Euroopan keskuspankki EKP piti tänään yhden vuoden tärkeimmistä kokouksista, josta ennalta odotettiin järeitäkin toimia euroalueen talouden elvytykseen. Järeää sinkoa ei kuitenkaan arvioiden mukaan nähty, vaan päätökset olivat maltillisia.
Tässä EKP:n linjaukset tiivistetysti
- EKP pudottaa talletuskorkonsa –0,5 prosenttiin –0,4 prosentista. Tärkein ohjauskorko pysyy 0,0 prosentissa.
- EKP:n mukaan korot pysyvät nykyisellä tasollaan tai laskevat kunnes inflaatiotavoite saavutetaan.
- Arvopapereiden osto-ohjelma aloitetaan uudelleen. Ostoihin laitetaan 20 miljardia euroa kuukaudessa. Määrä on viime vuonna päättyneeseen osto-ohjelmaan verrattuna maltillinen. Sen aikana EKP osti arvopapereita eli pumppasi rahaa euroalueen talouteen 2 600 miljardilla eurolla.
- EKP laski hieman ennustettaan euroalueen talouskasvusta.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi totesi tiedotustilaisuudessa, että viime aikoina saadut ennusteet viittaavat euroalueen talouden vaikeuksien jatkuvan. Väestö ikääntyy ja tuottavuus kasvaa hitaasti.
Pankkeja autetaan sillä, että tietyissä tapauksissa niiden ei tarvitse maksaa negatiivista talletuskorkoa. Kun korko on negatiivinen, liikepankit joutuvat maksamaan Euroopan keskuspankille siitä, että ne saavat laittaa ylimääräiset varansa EKP:hen turvaan.
Tällä on kannustettu pankkeja lainaamaan varoja markkinoille, mutta negatiivisen koron vaikutus ei ole ollut niin merkittävä, että ne olisivat kääntäneet talouden kehitystä.
Keskuspankki perusteli päätöksiään kello 15.30 alkaneessa tiedotustilaisuudessa, jonka voi katsoa tästä uutisesta.
Asuntolainojen korot pysynevät matalalla
Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kommentoi EKP:n korkopäätöksen olevan helpotus suomalaisille asuntovelallisille.
– Asuntolainoille ei voi odottaa äkkiä nousevia korkoja, EKP lupasi korkojen pysyvän pitkään alhaalla, Koivu kommentoi.
Tiedotustilaisuuden perusteella keskuspankki työntää nyt palloa talouden elvyttämisessä yhä enemmän kansallisille hallituksille. EKP:n voi tulkita kannustavan varsinkin Saksaa elvyttämään.
– Suurimmat myrskypilvet euroalueen talouteen tulevat globaalista taloudesta, ja liittyvät kauppasotaan ja brexitiin. Keskuspankeilla ei ole mahdollisuutta puuttua näihin ongelmiin ja siksi keskuspankkien rahapolitiikalla ei voida loppuun asti ratkoa ongelmia, Koivu toteaa.
Hän arvioi silti, ettei kaikkia keskuspankinkaan keinoja vaikuttaa euroalueen talouteen ole vielä nähty. Joulukuussa luvassa voi olla kokonaan uusiakin toimenpiteitä, jos taloustilanne sitä vaatii.
Nyt päätetyllä arvopapereiden osto-ohjelmalla keskuspankki pumppaa rahaa euroalueen talouteen. Voiko näistä arvopaperiostoista olla jotakin ongelmaa?
– Tässä ollaan ihan uudenlaisessa ympäristössä. Vasta vuosikymmenten päästä voidaan tarkastella, oliko tämä järkevää toimintaa vai ei, Koivu katsoo.
EKP laski ennustettaan talouskasvusta
Markkinoilla on reagoitu maltillisesti EKP:n linjauksiin. Pörssikursseissa on nähty lievää nousua. Ennen päätöstä ennakoitiin mahdollisesti pudotusta pörssikursseihin, jos markkinat pettyvät keskuspankin elvytysaikeisiin.
EKP kertoi tänään myös ennustavansa euroalueen talouskasvun olevan aiemmin arvioitua vaisumpaa. EKP:n uuden arvion mukaan bruttokansantuotteen kasvu on euroalueella tänä vuonna 1,1 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on 1,2 prosenttia ja vuodelle 2021 odotetaan 1,4 prosentin lukemaa.
Draghi totesi tiedotustilaisuudessa, että viime aikoina saadut uudet tiedot viittaavat euroalueen talouden pitkittyvään heikentymiseen. Pääjohtajan mukaan todennäköisyys euroalueen ajautumisesta taantumaan on pieni, mutta kasvanut aiemmasta.
Suomalaisekonomisteista moni piti EKP:n päätöksiä odotusten mukaisina. Muun muassa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi Twitterissä, että "Ei tullut EKP:lta isoa sinkoa, vaan pieni pistooli". Samoilla linjoilla oli Danske Bank Suomen päästrategi Valtteri Ahti.
Yle seurasi EKP:n tiedotustilaisuutta ja reaktioita keskuspankin linjauksiin hetki hetkeltä