Fundamentals of Aerospace Medicine 4th Edition

by Jeffrey Davis, Robert Johnson, Jan Stepanek,

Jennifer Fogarty ISBN 0781774667 9780781774666
download
https://ebookball.com/product/fundamentals-of-aerospace-
medicine-4th-edition-by-jeffrey-davis-robert-johnson-jan-
stepanek-jennifer-fogarty-isbn-0781774667-9780781774666-7092/

Download more ebook instantly today at https://ebookball.com

 Get Your Digital Files Instantly: PDF, ePub, MOBI and More
Quick Digital Downloads: PDF, ePub, MOBI and Other Formats

Brant and Helms' Fundamentals of Diagnostic Radiology 5th edition by

Jeffrey Klein,Jennifer Pohl,Emily Vinson,William Brant,Clyde Helms
9781496367426 1496367421

https://ebookball.com/product/brant-and-helms-fundamentals-of-
diagnostic-radiology-5th-edition-by-jeffrey-klein-jennifer-pohl-
emily-vinson-william-brant-clyde-
helms-9781496367426-1496367421-6072/

Microbiology Fundamentals A Clinical Approach 4th Edition by Marjorie

Kelly Cowan, Heidi Smith, Jennifer Lusk ISBN 126070243X 9781260702439

https://ebookball.com/product/microbiology-fundamentals-a-
clinical-approach-4th-edition-by-marjorie-kelly-cowan-heidi-
smith-jennifer-lusk-isbn-126070243x-9781260702439-4158/

Atlas of Gynecologic Surgical Pathology Expert Consult Online and

Print 4th Edition by Philip Clement, Jennifer Stall, Robert Young ISBN
0323528007 978-0323528009

https://ebookball.com/product/atlas-of-gynecologic-surgical-
pathology-expert-consult-online-and-print-4th-edition-by-philip-
clement-jennifer-stall-robert-young-
isbn-0323528007-978-0323528009-3590/

Student Companion to Accompany Fundamentals of Biochemistry 4th

Edition by Akif Uzman, Jerry Johnson, William Widger, Joseph Eichberg,
Donald Voet, Judith Voet, Charlotte Pratt ISBN 1118218272
9781118218273
https://ebookball.com/product/student-companion-to-accompany-
fundamentals-of-biochemistry-4th-edition-by-akif-uzman-jerry-
johnson-william-widger-joseph-eichberg-donald-voet-judith-voet-
charlotte-pratt-isbn-1118218272-9781118218273/
Academic Emergency Medicine 1st edition by Jeffrey Kline

https://ebookball.com/product/academic-emergency-medicine-1st-
edition-by-jeffrey-kline-25956/

Databases Illuminated 4th Edition by CatherineRicardo, Susan Urban,

Karen Davis 1284231585 9781284231588

https://ebookball.com/product/databases-illuminated-4th-edition-
by-catherinericardo-susan-urban-karen-
davis-1284231585-9781284231588-18680/

Academic Emergency Medicine 4 1st edition by Jeffrey Kline

https://ebookball.com/product/academic-emergency-medicine-4-1st-
edition-by-jeffrey-kline-25962/

Academic Emergency Medicine 3 1st edition by Jeffrey Kline

https://ebookball.com/product/academic-emergency-medicine-3-1st-
edition-by-jeffrey-kline-25960/

Academic Emergency Medicine 2 1st edition by Jeffrey Kline

https://ebookball.com/product/academic-emergency-medicine-2-1st-
edition-by-jeffrey-kline-25958/
 FOURTH EDITION

FUNDAMENTALS OF
AEROSPACE MEDICINE
EDITORS

Jeffrey R. Davis, MD, MS Robert Johnson, MD, MPH, MBA

Professor Associate Professor
Preventive Medicine Preventive Medicine and Community Health
and Community Health The University of Texas Medical Branch;
The University of Texas Medical Branch Staff Physician
Galveston, Texas Aviation Medical Center
University of Texas Medical Branch University Hospitals
Jan Stepanek, MD, MPH Galveston, Texas
Assistant Professor
Medical Director Aerospace Medicine Program Jennifer A. Fogarty, PhD
Division of Preventive, Occupational Adjunct Assistant Professor
and Aerospace Medicine Preventive Medicine and Community Health
Department of Internal Medicine The University of Texas Medical Branch
Mayo Clinic Galveston, Texas;
Scottsdale, Arizona; Biomedical Risk Coordinator
Assistant Professor Space Medicine Division
Preventive Medicine and Community Health NASA
The University of Texas Medical Branch Houston, Texas
Galveston, Texas
Acquisitions Editor: Sonya Seigafuse Marketing Manager: Kim Schonberger
Managing Editor: Kerry Barett Design Coordinator: Terry Mallon
Project Manager: Nicole Walz Cover Designer: Joseph DePinho
Manufacturing Manager: Kathy Brown Production Services: Laserwords Private Limited, Chennai, India

 2008 by LIPPINCOTT WILLIAMS & WILKINS, a Wolters Kluwer business

 2002, 1996, 1986 by LIPPINCOTT WILLIAMS & WILKINS

530 Walnut Street

Philadelphia, PA 19106 USA
LWW.com
Credit Lines for Cover Photos
From Top to Bottom:
SpaceShipTwo: Courtesy of Virgin Galactic
International Space Station: Courtesy of NASA Marshall Space Flight Center (NASA-MSFC)
Apollo Soyuz: Courtesy of NASA Marshall Space Flight Center (NASA-MSFC)
Mercury Capsule: Courtesy of NASA Headquarters—Greatest Images of NASA (NASA-HQ-GRIN)
SR-71: Courtesy of NASA Dryden Flight Research Center (NASA-DFRC)
Bell X-1: Courtesy of NASA Headquarters—Greatest Images of NASA (NASA-HQ-GRIN)
Ford Tri-motor: Courtesy of NASA Langley Research Center (NASA-LaRC)
Wright Flyer: Courtesy of NASA Marshall Space Flight Center (NASA-MSFC)
All rights reserved. This book is protected by copyright. No part of this book may be reproduced in any form or by any means, including
photocopying, or utilized by any information storage and retrieval system without written permission from the copyright owner, except for
brief quotations embodied in critical articles and reviews. Materials appearing in this book prepared by individuals as part of their official
duties as U.S. government employees are not covered by the above-mentioned copyright.
Chapter 11 copyrighted by the Mayo Foundation
Printed in the USA

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Fundamentals of aerospace medicine / editors, Jeffrey R. Davis . . . [et al.].—4th ed.
p. ; cm.
Includes bibliographical references and index.
ISBN 978-0-7817-7466-6
1. Aviation medicine. 2. Space medicine. I. Davis, Jeffrey R.
[DNLM: 1. Aerospace Medicine. 2. Space Flight. WD 700 F981 2008]
RC1062.F86 2008
616.9
8021—dc22
2008003374

