastahnaa ei ole. Lapsen juuri puhjenneen hampaan pinta on huokoisempi kuin aikuisen, hän muistuttaa.
Noin 90 prosenttia potilaista käyttää hammastahnoja, jotka ovat hyviä hampaille, mutta yhden kymmenesosan valinta on Yli-Urpon mukaan jokin muu. Yksi nettitrendi on ollut kotona tehty hammastahna.
– Aika hurjalta se näin ammattilaisen näkökulmasta kuulostaa.
Hän painottaa keskustelun tärkeyttä.
– Olen todella tyytyväinen vastaanotolla, kun pääsemme puhumaan hampaiden hoidosta ja välineistä lasten ja vanhempien kanssa – pääsemme yhdessä keskustelemaan siitä, mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei. Aika usein pystymme kääntämään kelkkaa oikeaan suuntaan, hän kertoo.
Kamppailu vääriä uskomuksia vastaan
Väärien uskomusten leviämistä vastaan kamppailee myös Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden perustama Vastalääke ry. Yhdistys pyrkii yleistajuistamaan lääke- ja terveystiedettä ja tarjoamaan tutkimustietoa helposti luettavassa muodossa. Yksittäisten ihmisten näkemykset leviävät sosiaalisessa mediassa, mutta myös poukkoileva uutisointi hämmentää, kertoo lääketieteen kandidaatti Mia Muhonen.
– Erilaiset uskomukset näkyvät myös yleislääketieteen puolen vastaanotoilla. Yhdistyksessämme olemme nostaneet omille nettisivuillemme tutkimustietoa erilaisista terveysaiheista. Yksi esimerkki on kurkuma; monet väittävät sen auttavan tulehduksen lievittämisessä, mutta todellisuudessa tätä ei ole pystytty osoittamaan tutkimuksilla, Muhonen sanoo.
Kuuntele koko haastattelu: https://areena.yle.fi/1-50348958
Lue myös:
Nipsu-koira on töissä hammaslääkärissä – pelkääväkin potilas rauhoittuu, kun se hyppää syliin