Ensin hyvät uutiset. Ihminen tarvitsee D-vitamiinia edelleen. Suomalaisten D-vitamiinitaso on ollut viime vuosina nousussa. Vuoden 2012 kansallisen terveystutkimuksen aineistosta selvisi, että aikuiset suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi D-vitamiinia.
Uusimmat tarkat tiedot väestön D-vitamiinitasoista saadaan loppuvuonna. Ennakkoon tihkuneiden tietojen mukaan tilanne ei ole ainakaan huonontunut, sillä D-vitamiinia lisätään nykyään lukuisiin elintarvikkeisiin.
Suomessa D-vitamiinin suositeltava päivittäin saanti on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 2016 päivittämien ruokasuositusten mukaan 10 mikrogrammaa.
Keskustelu "aurinkopilleristä" on kuitenkin Suomessa ollut jo vuosia riitaisaa. Osa pelkää, että kansalaiset saavat D-vitamiinia liian vähän. Toiset ovat sitä mieltä, että D:tä otetaan purkin kautta liikaa.
Valtaosa asiantuntijoista on tähän saakka hyväksynyt kompromissina, että suurin turvallinen päiväannos on 100 mikrogrammaa päivässä. Sitten on niitäkin, joille 100 mikrogrammaa on minimi, mutta he taas ovat harvoin asiantuntijoita.
Aina 1960-luvulle saakka suomalaiset pikkulapset saivat 100 mikrogrammaa D-vitamiinia joka päivä. Vielä 50 vuotta sitten pelättiin riisitautia. Sittemmin selvisi, että riisitauti pysyy loitolla jo viiden mikrogramman päiväannoksilla.
Muista D-vitamiinin terveysvaikutuksista ei tuolloin vielä tiedetty oikein mitään. Nyt tiedetään.
Suuri osa uskomuksista ammuttu alas
Kovin D-vitamiinihype on jo viime vuosista laantunut, mutta edelleen suomalaiset ostavat pilleripurkkeja milloin minkäkin väitteen perusteella. Vanhan sanonnan mukaan vanha tieto on vaarallista. D-vitamiinista uutta tietoa tulee maailmalta lähes joka viikko.
Nykyisen tutkimustiedon valossa D-vitamiinia purkista syömällä ei voi ennaltaehkäistä syöpää, diabetesta eikä sydän- ja verisuonitauteja. Myöskään ei voida vakuuttavasti sanoa, että D-vitamiinilla voitaisiin ehkäistä masennusta.
Runsas D-vitamiinin käyttö ei pienennä myöskään ikääntyneiden kaatumisriskiä. Tutkimustiedon mukaan yli 70-vuotiaat, joiden verestä on mitattu korkeita D-vitamiinitasoja, kaatuvat jopa useammin kuin ne, joilla arvot ovat normaalilla tasolla.
D-vitamiinin on väitetty suojaavan myös hengitystieinfektioilta ja astmakohtauksilta. Tutkitun tiedon mukaan todennäköisyys on kuitenkin hyvin pieni.
Huolestuttavia ovat sen sijaan tiedot, joiden mukaan korkeat D-vitamiinitasot ovat yhteydessä joidenkin syöpien kohonneeseen riskiin.
Yli 100 mikrogramman päivittäisten D-vitamiiniannosten uskotaan myös lisäävän myrkytysriskiä tai riskiä munuaisvaurioista.
Suomessa ei ole tuoreita tapauksia, joissa D3/D2 –vitamiinien tarkoituksella otettu korkea annostus olisi aiheuttanut akuuttia sairaalahoitoa vaativia myrkytyksiä. Sen sijaan tahattomasti pillereitä syöneitä lapsia on Suomessakin ollut.
Enemmän on ainakin enemmän riskejä
Lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijoiden kesken ei siis edelleenkään ole yhteisymmärrystä, millaisia D-vitamiinimääriä suomalaisten tulisi ottaa.
Monille viralliset suositukset eivät kelpaa. D-vitamiinia halutaan syödä purkista suosituksia huomattavasti enemmän.