Care has been taken to confirm the accuracy of the information presented and to describe generally accepted practices. However, the
authors, editors, and publisher are not responsible for errors or omissions or for any consequences from application of the information
in this book and make no warranty, expressed or implied, with respect to the currency, completeness, or accuracy of the contents of the
publication. Application of this information in a particular situation remains the professional responsibility of the practitioner.
The authors, editors, and publisher have exerted every effort to ensure that drug selection and dosage set forth in this text are in
accordance with current recommendations and practice at the time of publication. However, in view of ongoing research, changes in
government regulations, and the constant flow of information relating to drug therapy and drug reactions, the reader is urged to check
the package insert for each drug for any change in indications and dosage and for added warnings and precautions. This is particularly
important when the recommended agent is a new or infrequently employed drug.
Some drugs and medical devices presented in this publication have Food and Drug Administration (FDA) clearance for limited use in
restricted research settings. It is the responsibility of the health care provider to ascertain the FDA status of each drug or device planned for
use in their clinical practice.
To purchase additional copies of this book, call our customer service department at (800) 638-3030 or fax orders to (301) 223-2320.
International customers should call (301) 223-2300.
Visit Lippincott Williams & Wilkins on the Internet: at www.LWW.com. Lippincott Williams & Wilkins customer service representatives
are available from 8:30 AM to 6:00 PM, EST.
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
FOREWORD

Unlike most Forewords, I have elected to commence by going followed with the third in 2002 jointly edited with Dr. Jeff
backward. For the benefit of the reader of this fourth edition Davis.
of ‘‘Fundamentals’’ I begin with a very brief review of this Now we go forward to this the fourth edition; time and
texts’ progenitors. circumstance combined with age and wisdom to place the
The foundation for this series of textbooks was laid challenge of editorship into younger and willing hands to
by Dr. Louis Bauer in 1926 when he published the first move forward with the task. Dr. Davis had been requested to
volume on this topic in the United States—Aviation Medicine. assist as co-editor of the third edition with the commitment to
Dr. Bauer also played an important role in the development of take on the responsibility of the fourth edition as I withdrew.
Civil Aviation as well as the specialty of Aerospace Medicine This text is now in the hands of Dr. Davis and his co-editors.
and became a president of the American Medical Association. The reader will quickly note that while military topics fade
In 1939, building on the foundation established by Dr. they are replaced with more contributions found on space
Bauer, Dr. Harry Armstrong authored his first edition of medicine with commercial and general aviation holding
The Principles and Practice of Aviation Medicine. As Dr. their own. This reflects the changing allocation of research
Armstrong’s career progressed in the Army Air Corp: from commitments in the United States. From the first edition
laboratory commander, to General Officer, to Commander of Aviation Medicine through the current fourth edition
of the School of Aviation Medicine culminating as the Air of ‘‘Fundamentals’’ the goal has not changed—to provide
Force Surgeon General—his textbook progressed from the information on the physiology of flight, the hazards of flight,
second to the third editions. His next book carried a new and the selection and health maintenance of those who fly
title in 1961 reflecting the growing interest of ‘‘man in space’’ and those who facilitate such activities.
and was edited by Dr. Armstrong as he was joined by other New to this edition are chapters on Radiation, Toxi-
contributors to Aerospace Medicine. The second edition, the cology, Emerging Infectious Disease, Dental, and Women’s
mantle for editing which fell to Dr. Hugh Randel, a flight Health. The new section on the future discusses the govern-
surgeon and Preventive Medicine Specialist, was published ments’ role in Aerospace and Commercial space activities.
in 1971. This text is for the most part written from the
In 1980 as I departed the Armstrong Aerospace Medical perspective of the United States. This is not intended to
Research Laboratory at Wright-Patterson to take command be an international tome but it is anticipated that as with
of the USAF School of Aerospace Medicine, a new edition was the prior editions other nations will find it useful. The
needed in response to the new research and developments audience has remained unaltered over time—physicians,
in the field that had occurred during the past decade since physiologists, researchers, residents, and interested readers
the last textbook had appeared. Unfortunately, it was not on the challenges to people in flight—whether in the
possible to use the title introduced by Dr. Armstrong due terrestrial environment or the vastness of space.
to issues of clearing the copyright restrictions. Although This edition proves the merits of my decision to leave
Dr. Randel had visions of a third edition, he found the stage for the next generation, and I thank readers for the
he had neither the time nor the resources to proceed. kind words offered to the contributors and me for our best
At this point, it became necessary to change both the efforts.
publisher and the title if the book was to continue,
and I introduced Fundamentals of Aerospace Medicine and Roy L. DeHart, MD, MPH, MS
proceeded to identify other contributors who willingly joined Colonel and Chief Flight Surgeon, USAF (Ret)
in writing the chapters. This textbook was published in Professor and Medical Director, Corporate Health Services
1985 under my editorship. In 1996, the second edition Vanderbilt University Medical Center

iii
FOREWORD TO THIRD EDITION

This third edition of the already classic textbook Funda- Over the years, aviation and medical authorities realized
mentals Of Aerospace Medicine reflects and covers in detail that research was needed and studies began to assess
contemporary trends in the evolution of a fascinating medi- human performance and limitations related to aerospace
cal discipline, which in many areas of the world has achieved environments and a need arose for a more precise definition
the level of a postgraduate university specialty. of the objective of the specialty.
Aviation medicine (later on, by natural extension, In relation to civil aviation, most of these studies were
Aerospace Medicine) started as an indispensable response conducted at national levels; it soon became apparent that
to a need to regulate the presence of humankind in aviation to achieve proper international standardization, medical
in relation to operational safety. More recently its scope has requirements for aviation duties had to be adopted by an
been broadened globally by giving emphasis to its preventive International Organization of the United Nations System,
aspect; greater attention is additionally given to all occupants namely the International Civil Aviation Organization.
of air and spacecraft, including passengers and space tourists. These requirements were incorporated in Annex 1
The magnitude of global air transportation of healthy and to the Chicago Convention and they include physical,
less well passengers established the need to have a continuous mental, hearing, visual and color perception requirements.
update of knowledge of operational and environmental As a result of these standards and recommendations and
conditions (potentially) affecting humans. Such need is of their evaluation in the context of flight safety, it became
paramount importance and this edition includes the most indispensable to further study in detail the proper assessment
current information available in contemporary Aerospace of human performance, limitations and the consequences of
Medicine. exceeding those limitations.
Humans have adjusted their biological systems to life at Paraphrasing two sentences of General Howard W.
or near sea level where they function at a given barometric Unger’s foreword to the first edition of this textbook, it
pressure and a given partial pressure of oxygen with a is worthwhile to emphasize that the specialty of Aerospace
normal hemoglobin range. Departure from this environment Medicine reflects a dynamic and progressive nature and that
to altitude brings about the need to have adaptation the need to openly share the wealth of information gathered
mechanisms, which encompass ventilatory, circulatory and is readily apparent.
hematological adjustments over time. Several definitions of Aerospace Medicine are available
Exposure to altitude conditions by aviation is almost to readers; it seems indispensable to emphasize that, as
immediate and does not allow the time for adaptation far as crew members are concerned, it should be viewed
mechanism to appear, therefore technological aids are as a multidisciplinary specialty related to valid mental and
indispensable and as such, a classical example is given by physical requirements in response to realistic operational needs
cabin pressurization systems. to properly perform duties with an optimum level of safety.
Proper interaction of humans, machines and environ- Related to passengers, clinical and environmental aspects are
ments is needed to achieve an optimum level of Operational significant in order to achieve a good level of safety, health,
Safety. Emphasizing again the need for proper interaction, we comfort and well being.
should remember that humans are necessary for the design, Summarizing, it is indispensable for practitioners of
operation and maintenance of aircraft. Aerospace Medicine to continuously assess the adequate
Every year, almost one quarter of the world’s population interaction needed between humans, machines and environ-
travel by air on scheduled flights with an optimum level of ments. Therefore, this edition of Fundamentals of Aerospace
safety compared to other means of mass transportation. In Medicine provides information and references useful to the
trying to satisfy the needs of the traveling public, experts are medical examiners as well as to specialists in all aspects of
working hard in providing solutions to problems, or even the discipline. The wealth of information presented in this
better in preventing the appearance of those problems. Our third edition allows practitioners, specialists and researchers
specialty, a significant contributor to such level of safety, has to acquire it in a very well organized presentation. Such ac-
seen a significant evolution of well defined and documented quisition will allow us to have optimum exchanges of views
periods: its beginnings were empirical and were followed by and to perform duties in line with the requirements.
observational, experimental, human factors and ergonomic
stages. More recently the legal implications attracted the Silvio Finkelstein, MD, MSc
attention of the experts and, in this respect, more studies Former Senior Official, International Civil Aviation Organization
are being conducted in jurisprudence and ethics before an Past President, International Academy of Aviation and Space
aeromedical decision takes place. Medicine

