Raskaana olevien naisten terveyden nykyistä perusteellisempi tutkiminen saattaisi auttaa estämään lasten kehityshäiriöitä tai myöhemmän sairastumisen.
Esimerkiksi tuoreen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan äidin raskaudenaikainen D-vitamiinin puute näyttäisi lisäävän selvästi lapsen riskiä sairastua MS-tautiin. Neurologian erikoislääkärin Julia Åivon väitöksessä todetaan, että odottavan äidin D-vitamiinipuutos on yhteydessä lapsen lähes kaksinkertaiseen MS-tautiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äideillä ei ollut raskaudenaikaista D-vitamiinin puutosta.
D-vitamiinipuutoksen ja MS-taudin välistä yhteyttä on tutkittu pitkään sekä Suomessa että ulkomailla ennen tätäkin, joten asia ei varsinaisesti tule ihan puun takaa.
Odottavan äidin D-vitamiinivaje on yhdistetty myös muunlaisiin terveysongelmiin. Australialaiset ja hollantilaiset tutkijat ovat esimerkiksi havainneet yhteyden raskausajan D-vitamiinivajeen ja lapsen autismioireiden välillä. (Molecular Psychiatry)
Tällä hetkellä D-vitamiinitasoja ei kuitenkaan tutkita rutiininomaisesti kaikilta raskaana olevilta naisilta Suomessa. Odottaville äideille suositellaan 10 mikrogramman D-vitamiinilisää, jota iso osa raskaana olevista ei vuonna 2015 julkaistun terveystutkimuksen mukaan käytä.
Julia Åivo on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi nyt alkaa jo toimia.
– Omien tutkimushavaintojeni perusteella suosittelisin, että D-vitamiinitaso määritettäisiin tulevaisuudessa kaikilta raskaana olevilta, ja mahdolliset puutokset korjattaisiin.
Soittokierros eri asiantuntijoille paljastaa, että asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen.
"Näyttää siltä, että laiva kääntyy hyvin hitaasti"
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) puhelimeen vastaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti. Hän on yksi THL:n julkaiseman Äitiysneuvolaoppaan toimittajista.
Oppaassa luetellaan kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmän suositukset siitä, millä testeillä raskaana olevien naisten terveyttä tulisi neuvoloissa tutkia. Testit ovat pysyneet liki samanlaisina jo vuosikymmeniä. Suosituksia noudatetaan käytännössä läpi maan Utsjoen perukoilta aina Helsinkiin.
Viimeisin painos ilmestyi parin vuoden työsaran jälkeen vuonna 2013 ja on käytössä edelleen. Klemetti kertoo, että oppaan tekemisen aikoihin äidin D-vitamiinipuutoksen vaikutukset sikiön terveyteen eivät olleet yhtä paljon tapetilla kuin nyt.
– Asiasta on alettu puhua enemmän vasta sittemmin. Aihe on ilman muuta tärkeä ja hyvin kiinnostava.
Samoilla linjoilla on ylilääkäri Ritva Halila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän, kuten Klemettikään, ei kuitenkaan lähtisi sysäämään D-vitamiinitestiä tehtäväksi kaikille raskaana oleville. Sitä ennen pitäisi heidän mukaansa saada vielä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, että äidin raskaudenaikainen D-vitamiinivaje on kiistatta uhka lapsen terveydelle.
STM:n ja THL:n mukaan lisäksi pitäisi tietää, että mahdollinen ongelma voitaisiin myös korjata esimerkiksi oikeanlaisella annostuksella D-vitamiinia; pelkkä tutkiminen ilman hoitokeinoa ei juuri hyödytä – kustannustenkaan takia.
Toistaiseksi avoimia kysymyksiä on ollut liikaa.
– Tiede ei edisty ripeästi. Joskus tehdään tutkimuslöydöksiä, ja sitten joudutaan vain odottamaan, että joku toinen tutkimus vahvistaa tai jopa kumoaa ne kokonaan, Halila perustelee.
Me tarvitsisimme lisätietoa niin monesta raskausaikaan liittyvästä asiasta.
Leea Keski-Nisula
D-vitamiinin kohdalla on muitakin kinkkisiä pulmia. Ritva Halila kertoo, että asiantuntijat ovat Suomessa esimerkiksi varsin erimielisiä siitä, mitä D-vitamiinin muotoa verestä kannattaisi ylipäänsä lähteä mittaamaan, millä menetelmällä ja mikä vitamiinitaso olisi hyvä saavuttaa.
– Ei ole lainkaan tyhmää miettiä, pitäisikö tälle asialle tehdä tulevaisuudessa jotakin, koska mehän asumme maassa, jossa D-vitamiinia ei saa auringonvalosta riittävästi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että tämä laiva kääntyy hyvin hitaasti, Ritva Halila toteaa.
Tutkimustuloksia penätään, mutta kuka niitä hankkii?
