YK:n alainen Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkistaa kuukauden kuluttua Monacossa uuden yhteenvedon, kuinka ilmastonmuutos jyrää maapallolla vuonna 2100.
900-sivuinen tutkijoiden kooste on musertavaa luettavaa niin kansalaisille kuin poliittisille päättäjillekin. Uutistoimisto AFP on saanut raportin luonnoksen ennakkoon.
Tämänkin raportin ydinviesti on, että ihmiskunnan on muutettava perusteellisesti tuotanto- ja kulutustapojaan, välttääkseen nopeimmat ja tuhoisimmat lämpenemisestä koituvat ympäristön muutokset.
Vaikka ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, niin säiden ääri-ilmiöt kuten rajut myrskyt, merenpinnan nousu ja ikiroudan sulaminen nopeutuvat koko ajan.
Tuhoista kärsivät kaikki, mutta rikkaat teollisuusmaat pystyvät suojelemaan rannikkoseutujensa asukkaita ja miljoonakaupunkeja paremmin kuin kehitysmaat.
Ongelma on, että edes kaikki kehittyneet valtiot eivät myönnä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eivätkä siis varaudu torjumaan asukkaille koituvia äkkituhoja, sanotaan raporttiluonnoksessa.
Jäätiköt sulavat, Skandinavia ja Keski-Eurooppa kärsivät
Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden lisäksi maapallolla on n. 200 000 jäätikön vyöhyke.
Osa jäätiköistä on suhteellisen pieniä ja vaihtelevissa korkeuksissa, mutta niiden merkitys ympäröivälle asutukselle on elintärkeä.
Lämpenevä ilmasto sulattaa matalia jäätiköitä nopeasti. Muutos voi aluksi jopa kasvattaa jokivarsien asukkaiden elintasoa.
Etenkin maatalous voi hyötyä kasvavasta vesimassasta, mutta kun jäätikkö on menetetty eikä uutta enää synny, niin muutos on tuhoisa asukkaille, muistuttaa Argentiinan San Andresin yliopiston tutkija Marcos Andrade uutistoimisto AFP:lle.
Tutkija Andrade sanoo, että viljelijät eivät välttämättä tajua, mistä syystä heidän elintasonsa nyt voi kasvaa ja kuinka nopeasti kaiken voi menettää.
Vähäisen jääpeitteen alueet, kuten Skandinavia, Keski-Eurooppa ja osa Pohjois-Aasiaa ovat IPCC:n raporttiluonnoksessa saamassa omat mainintansa.
Eräs raporttiin otettu tutkimus sanoo, että vuoteen 2100 mennessä näiden alueiden jäätiköistä 80 prosenttia on sulanut.
Pohjoisen pallonpuoliskon ikijäästä on puolestaan vaarassa kadota vuosisadan loppuun mennessä ainakin kolmannes, ellei hiilidioksidipäästöjä saada kuriin,.
Maailmanlaajuinen halu muutokseen on laskussa
Neljä suurta – Kiina, Yhdysvallat, EU ja Intia – päästävät ilmakehään 60 prosenttia fossiilisten polttoaineiden päästöistä.
Kiinan päästöihin perehtynyt ympäristönsuojelujärjestö Greenpeacen tutkija Li Shuo arvioi, että ympäristökysymyksiin vielä jokin aika sitten edistyksellisesti suhtautunut Kiinakin on jo muuttamassa asennettaan ja perumassa uudistuksia turvatakseen talouttaan.
Hän viittaa siihen, että Kiinan talouskasvu on hidastumassa ja kauppasota Yhdysvaltojen kanssa rokottaa kasvua.
Hiili on perinteinen kiinalaisten kotitalouksien polttoaine, mutta myös voimalaitosten raaka-aine. Tutkijan mukaan Kiina on purkamassa hiilen polttoon liittyviä rajoituksia.
Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin kaudella vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta .
Euroopan unioni pyrkii leikkaamaan päästöjään, mutta samalla sen jäsenmaissa on valtioita, jotka kotimaan politiikassan toimivat toisin.
Intia on energiantuotannossaan jakaantunut kahteen lohkoon. Aurinkoenergian käyttö kasvaa, mutta myös hiilen kulutus.
Lue myös:
Alpeilla lämpötila nousee ja jäätiköt kutistuvat – muuttuvatko laskettelulomat vaellusreissuiksi?