v
FOREWORD TO SECOND EDITION

In introducing this impressive volume, I believe it most of the pilot, relate this to the flying environment, and
important to begin with a definition of the subject. Aerospace render a decision regarding fitness for flying. Therefore,
medicine is that specialty area of medicine concerned with the Fundamentals of Aerospace Medicine must cover a large
the determination and maintenance of the health, safety, and amount of information. Aerospace medicine is of necessity
performance of those who fly in the air or in space. This specialty very dynamic. It must keep pace with the ever-increasing
is necessary because such flight subjects humans, with their technology of both medicine and aviation. Increases in
earth-bound anatomy, physiology and psychology, to the fighter aircraft capabilities have forced a re-evaluation of
hostile environment of air and space. Humans must adapt a physiologic problem once thought to be solved. Current
to or be protected from the changes in total environment social assaults on the necessity of physical standards for
pressure, reduced partial pressures of vital gasses, accelerative those who fly have even forced a re-evaluation of med-
forces of flight, and changes in gravitational forces, to name ical standards. Aircraft are getting larger, and faster, and
just a few of the hazards encountered in flight. more and more people are flying. Such dynamic changes
Historically, the early balloon flights in the late 1700’s indicated the necessity for a current, comprehensive text.
produced reports of physical effects on the humans engaged Dr. DeHart built upon the efforts of his predecessors,
in such ascents, but they were treated as interesting such as General Harry Armstrong, in gathering material
physiological observations. The advent of powered flight for the first edition of Fundamentals of Aerospace Medicine.
92 years later by the Wright brothers on December 17, In the second edition, he has assembled the aid of re-
1903 and then human spaceflight by Gagarin on April 12, spected authorities in their individual areas to add new
1961 revealed additional effects and potential obstacles to chapter, update others with recent data and completely
human performance in this new environment. However, rewrite others.
these obstacles were viewed as challenges to be solved by those We must understand our past if we are not to repeat
individuals supporting the explorers of these environments. the errors of the past. The section ‘‘Aerospace Medicine
They learned that the environments of air and space were a in Perspective’’ covers some of this important history very
continuum and that basic physiologic fundamentals applied well. The sections ‘‘Physiology of the Flight Environment,’’
throughout this continuum. It is these environmental and ‘‘Clinical Practice of Aerospace Medicine’’ and ‘‘Operational
vehicular stresses upon those who fly that are of ultimate Aerospace Medicine,’’ have chapters providing fundamentals
concern to the aerospace medicine specialist. with basic references. The section ‘‘Impact of the Aerospace
The specialty area of aerospace medicine is young Industry on Community Health’’ includes a chapter concern-
compared to some other medical specialties. Even though ing transmission of disease by aircraft with current concerns
physicians had supported those who flew from the beginning, about an old and nearly forgotten nemesis, tuberculosis.
the specialty was not recognized until 1953. Though relatively Fundamentals revisited again. New chapters have appropri-
young, aerospace medical research and extensive operational ately been added: ‘‘Thermal Stress,’’ ‘‘International Aviation
experience has been accumulated and well documented. Medicine’’ and ‘‘Management of Human Resources in Air
These dates are in numerous scientific journals, reports, and Transport Operations.’’
books. It is the rare individual today who does not have some
Specialized knowledge in many medical as well as non- contact with the aviation environment in some manner. All
medical areas is required of the practitioner of aerospace physicians should have some basic knowledge of aerospace
medicine. The medical specialties of otolaryngology, oph- medical problems they or their patients might experience,
thalmology, cardiology, neurology, psychiatry/psychology, as well as understand the breadth of knowledge possessed
and pathology are of particular importance. The human by the specialist in aerospace medicine. This text can serve
cannot be separated from the vehicle, therefore certain en- as the basis of this knowledge for the general physician, the
gineering principles are also important. The total support aerospace medicine specialist, the student, or anyone dealing
of those who fly becomes a team effort. The aerospace with the medical support of military, general, or airline
medicine specialist must be able to communicate with other aviation, spaceflight, or the aerospace industry.
specialists. He or she must be able to gather all of this It has been my privilege in 45 years of practice in
information and evaluate its impact on the health status Aerospace Medicine to participate in the Air Force, NASA,

vii
 viii FOREWORD TO SECOND EDITION

and civilian areas. I congratulate Dr. DeHart and his authors achieving safe flight. This volume makes that knowledge
for their excellent coverage of all these areas. If we adhere available.
to the fundamentals and provide proper aerospace medical
support, the human will continue to be able to adapt to Charles A. Berry, MD, MPH
zero gravity and re-adapt to earth’s gravity with ever longer President, Preventive & Aerospace Medicine Consultants, P.A.
sojourns in space. I believe we will see many of earth’s Past President, Aerospace Medical Association
inhabitants experiencing spaceflight and even one day living Past President, International Academy of Aviation and Space
in far flung space stations and colonies. The fundamentals Medicine
will be the basic knowledge and the stepping stones making Past President, University of Texas Health Science Center in
such progress possible. This knowledge must be used Houston, Texas
by the planners, designers, operators, and participants in Former Director of Life Sciences—NASA
FOREWORD TO FIRST EDITION

