Työ mainostoimistossa oli kiireistä ja projekteihin täytyi tarttua nopeasti. Nuori graafikko Venla Anttila hyppeli tehtävästä toiseen: aloitti koko ajan uusia ja jätti samalla vanhoja kesken.
– En pysynyt millään muiden tahdissa. Näin, miten kollegat tekivät samoja työtehtäviä kuin minä, mutta ne hoituivat heiltä kymmenen kertaa helpommin ja nopeammin, Venla muistelee.
Työkaverit alkoivat heittää läppää, että Venlalla on ADHD. Hänellä itsellä se ei ollut koskaan käynyt mielessäkään.
– Ajattelin, että eihän minulla voi olla, koska pystyin kyllä keskittymään. Ajattelin, että ADHD on sitä, ettei pysty keskittymään mihinkään.
Työpäivän jälkeen menin kotiin enkä jaksanut tehdä enää mitään. Jäin ihan kuin laturiin makaamaan. Kaikki jaksaminen meni töihin.
Vasta ollessaan lähellä loppuunpalamista Venla lähti hakemaan apua. Psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäen mukaan tämä on aika tyypillinen tarina.
– Moni kuvaa, että he joutuvat tekemään töissä monta kertaa enemmän kuin muut. He tekevät pidempiä päiviä ja jäävät toimistolle työpäivän jälkeen, koska he saavat työt tehtyä sitten, kun siellä on hiljaista ja muut ovat lähteneet.
ADHD aiheuttaa jatkuvaa kuormittumista, ja se usein johtaa liitännäisoireisiin.
– Se voi olla uupumusta, masennusta tai ahdistuneisuutta. Se liittyy tähän jatkuvaan kognitiiviseen kuormittumiseen ja pinnistelemiseen, Leppämäki selittää.
– Siinä vaiheessa kun lähdetään hakemaan apua, ne ongelmat on usein ollut mielessä jo pitkään, vuosiakin. Moni on myös joutunut kehittämään erilaisia keinoja, että saisi ihan yksinkertaisetkin asiat hoidettua, Leppämäki jatkaa.
Nykyiset, alun perin lapsilla validoidut diagnoosikriteerit eivät kovin hyvin kuvaa ADHD:n oireita aikuisuudessa. Näin sanotaan ADHD:n Käypä hoito -suosituksessakin. Siksi se jää usein tunnistamatta.
ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus, mutta esimerkiksi ylivilkkaus vähenee iän myötä ja motorinen levottomuus saattaa aikuiselta puuttua kokonaan.
Moni oppii myös taitavasti peittelemään ja kompensoimaan ADHD-piirteitään.
Mä tein koko ajan töitä sen eteen, että kukaan ei häiriinny minusta.
Venla sai ADHD-diagnoosin 25-vuotiaana. Diagnoosin myötä hän sai myös ADHD-lääkityksen ja lähetteen terapiaan.
Ennen diagnoosin saamista Venla oli usein miettinyt, oliko vika hänessä itsessään. Oliko hän muita hitaampi töissä, koska on tyhmä ja laiska? Siksi diagnoosin saaminen oli iso juttu.
Toisaalta se sai taas uudella tavalla pohtimaan sitä, missä menee persoonan ja diagnoosin raja.
– Mietin, että hetkinen, onko mun persoona oireita? Sen takia pelkäsin myös lääkityksen aloittamista. Mietin, että jos nyt alan ottaa lääkitystä, niin tuleeko minusta tulee ihan eri ihminen? Se oli hirveän pelottava ajatus.
Lääkityksen aloittamisen jälkeen Venla huomasi, että hän ei enää kuormittunut arjesta niin paljon.
– Huomasin, että jaksan tehdä muutakin kuin töitä. Jaksan nähdä kavereita. Mun ei tarvitse enää vain maata kotona ja odottaa seuraavaa työpäivää. Se lääkitys mahdollisti mulle elämän työn ulkopuolella, Venla kertoo.
Välillä olen saanut kuulla, että olen nuori nainen, jolla on vähän liikaa aikaa, ja että olen keksinyt itselleni tämmöisen diagnoosin.
Venla on kertonut ADHD:sta avoimesti somessa. Miltä tuntui tulla somevaikuttajana ulos ADHD-kaapista?
– Kyllä se jännitti. Pelkäsin, että vaikuttaako se jotenkin tulevaisuuteen ja työelämään, että ajatellaanko siellä, että olen nyt jotenkin huonompi työntekijä. Tottakai pelkäsin myös sitä leimaa somessa, että ajatteleeko ihmiset musta jotenkin eri tavalla.
– Kun mä julkaisin ne stoorit, niin mä vaan itkin, kun olin niin helpottunut.
Mun ADHD näkyy myös siinä, että mä voin hyperfokuksessa maalata vaikka kuusi tuntia putkeen syömättä, juomatta tai käymättä vessassa.
– ADHD on mulle myös luovuutta. Se on sitä, että mä koko ajan innostun uusista asioista - myös sellaisista, joista en edes tiennyt voivani innostua, Venla selittää ja kertoo, että on kuvausten alla alkanut opiskella geologiaa, koska on tällä hetkellä kiinnostunut kivistä.
ADHD-diagnoosin saaminen oli Venlalle lopulta tosi voimauttava asia.
– Mä tajusin, että mä en oo tyhmä, vaan jotkut asiat on mulle vaan haastavia, ja mä silti teen ne. Se tekee musta itse asiassa tosi vahvan.
ADHD-diagnoosin saamisessa tärkeintä oli se, miten mun sisäinen ääni muuttui.