THL:n käsityksen mukaan jo 50 mikrogrammaa päivässä on liikaa. Riskiä näin suurista päiväannoksista ei THL:n mukaan kannata ottaa, kun D-vitamiinin terveysvaikutuksista tulee jatkuvasti uuttaa tietoa.
Tätä uusinta tutkimustietoa kokoontuu säännöllisesti analysoimaan eri asiantuntijoista koostuva THL:n D-vitamiiniseurantaryhmä. Tällä hetkellä vallalla on käsitys, että D-vitamiinin päivittäisen saannin turva-alue ei olisikaan kovin leveä.
Terveellistä perusruokaa, kalaa ja vitaminoituja maitotuotteita nauttivan perusterveen kansalaisen ei THL:n mukaan tarvitse ottaa D-vitamiinilisiä välttämättä ollenkaan.
THL:ssä ollaan 10 mikrogramman päiväsuositusten takana, koska se riittää perusterveille ihmisille. Suuremmista annoksista ei tämän hetken tutkimusnäytön mukaan ole hyötyä. Haittoja voi sen sijaan olla.
Apteekista saa 50 eri purkkia, mutta harva ostaa 10 mikrogrammaa
Tablettina otettava D-vitamiinilisä ei ole lääke, joten D-vitamiinipurkkeja myydään kaikkialla. Netin luontaistuotekauppojen suosituimpien D-vitamiinituotteiden listalla yleisimmin esiintyvät 100 mikrogramman purkit.
Apteekeista ostettavista purkeista suosituin vahvuus on 20 mikrogrammaa. Esimerkiksi Yliopiston Apteekin D-vitamiinivalikoimista noin puolet myynnistä tulee 20 mikrogramman tableteista. Ja valikoimaa riittää. Pelkästään Yliopiston Apteekilla on myynnissä 50 eri D-vitamiinivalmistetta.
Seuraavaksi eniten suomalaiset ostavat apteekista 50 mikrogramman tabletteja, 10 mikrogramman D-vitamiinit ovat vasta kolmantena. Jonkun verran apteekeissa myydään myös 30 ja 100 mikrogramman tuotteita. Aiemmin myynnissä olleita 7,5 mikrogramman pakkauksia alkaa jo olla vaikea löytää.
Lääkealan yritys Orionin mukaan apteekkien kautta ostettavien D-vitamiinituotteiden suosituin Suomessa on DeviSol yli 50 prosentin markkinaosuudella. Sen myydyin vahvuus on 20 mikrogrammaa.
D-vitamiinilisät ovat hyvin kaupaksi meneviä tuotteita. Myynti hyytyisi pahasti, jos ihmiset alkaisivat noudattaa virallisia ravintosuosituksia.
Asiakkaiden käyttäytymistä apteekeissa ei seurata. Niinpä kukaan ei tiedä, popsivatko asiakkaat yhden vai useamman tabletin kerralla. Farmaseutit kertovat kuitenkin tapauksista, joissa asiakas väittää syövänsä "flunssan loitollapitämiseen" tai "talvimasennuksen ehkäisyyn" jopa 300 mikrogrammaa päivässä.
Apteekkariliiton mukaan farmaseuttista työtä tekevän pitää puuttua, jos asiakas kertoo omaehtoisesti syövänsä yli 100 mikrogrammaa tai syöttävänsä lapselleen yli 50 mikrogrammaa päivässä. Jos asiakas ostaa vitamiininsa muualta kuin apteekeista, todennäköisesti kukaan ei puutu.
Jutussa käytetyt lähteet: THL:n tutkimuspäällikkö Iris Erlund, THL:n ravitsemusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Suvi Virtanen, farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari, Helsingin yliopistollisen sairaalaan endokrinologian ylilääkäri Leo Niskanen, Suomen Apteekkariliiton viestintäproviisori Elina Aaltonen, Orionin viestintäpäällikkö Lilli Riikonen sekä Yliopiston Apteekin viestintäjohtaja Jenni Tyrni.