This textbook reflects the dynamic and progressive nature moved a number of times and in 1959 finally arrived at
of the specialty of aerospace medicine. The aviation industry its present location at Brooks Air Force Base, San Antonio,
has been explosive in development since the early 1900s, and Texas. The institution is now known as the United States Air
the rapid advances in powered flight in military and civilian Force School of Aerospace Medicine.
aviation have demanded the development of parallel medical Almost from the beginning of aviation medicine as a
systems to serve those who fly. The technologic advances career field, it became apparent that a team effort was
that have occurred and continue to occur make it possible necessary so that an organized, multidisciplinary approach
to move crews, passengers, troops, patients, and cargo far could be best applied to the problems associated with
beyond all earlier expectations of time, size, weight, and flight. Physicians, physiologists, psychologists, veterinarians,
distance. Although aviation has proven to be an important nurses, dentists, and other scientists covering many diverse
and increasingly rapid mode of transportation, it also has skills and interests now contribute much time and effort to
provided new methods of warfare and manned exploration the men and women associated with flying.
beyond our planet. Although much of the emphasis initially was of a
Over the years, as the aviation industry grew, the military nature, the civilian aspects of aviation grew by leaps
stresses associated with flight, such as acceleration, speed, and bounds, and today there is a dedicated, cooperative,
and altitude, became increasingly apparent. Historic events worldwide military-civilian career field. Additional schools
resulting from the progressive expansion of the flight and laboratories are now devoted to the collection of scientific
environment were steadily being catalogued. The necessity data and the dissemination of vital information.
for research to study and explore the physiologic effects Typical of those involved in aviation or aerospace
imposed on man were recognized and vigorously pursued. medicine has been the need and response to share openly
Although research into the effects of unpowered balloon the wealth of information being gathered. The complex and
flights was important, the frequency and magnitude of the diverse data have been discussed by medical scientists of
stresses associated with powered flight increased the urgency many nations at meetings and conferences. Periodicals and
and sophistication of research efforts. textbooks also have been very helpful in documenting and
World War I provided the impetus for concerted disseminating the knowledge that has accumulated. This text
educational and investigative efforts in the field of aviation is a collection of the literary contributions of more than
medicine. Early in that war, human factors problems were 40 authors representing the broad spectrum of aerospace
strongly suspected as being the cause of many aircraft medicine. Each contributor is a recognized expert among the
accidents and deaths. A school to train physicians to care for many who practice within the specialty. These contributors
flyers and a medical research laboratory to consider urgent are continuing a tradition begun over 50 years ago by Dr.
problems were established by the United States Air Service Louis H. Bauer, who laid the first foundation stones with his
at Hazelhurst Field, Mineola, New York in 1917. Initial text Aviation Medicine. Dr. Bauer’s work has been expanded
efforts to reduce the number of accidents and the loss of by the contributions of Dr. Harry Armstrong and, most
human life centered on good health and the application of recently by Dr. Hugh W. Randal. Thus, this text holds to
more rigid physical standards for pilots and other aircrew the tradition of enumerating the basic principles of the
members. The first class of ‘‘flight surgeons’’ graduated in challenging field of aerospace medicine. This book will be
1918. A precipitous decrease in accidents and deaths was the both a practical text for the student and most valuable
direct result of these dedicated efforts. Since that time, flight reference source for the practitioner of aerospace medicine.
surgeons have been intimately associated with flyers and
their health and safety. As the list of medical responsibilities Howard W. Unger, MD
expanded, the industrial hygiene aspects of the developing Major General, USAF, MC (retired)
industry included ground operations as well as the aerial Past President of the Aerospace Medical Association
mission. The school and laboratory at Hazelhurst Field Former Trustee of the American Board of Preventive Medicine

ix
P R E FA C E

Twenty-five years ago, it was decided to revive the tradition efforts. In the US, the sport pilot certificate may stimulate
of Dr. Armstrong and edit a new textbook for the discipline of the general aviation industry.
aerospace medicine. This fourth edition of Fundamentals of Military aviation continues to be driven by speed, agility,
Aerospace Medicine continues the legacy of Dr. Roy DeHart and survivability. New aircraft with vectored thrust provide
who had the vision to develop this textbook many years ago. variable acceleration environments with new challenges to
We are indebted to his many years of service and volunteer human performance. The need to adapt to the ever increasing
hours for the first three editions, and to his foresight to stressors of flight has forced scientists and aviation system
recruit a new editor for the third edition. Dr. Roy DeHart designers to be ever more innovative in protecting the
trained a new generation of editors, and the field will always combat pilot. Chapters in this edition address not only
be indebted to him for his selfless service. Three new section advances in crew systems protection but issues of human
editors were added for this edition, and the efforts of Dr. factors in flight operational environments. Unmanned Aerial
Robert Johnson, Dr. Jan Stepanek, and Dr. Jennifer Fogarty Vehicles are now commonplace and the unique challenges
were critical to the scope and timeliness of this text. There of these flights are addressed in the chapter of human
are many returning contributors from the third edition, factors.
as well as many new chapters and new contributors. This The goal of the contributors to this edition is unchanged
fourth edition reflects the tremendous pace of change in that from a generation ago when the first edition was prepared
two chapters are devoted to the future at the dawn of the for those physicians providing professional care and advice
commercial space flight industry. to general aviation pilots, for the specialist in aerospace
In the last 25 years, many changes have occurred in medicine supporting the airline industry, the Department
spaceflight and the pace of change has accelerated. The of Defense and the National Aeronautics and Space
Space Shuttle first flew in 1981 and its planned retirement Administration, and now the emerging commercial space
is on the horizon for 2010. The Mir Space Station was flight industry. The text is intended for students, residents,
deorbited and replaced by the International Space Station and perhaps many medical practitioners that may become
(ISS) with the active participation by five international more involved with global public health issues as well as
partners including the US, Russia, Japan, Canada, and the medical exams for commercial space flight. The text is not
European Space Agency. Since the third edition, a second intended to be a treatise on every subject introduced but
Space Shuttle accident resulted in the loss of Columbia and rather a general review of the major topics that comprise
her crew of seven; the ISS was sustained using Russian Soyuz the practice of aerospace medicine. The interested reader is
and Progress launches; and the first teacher in space flew provided with suggested readings and references to continue
completing the journey from the Challenger accident. Space learning beyond the scope of this text.
Flight Participants pay to visit the ISS, and commercial space The reader will find many new chapters in this edition
firms emerged after Space Ship One won the Ansari X-Prize. including chapters devoted to toxicology, radiation, dental,
Various firms plan both suborbital and orbital space flights. women’s health, unique aircraft, and commercial space flight.
Aerospace medicine practitioners of tomorrow may conduct Substantial rewrites have been undertaken of many of the
medical exams for many interested passengers. chapters from the third edition making this a substantially
Commercial aviation continues to expand with the first different text from the third edition. The pace of change is
flights of long-range, fuel-efficient aircraft substantially built so great that planning is already underway for techniques to
from composite materials. Large aircraft have flown capable make new information available as soon as possible to the
of carrying 550+ passengers. Both new types of aircraft practitioner.
may enter service in 2008. These new aircraft, and the As has been the case in the three preceding editions,
development of a global economy and travel, increase the proceeds from this text will be distributed to schools
potential for transmitting disease quickly around the Earth. and scholarship programs, nationally and internationally,
New challenges to global public health are recognized by the that educate and train physicians in the field of aerospace
international aviation authorities with sustained planning medicine.