Odottavan äidin D-vitamiinipuutos ei ole ainoa asia, joka on yhdistetty lapsen mahdollisiin terveysongelmiin. Useammissa tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi raskaana olevien naisten kilpirauhashäiriöiden vaikutusta alle 10-vuotiaiden lasten kehitykseen.
Yhdysvaltojen lääkäriliiton Jama Pediatrics -lehdessä on muun muassa kerrottu tutkimuksesta, jonka mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD saattaa kehittyä useammin lapsille, joiden äidin kilpirauhashormonitasot ovat raskauden alkupuolella alhaiset.
Kilpirauhashormonin vähyyden lisäksi myös odottavan äidin suurten raskaudenaikaisten kilpirauhashormonipitoisuuksien on uutisoitu voivan haitata sikiön aivojen kehitystä. (Potilaan Lääkärilehti)
Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan puolestaan, että äidin lievä raskaudenaikainen kilpirauhasen toimintahäiriö vaikuttaa lapsen neuropsykologiseen kehitykseen hieman, mutta löydösten kliininen merkitys jäi siinä vähäiseksi. Väitöksen mukaan olisi tärkeää tutkia, hyödyttäisikö kaikkien äitien kilpirauhassairauksien seulominen ja hoitaminen alkuraskaudessa.
Asiasta on puhuttu suomalaislääkärienkin keskuudessa pitkään, mutta toistaiseksi kilpirauhasarvojen mittaamista ei suositella Äitiysneuvolaoppaassa kuin riskiryhmiin kuuluvilta äideiltä. THL:n mukaan syy on ihan sama kuin D-vitamiininkin kohdalla: riittävä tieteellinen näyttö kaikkien äitien tutkimisen hyödyistä puuttuu.
Tutkimusten perään siis huudellaan kovalla äänellä, mutta kuka niitä pystyy tekemään?
Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi ja dosentti Leea Keski-Nisula huokaisee ja toteaa, että sepä se.
– Tutkimusten tekeminen on vaikeutunut Suomessa koko ajan. Yliopistolliset sairaalat saavat yhä vähemmän tutkimusrahoja, ja byrokratiaa on tullut lisää. Se on sääli, koska me tarvitsisimme lisätietoa niin monesta raskausaikaan liittyvästä asiasta, hän sanoo.
Keski-Nisula on itse mukana Kuopio Birth Cohort -projektissa (KuBiCo), jossa yhteistyötä tekevät Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja THL. Projektissa pyritään osaltaan selvittämään muun muassa juuri raskausajan ongelmien yhteyttä syntyneen lapsen terveyteen.
Itse asiassa äidin terveys jo hedelmöittymishetkellä vaikuttaa merkittävästi lapseen.
Leea Keski-Nisula
Leea Keski-Nisula toivoisikin Suomeen lisää puolueetonta, lääkefirmoista riippumatonta tutkimusta. Saman toiveen on esittänyt Ylen aiemmin haastattelema Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastentautien erikoislääkäri, dosentti Risto Lapatto.
Lapatto kertoi Ylelle, että esimerkiksi B12-vitamiinivaje on aiheuttanut joillekin suomalaisvauvoille neurologisia oireita, ja osasyynä siihen saattaa olla äidin raskauden tai imetyksen aikainen B12-puutos.
Ongelman yleisyyttä ei varmuudella tiedetä. Asiaa olisi Lapaton mielestä hyvä tutkia Suomessa, mutta tutkimuksia ei ole hänen mukaansa tehty, koska asia ei juuri herätä lääkefirmojen kiinnostusta.
STM: Suomi on valveilla
Kaikkia riskejä maan ja taivaan väliltä ei voida lähteä raskaana olevilta naisilta syynäämään, muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Ritva Halila.
– Raskaana olevat naisethan joutuisivat silloin muuttamaan neuvoloihin asumaan, hän naurahtaa.
Halila pitää tämänhetkisiä naisten raskaudenaikaisia tutkimuksia varsin riittävinä ja haluaa myös rauhoitella odottavia äitejä. Suomi on hänen mukaansa koko ajan valveilla, ja ihmisten terveyteen liittyviin tutkimuksiin suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että uusi Äitiysneuvolaopas tehdään lähivuosien aikana. Siihen asti tieteellisiä tutkimuksia seurataan, ja johtopäätösten aika on tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan myöhemmin.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leea Keski-Nisula uskoo, että ymmärrys siitä, miten elintärkeä sikiöaika on koko lapsen elämän kannalta, tulee joka tapauksessa lisääntymään tulevaisuudessa merkittävästi. Miten se vaikuttaa raskausajan tutkimuksiin, jää nähtäväksi.
– Ennen ajateltiin, että jos lapsi on syntymän jälkeen punakka ja huutava, kaikki on hyvin. Jo nyt tiedämme, että eihän se aina näin mene. Kaikki tärkeä alkaa kohdusta. Ja itse asiassa äidin terveys jo hedelmöittymishetkellä vaikuttaa merkittävästi lapseen. Nämä asiat on hyvä pitää mielessä.
Kommentointi on suljettu. Kiitos kommenteista.