Ovatko kauralastut tai juuressipsit terveellisempiä kuin perinteiset perunalastut? Uutuuksissa näkyy ainakin pyrkimys terveelliseempään suuntaan, toteaa Kuluttaja-lehti.
Uusimmassa numerossaan lehti vertaili kuutta tavallista perunalastua ja kymmentä muusta raaka-aineesta tehtyä lastua. Rasvan ja suolan määrät osoittautuivat tuhdeimmissa tuotteissa moninkertaisiksi verrattuna kevyimpiin ja vähäsuolaisiin.
Vertailussa vähiten rasvaa oli ruisnachoissa, 6,4 grammaa sataa grammaa kohden. Perinteisistä perunalastuista löytyi eniten rasvaa, tyypillisesti kolmannes painoon nähden.
Toisaalta tavallistenkin sipsien rasva on yleensä öljyä, jossa tyydyttyneen eli kovan rasvan osuus on hyvin pieni. Sydäntautien riskiä lisääviä transrasvoja kaikissa vertailluissa sipseissä on häviävän vähän.
Merilevälastuissa epäilyttäviä merkintöjä
Yhdessä merilevätuotteessa hämmensi rasvojen suhde: valmistajan merkinnän mukaan siinä on rasvaa yhteensä 28 grammaa sataa grammaa kohden, mutta ei lainkaan tyydyttynyttä rasvaa. Kuluttaja-lehden haastatteleman ravitsemusasiantuntijan mukaan tämä ei ole mahdollista.
Samassa merilevätuotteessa ei myöskään ole kaikkia lain edellyttämiä ravintotietoja. Esimerkiksi suolan sijaan on ilmoitettu natriumin määrä.
Juuri suola on sipsien suurin ongelma, toteaa ravitsemusasiantuntija Kuluttaja-lehdelle. Vertailluista tuotteista kahdessa oli suolaa alle 1 g / 100 g, kun tyypillinen määrä lähenteli puoltatoista grammaa sataa grammaa kohden.
Uutuusnaposteltavissa oli yleensä huomattavasti enemmän kuitua kuin perussipseissä. Myös uutuuksien kilohinta kohosi reippaasti perinteisiä lastuja korkeammalle.
Kuluttaja-lehden juttu: Terveellisiä vaihtoehtoja sipseille? (Juttu maksumuurin takana)