xi
ACKNOWLEDGMENTS

As I mentioned in the preface, the current generation of of the value of an academic effort to one’s home organization.
practitioners of aerospace medicine owe a debt of gratitude So to the contributors and all of their outstanding technical
to Dr. Roy DeHart who had the vision and determination to contributions and volunteer efforts, one last grateful thank-
initiate Fundamentals of Aerospace Medicine some twenty- you.
five years ago. I owe Dr. DeHart a heartfelt thank-you for There is a great deal of new material in this textbook
allowing me to become an editor of the third edition, and as rapid developments are now occurring in aerospace.
to learn from him the complex process of assembling a text New opportunities are emerging in suborbital and orbital
from content to contributors. Dr. DeHart not only revived commercial space flight, and there are plans for commercial
this textbook with the first edition, but also insured its flights to the moon. These new developments should produce
future by providing for new editors. His legacy to the field of new practice opportunities for the aerospace medicine
aerospace medicine has many components, but this textbook practitioner, and the future is as bright as perhaps at any time
may be the most significant in perpetuating the field. To Dr. in the history of the field. By the time of the fifth edition, I
Roy DeHart, thank you from the entire aerospace medicine hope we can look back on the successful flight of hundreds if
community. not thousands of space flight participants on suborbital and
For the fourth edition, I too brought new editors to the orbital flights.
textbook. We decided to divide the book into sections of It has been a pleasure to work with the Lippincott
physiology, clinical aerospace medicine, and operations, and Williams & Wilkins staff, and the assistance of Ms. Kerry
I chose a section editor for each. I am indebted to the hard Barrett, Senior Managing Editor, was invaluable to the
work and many hours that these new editors contributed, success of this edition. She was always available for
Dr. Jennifer Fogarty (physiology), Dr. Jan Stepanek (clinical sound advice, by email or phone, and would provide
aerospace medicine), and Dr. Robert Johnson (operations). timely assistance to the editors and contributors. She also
Dr. Bob Johnson also helped with the logistics of the textbook, saw the value of the timing of this fourth edition with
organizing conference calls and notes to authors. Ms. Diane the rapid changes in aerospace including long-range and
Ellison at the University of Texas Medical Branch also helped large commercial aircraft, global public health issues, the
with many of the textbook conference calls, letters, e-mails, expansion of government space programs to include space
and phone calls while preparing the book. This textbook was flight participants, the emergence of an exploration program,
truly a team effort, and they all put forth an outstanding and the rapid development of the commercial space flight
effort and countless hours of time in editing and assembling industry. As Dr. DeHart noted in the third edition, Williams
this text. and Wilkins was the publisher of the original aviation
I want to recognize the contributors who are the authors medicine text, edited by Dr. Harry G. Armstrong, and the
who wrote this volume. Without their technical expertise, tradition most definitely continues.
willingness to volunteer many hours of research, writing and To you the next generation of practitioners, I hope
revisions, this textbook would not exist. As a community of this text gives you the foundation for success in aerospace
aerospace medicine practitioners, we owe a debt of gratitude medicine, and encourages you to become the next generation
to these authors without whom the underlying research, of practitioners, researchers, and teachers essential to the
clinical evaluations, and operational experience would not success of this field. I hope you enjoy the field as much as I
exist to be able to sustain the field. In all aspects of practice, in have, and find the time to pass along your expertise to the
operations, research, clinical medicine, and teaching, there next generation.
are many competing demands for time, and less recognition Jeffrey R. Davis

xiii
CONTRIBUTORS

Richard Allnutt, MD, MPH, Stephen A. Bernstein, MD, MPH, Paula A. Corrigan, MD
MS(EE) FAAFP, COL, MC, SFS Branch Chief
Biodynamic Research Corporation Director, US Army Aeromedical Activity Department of Internal Medicine
San Antonio, Texas US Army Aeromedical Consult Service
Enterprise, Alabama USAF School of Aerospace Medicine
Brooks City Base, Texas
Arnold A. Angelici, Jr., MD, MS
Occupational Medicine James W. Brinkley, BS Francis A. Cucinotta, MD
Federal Aviation Administration Former Director Chief Scientist
Civil Aerospace Medical Institute Human Effectiveness Directorate NASA Space Radiation Program
Oklahoma City, Oklahoma Air Force Research Laboratory Lyndon B. Johnson Space Center
Wright-Patterson Air Force Base, Ohio Houston, Texas
Melchor J. Antuñano, MD, MS
Clinical Associate Professor Jeffrey R. Davis, MD, MS
Department of Preventive Medicine and Stephen L. Carpenter, MD Professor, Preventive Medicine
Community Health Medical Officer, and Community Health
University of Texas Medical Branch Aerospace Medical Certification University of Texas Medical Branch
Galveston, Texas; Division Galveston, Texas
Director Federal Aviation Administration
Civil Aerospace Medical Institute Oklahoma City, Oklahoma Roy L. DeHart, MD, MS, MPH
Federal Aviation Administration Professor and Director
Oklahoma City, Oklahoma Vanderbilt Center for Occupational
John W. Castellani, MD
and Environmental Medicine
Research Physiologist
Nashville, Tennessee
Michael Bagshaw, MB, FFOM, Thermal and Mountain Medicine
DAvMed USARIEM
J. Robert Dille, MD, MIH
Program Director Aviation Medicine Natick, Massachusetts
Consultant in Aerospace Medicine
School of Biomedical & Health Sciences
Norman, Oklahoma
King’s College London
Guy’s Campus Samuel N. Cheuvront, MD
Research Physiologist David F. Dinges, PhD
London, UK
Thermal and Mountain Medicine Professor and Chief
Division Division of Sleep and Chronobiology,
Denise L. Baisden, MD, MS U.S. Army Research Institute of Department of Psychiatry, and Center
Assistant Regional Flight Surgeon Environmental Medicine for Sleep and Respiratory
Southwest Region Natick, Massachusetts Neurobiology
Federal Aviation Administration University of Pennsylvania School of
Oklahoma City, Oklahoma Medicine
Thomas F. Clarke, MD, MPH Philadelphia, Pennsylvania
Robert D. Banks, BEng, MD Director General Preventive Medicine
Residency R. Key Dismukes, PhD
Principal Consultant
USAF School of Aerospace Medicine Chief Scientist for AeroSpace Human
Biodynamic Research Corporation
Brooks City Base, Texas Factors
San Antonio, Texas
NASA Ames Research Center
Moffett Field, California
Michael R. Barratt, MD, MS Curtiss B. Cook, MD, FACP
Physician/Astronaut Lieutenant Colonel W. R. Ercoline, MS, PhD
Johnson Space Center Professor of Medicine, Division of Manager, San Antonio Operations
National Aeronautics and Space Endocrinology Life Sciences Group
Administration Mayo Clinic College of Medicine Wyle Laboratories
Houston, Texas Scottsdale, Arizona San Antonio, Texas

xv
 xvi CONTRIBUTORS

Nils Erikson, MD, MPH Gary W. Gray, MD, PhD, FRCP (C) Robert Johnson, MD, MPH, MBA
Captain, U.S. Navy, Medical Corps Consultant in Medicine Associate Professor of Medicine
Director, Aerospace Medicine Residency Canadian Forces Environmental Preventive Medicine and Community
Naval Operational Medicine Institute Medical Establishment Health;
Pensacola, Florida Defence Research and Development The University of Texas Medical Branch
Canada Staff Physician
Jennifer A. Fogarty, PhD Toronto, Canada Aviation Medical Center
Adjunct Assistant Professor University of Texas Medical Branch
Preventive Medicine and Community Ferdinand W. Grosveld, MS, PhD University Hospitals
Health Consultant Galveston, Texas
University of Texas Medical Branch Hampton, Virginia
Galveston, Texas;
David R. Jones, MD, MPH
Biomedical Risk Coordinator Richard M. Harding, BSc, Consultant in Aerospace Psychiatry
Space Medicine Division MBBS, PhD Montgomery, Alabama
Johnson Space Center Principal Consultant
National Aeronautics and Space Biodynamic Research Corporation
Administration San Antonio, Texas Robert W. Kenefick, MS, PhD,
Houston, Texas FACSM
John D. Hastings, MD Research Physiologist
Namni Goel, PhD Senior Consultant in Neurology Thermal and Mountain Medicine
Assistant Professor Federation Aviation Administration Division
Division of Sleep and Chronobiology, Tulsa, Oklahoma United States Army Research Institute
Department of Psychiatry, and Center of Environmental Medicine
for Sleep and Respiratory Natick, Massachusetts
Steven M. Hetrick, MD, MPH
Neurobiology
Director, Occupational Medicine
University of Pennsylvania School of
Program James A. King, MD, COL, USAF,
Medicine
Department of Graduate Education MC, FS
Philadelphia, Pennsylvania
USAF School of Aerospace Medicine Chief, Emergency Medical Department
San Antonio, Texas Wilford Hall USAF Medical Center
Jerry R. Goodman, MS
San Antonio, Texas
Manager, Acoustics Office and Lead ISS
Acoustics Jeffrey Hudson, PhD
Johnson Space Center Biomedical Scientist for General
Dynamics
Richard A. Knittig, MD, MPH
National Aeronautics and Space Aerospace Medicine Consultant
Administration Wright-Patterson Air Force Base, Ohio
Naval Aerospace Medical Institute
Houston, Texas Pensacola, Florida
Douglas J. Ivan, MD
Monica B. Gorbandt, MD Chief Aerospace Ophthalmology
Consultant, U.S. Army School of Branch, William B. Kruyer, MD
Aviation Medicine USAF School of Aerospace Medicine Chief Cardiologist
Medical Boards/Aviation Medicine Brooks Air Force Base, Texas Aeromedical Consultation Service
Fox Army Health Center USAF School of Aerospace Medicine
Redstone Arsenal, Alabama John T. James, PhD Brooks City-Base, Texas
Chief Toxicologist
David P. Gradwell, PhD, MB, ChB Habitability and Environmental Factors
James Perry Locke, MD, MS
Whittingham Professor of Aviation Division
Flight Surgeon
Medicine Johnson Space Center
Flight Medicine
Faculty of Occupational Medicine National Aeronautics and Space
Johnson Space Center
Royal College of Physicians Administration
National Aeronautics and Space
St.AndrewsPlace Houston, Texas
Administration
London, UK; Houston, Texas
Consultant Adviser in Aviation Richard T. Jennings, MD, MS
Medicine (RAF) Associate Professor and Director
Aviation Medicine Wing Aerospace Medicine Residency Cheryl Lowry, MD, MPH LT COL,
RAF Centre of Aviation Medicine University of Texas Medical Branch USAF, MC, FS
Henlow, Bedfordshire, United Kingdom Galveston, Texas Misawa Air Force Base, Japan
 CONTRIBUTORS xvii

Gregory J. Martin, MD Catherine O’Brien, MS Thomas Rathjen

Director, Infectious Diseases Clinical Research Biologist Chief, Habitability and Environmental
Research Program Thermal and Mountain Medicine Factors Division
Associate Professor of Medicine & Division Johnson Space Center
Preventive Medicine US Army Research Institute of National Aeronautics and Space
Uniformed Services University Environmental Medicine Administration
Bethesda, Maryland Natick, Massachusetts Houston, Texas

Robert R. Orford, MD, CM, MS,

P. Vernon McDonald, PhD MPH Eduard M. Ricaurte, MD, MS
Director, Commercial Human Assistant Professor Research Physician
Spaceflight Division of Preventive, Occupational, Federal Aviation Administration
Wyle Laboratories Inc. and Aerospace Medicine, Civil Aerospace Medical Institute
Houston, Texas Department of Internal Medicine Oklahoma City, Oklahoma
Mayo Clinic
Kerry McGuire Scottsdale, Arizona Elizabeth E. Richard, MBA
University of Wisconsin Doctoral Strategist
Student A. J. Parmet, MD, MPH, FACPM, Wyle Laboratories, Inc.
Johnson Space Center FAsMA, AIAASM Houston, Texas
National Aeronautics and Space Instructor
Administration Viterbi School of Engineering/Aviation
Houston, Texas Safety & Security Charles F. Sawin, PhD
University of Southern California Associate Director, Space and Life
Los Angeles, California; Sciences
Glenn W. Mitchell, MD, MPH Employee Health Johnson Space Center
Vice-President for Clinical Safety Department of Internal Medicine National Aeronautics and Space
Sisters of Mercy Health System Saint Luke’s Hospital of Kansas City Administration
St Louis, Missouri Kansas City, Missouri Houston, Texas

James R. Phelan, MD
Stanley R. Mohler, MD, MA Assistant Clinical Professor Warren S. Silberman, DO
Professor Emeritus Preventive Medicine and Community Manager, Aeromedical Certification
Aerospace Medicine Health Division
Boonshoft School of Medicine University of Texas Medical Branch Federal Aviation Administration
Wright State University Galveston Texas Civil Aeromedical Institute
Dayton, Ohio
Shean E. Phelps, MD, MPH, Suzanne D. Smith, PhD
William M. Morlang, II, DDS FAAFP Senior Research Engineer
Associate Professor Chief, Injury Biomechanics Branch Human Effectiveness Directorate
Department of Oral and Maxillofacial US Army Aeromedical Research Biosciences and Protection Division
Pathology Laboratory United States Air Force
School of Dental Medicine Ort Rucker, Alabama Wright-Patterson Air Force Base, Ohio
Tufts University
Boston, Massachusetts; Jeb S. Pickard, MD, FCCP
Consultant in Forensic Dentistry Staff Pulmonologist John A. Smyrski III, MD, MPH,
Armed Forces Medical Examiner Aeromedical Consultation Service MBA
Armed Forces Insitute of Pathology USAF School of Aerospace Medicine Lieutenant Colonel
Washington, DC Brooks City-Base, Texas Medical Corps, Senior Flight Surgeon
Aerospace Medicine and Family
Duane L. Pierson, PhD Medicine;
David M. Musson, MD, PhD Microbiologist Staff Physician
Assistant Professor Habitability and Environmental Factors Division Surgeon
Department of Anesthesia Academic Division US Army: 25th Infantry Division,
Director, Center for Clinical Simula- Johnson Space Center Schofield Barracks, Hawaii and
tion McMaster National Aeronautics and Space Tripler Army Medical
University Administration Center
Hamilton, Ontario, Canada Houston, Texas Honolulu, Hawaii
xviii CONTRIBUTORS

Jan Stepanek, MPH, MD Anthony P. Tvaryanas, Maj, Mihriban Whitmore, PhD

Assistant Professor of Medicine USAF, MC, FS Manager, Usability Testing and Analysis
College of Medicine; Chief, UAS Human Systems Facility
Medical Director, Aerospace Medicine Integration Johnson Space Center
Program Brooks City-Base, Texas National Aeronautics and Space
Divison of Preventive, Occupational and Administration
Aerospace Medicine Houston, Texas
Department of Internal Medicine James M. Vanderploeg, MD,
Mayo Clinic MPH
Scottsdale, Arizona; Program Manager Kenneth A. Williams, MD, FACEP
Assistant Professor Wyle Laboratories Director, University Emergency
Preventive Medicine and Community Houston, Texas Medicine Foundation
Health Rhode Island Hospital
The University of Texas Medical Branch Providence, Rhode Island
Galveston, Texas Stephen J. H. Véronneau MD,
MS
James R. Strader, Jr., MD Research Medical Officer Kevin W. Williams, PhD
Staff Cardiologist Aerospace Medical Research Division Research Psychologist
Aeromedical Consultation Service FAA Civil Aerospace Medical Institute Human Factors Laboratory
USAF School of Aerospace Medicine Oklahoma City, Oklahoma FAA Civil Aerospace Medical Institute
Brooks City-Base, Texas Oklahoma City, Oklahoma

Claude Thibeault, MD Dougal B. Watson, MBBS, BSc

Clinical Associate Professor Principal Medical Officer Richard S. Williams
Department of Preventive and Civil Aviation Authority Chief Health and Medical Officer
Community Health Petone, New Zealand NASA
University of Texas Medical Branch Washington, DC
Galveston, Texas
James T. Webb, MS, PhD
Thomas J. Tredici, MD Consultant Gregory Zehner
Senior Scientist Aerospace Physiology Senior Anthropologist, Air Force
Aerospace Ophthalmology Branch USAF School of Aerospace Research Laboratory
USAF School of Aerospace Medicine Medicine Wright-Patterson Air Force Base,
Brooks Air Force Base, Texas San Antonio, Texas Ohio
CONTENTS

Foreword iii
Foreword to 3rd Edition v
Foreword to 2nd Edition vii
Foreword to 1st Edition ix
Preface xi
Acknowledgments xiii
Contributors xv
Abbreviations xxiii

HISTORY

CHAPTER 1 The Beginnings: Past and Present 1

J. ROBERT DILLE AND STANLEY R. MOHLER

PHYSIOLOGY AND ENVIRONMENT

CHAPTER 2 Respiratory Physiology and Protection Against Hypoxia 20

JEB S. PICKARD AND DAVID P. GRADWELL

CHAPTER 3 Physiology of Decompressive Stress 46

JAN STEPANEK AND JAMES T. WEBB

CHAPTER 4 Human Response to Acceleration 83

ROBERT D. BANKS, JAMES W. BRINKLEY, RICHARD ALLNUTT, AND RICHARD M. HARDING

CHAPTER 5 Vibration and Acoustics 110

SUZANNE D. SMITH, JERRY R. GOODMAN, AND FERDINAND W. GROSVELD

CHAPTER 6 Spatial Orientation in Flight 142

A. J. PARMET AND W. R. ERCOLINE

CHAPTER 7 Thermal Stress 206

ROBERT W. KENEFICK, SAMUEL N. CHEUVRONT, JOHN W. CASTELLANI, AND CATHERINE O’BRIEN

CHAPTER 8 Cosmic Radiation 221

MICHAEL BAGSHAW AND FRANCIS A. CUCINOTTA

CHAPTER 9 Aerospace Toxicology and Microbiology 236

JOHN T. JAMES, A. J. PARMET, AND DUANE L. PIERSON

xix
 xx CONTENTS

CHAPTER 10 Space Environments 251

JAMES PERRY LOCKE

CLINICAL

CHAPTER 11 Pilot Health and Aeromedical Certification 279

ROBERT R. ORFORD AND WARREN S. SILBERMAN

CHAPTER 12 Respiratory Diseases: Aeromedical Implications 306

JEB S. PICKARD AND GARY W. GRAY

CHAPTER 13 Clinical Aerospace Cardiovascular Medicine 318

JAMES R. STRADER, JR., GARY W. GRAY, AND WILLIAM B. KRUYER

CHAPTER 14 Ophthalmology in Aerospace Medicine 349

THOMAS J. TREDICI AND DOUGLAS J. IVAN

CHAPTER 15 Otolaryngology in Aerospace Medicine 380

JAMES R. PHELAN

CHAPTER 16 Aerospace Neurology 392

JOHN D. HASTINGS

CHAPTER 17 Aerospace Psychiatry 406

DAVID R. JONES

CHAPTER 18 Endocrine System and Nephrology 425

PAULA A. CORRIGAN AND CURTISS B. COOK

CHAPTER 19 Infectious Diseases 432

GLENN W. MITCHELL AND GREGORY J. MARTIN

CHAPTER 20 Dental Considerations in Aerospace Medicine 447

WILLIAM M. MORLANG, II

OPERATIONS

CHAPTER 21 Occupational and Environmental Medical Support to the Aviation Industry 453
ROY L. DEHART AND STEVEN M. HETRICK

CHAPTER 22 Women’s Health Issues in Aerospace Medicine 480

MONICA B. GORBANDT AND RICHARD A. KNITTIG

CHAPTER 23 An Introduction to Human Factors in Aerospace 491

THOMAS RATHJEN, MIHRIBAN WHITMORE, KERRY MCGUIRE, NAMNI GOEL, DAVID F. DINGES,
ANTHONY P. TVARYANAS, GREGORY ZEHNER, JEFFREY HUDSON, R. KEY DISMUKES, AND
DAVID M. MUSSON
 CONTENTS xxi

CHAPTER 24 Space Operations 516

RICHARD T. JENNINGS, CHARLES F. SAWIN, AND MICHAEL R. BARRATT

CHAPTER 25 Aircraft Accidents: Investigation and Prevention 552

STEPHEN J. H. VÉRONNEAU AND EDUARD M. RICAURTE

CHAPTER 26 Aviation Medicine in Unique Environments 624

THOMAS F. CLARKE, ROY L. DEHART, NILS ERIKSON, JAMES A. KING, CHERYL LOWRY,
KENNETH A. WILLIAMS, AND ROBERT JOHNSON

CHAPTER 27 Aerospace Medicine Issues in Unique Aircraft Types 653

RICHARD S. WILLIAMS, STEPHEN L. CARPENTER, DENISE L. BAISDEN, ARNOLD A. ANGELICI, JR.,
STEPHEN A. BERNSTEIN, JOHN A. SMYRSKI III, DOUGAL B. WATSON, SHEAN E. PHELPS,
KEVIN W. WILLIAMS, AND MELCHOR J. ANTUÑANO

CHAPTER 28 The Practice of International Aerospace Medicine 683

CLAUDE THIBEAULT

THE FUTURE

CHAPTER 29 Aviation, Government Space, Biomedical Innovations, and Education 694

JEFFREY R. DAVIS

CHAPTER 30 Commercial Human Space Flight 701

MELCHOR J. ANTUÑANO, JAMES M. VANDERPLOEG, RICHARD T. JENNINGS, ELIZABETH E. RICHARD,
AND P. VERNON MCDONALD

Index 711
A B B R E V I AT I O N S

17-OHCS 17-hydroxy corticosteroid AR aortic regurgitation

a acceleration AR advisory report
A anterior ARMA Adaptability Rating for Military
AA aeronautical adaptability Aeronautics
AA/NA Alcoholics/Narcotics Anonymous ARTCC Air Route Traffic Control Centers
AaDO2 alveolar/arterial oxygen difference AS aortic stenosis
AAMA Army Aeromedical Activity ASHRAE American Society of Heating,
AART Aircraft Accident Research Team Refrigerating, and Air Conditioning
AC aberrant conduction Engineers
ACAP Aeromedical Consultants Advisory Panel ASI Italian Space Agency
ACC Air Combat Command (formerly TAC) ASR automatic speech recognition
ACES advanced concept ejection seat or ATA atmospheres absolute
advanced crew escape suit ATAGS advanced technology anti-G suite
ACGIH American Conference of Governmental ATCS air traffic control specialists
Industrial Hygienists ATCT air traffic control towers
ACLS advanced cardiac life support ATLS advanced trauma life support
ACM aerial combat maneuver ATM air traffic management
AE aeromedical evacuation ATP air transport pilot
AFB Air Force Base AV atrioventricular
AFMIC Armed Forces Medical Intelligence Center BAD bipolar affective disorder
AFRL Air Force Research Laboratory BAV bicuspid aortic valve
AFSS automated flight service stations BEI biological exposure indices
AG artificial gravity BNC balanced noise criteria
AGARD Advisory Group for Aerospace Research bpm beats per minute
and Development BPT bronchial provocation test
AGSM anti-g straining maneuver BTPS body temperature, pressure saturated
AHI apnea-hypoxia index BV blood volume
AL arbitrary limit BW bacteriological warfare
ALJ Administrative Law Judge C cervical vertebra
A-LOC almost loss of consciousness C3 Command, Control and
ALPA Airline Pilots Association Communications
AM Aerospace Medicine CABG coronary artery bypass graft
AMAK airway medical accessory kit CAD coronary artery disease
AMCD Aeromedical Certification Division CAF coronary artery fluoroscopy
AMDA Airline Medical Directors Association CAMI Civil Aeromedical Institute
AME aviation medical examiner CCAT Critical Core Air Transport
AMIP Aircraft Mishap Investigation and CCK contaminant clean-up kit
Prevention CERAP combined enroute and approach center
AMP Aerospace Medical Professional CFC chlorofluorocarbons
ANDES Aircraft Noise Design Effects Study CFIT controlled flight into terrain
ANPRM advanced notice of proposed rule making CG center of gravity
ANR active noise reduction CHeCS Crew Health Care System
ANSI American National Standards Institute CLL central light loss
AOPA Aircraft Owner’s and Pilot’s Association CMO crew medical officer
APA Aviation Medical Physician Assistants CMS countermeasures system
API Aviation Preflight Indoctrination CNS central nervous system
APS accident prevention specialist CO cardiac output
APU auxiliary power unit CO carbon monoxide

xxiii
xxiv A B B R E V I AT I O N S

CO2 carbon dioxide EPT effective performance time

COPD chronic obstructive pulmonary ERV expiratory reserve volume
disease ESA European Space Agency
CPAP continuous positive airway pressure ESP erholungspulssume (sum of heart beats)
CPAP continuous positive pressure assisted ET effective temperature
breathing EVA extravehicular activity
CPK creatine phosphokinase F force
CRM crew resource management FAA Federal Aviation Administration
CRV crew return vehicle FAR Federal Aviation Regulations
CSA Canadian Space Agency FDPB fatigue–decreased proficiency boundary
CSD cortical spreading depression FEF50 forced expiratory flow at 50%
CSF cerebral spinal fluid FEV1 forced expiratory volume at 1 second
CT computed tomography FFS Frank’s flying anti-G suit
CTT color threshold test FFT fast Fourier transformation
CTV crew transport vehicle FLIR forward looking infrared
CVP central venous pressure FM frequency modulation
CW chemical warfare FoF fear of flying
d specific density of blood FRC functional reserve capacity
DAET Department of Aviation Medicine FS flight surgeon(s)
Education and Training FSDO Flight Service District Office
DAI diffuse axonal injury g gravitational constant of 9.81 m/sec2
DARA Deutsche Agentur fur G acceleration-induced inertial force
Raumfahrtangelenheiten GCR galactic cosmic radiation
dB decibel GE gastric emptying
DCIEM Canadian Defense and Civil Institute of GERD gastroesophageal reflux disorder
Environmental Medicine GHz giga Hertz
DCS decompression sickness G-LOC G-induced loss of consciousness
DEXA dual energy x-ray absorptiometry GMO General Medical Officer
DLCO diffusing capacity, carbon monoxide GOR gradual onset rate
DLW doubly labeled water GPS global positioning system
DMORT Disaster Mortuary Operational Response GWP global warming potential
Team +Gx positive transverse G (A to P)
DNBI disease and/or non-battle injury +Gz positive vertical G
DO dissolved oxygen ±Gy positive/negative lateral (side to side)
DoD Department of Defense −Gx negative transverse G (P to A)
DOT Department of Transportation −Gz negative vertical G
DRT Diagnostic Rhyme Test h blood column height (mm)
DS dead space, lung +H hydrogen ion
DSM IV Diagnostic and Statistical Manual of HALO high-altitude, low-opening
Mental Disorder, Fourth edition HBO hyperbaric medicine
DLR Germany’s Aerospace Research Center HCM hypertropic cardiomyopathy
and Space Agency HEEDS helicopter emergency egress device
E epinephrine HEMA hydroxyethylmethacrylate
EBCT electron beam computed tomography HEPA High-efficiency particulate air
ECG electrocardiogram or graph HFACS Human Factors Analysis and
ECLSS environmental control and life support Classification System
system HGP hard gas permeable (lenses)
ECT equivalent chill temperature HIMS Human Intervention Motivation Survey
EDO extended duration orbiter HMD helmet mounted display
EEG electroencephalogram or graph HMO health maintenance organization
EFIS electronic flight information systems HMS health maintenance system
EHS environmental health system HR heart rate (beats per minute)
EMK emergency medical kit HSG high sustained G
EMU extravehicular maneuvering unit or HSP health stabilization program
extravehicular mobility unit HTG high-G tolerance group
ENEV(Canada) estimated no effects value HUT head-up tilt table
EOG electrooculography Hz Hertz
 A B B R E V I AT I O N S xxv

I inspired MHz MegaHertz

IAM Institute of Aviation Medicine MI myocardial infarction
IATA International Air Transport Association MMFR mid-maximal expiratory flow rate
IC inspiratory capacity mm Hg mm mercury
ICAO International Civil Aviation Organization MMIS Military Man-In-Space
IEEE Institute of Electrical and Electronics MOOTW military operations other than war
Engineers MPH Master of Public Health
IGF-I Insulin-like growth factor I MPSR multipurpose support room
IHR International Health Regulations MR mitral regurgitation
ILD interstitial lung disease MRI magnetic resonance imaging
IMS Integrated Medical System MRT modified rhyme test
INR international normalized ratios MS mitral stenosis
IP International Partners MS multiple sclerosis
IRB Institutional Review Board MSE mental status evaluation
ISO International Standards Organization MSLT multiple sleep latency testing
ISS International Space Station MVP mitral valve prolapse
IVCD intraventricular conduction delay MW milliwatt
JAA (Europe) Joint Aviation Authorities MWT maintenance of wakefulness testing
JSC Johnson Space Center NAA not aeronautically adaptable
K constant of 1 G tolerance increase NAIMS National Airspace System Information
km kilometer Monitoring System
kPa kilopascal NAMI Naval Aerospace Medical Institute
KSC Kennedy Space Center NAMRL Naval Aeromedical Research Laboratory
KW kilowatt NAS Naval Air Station
L-1 type of AGSM NAS National Airspace System
LAD left axis deviation NASA National Aeronautics and Space
LAHB left anterior hemiblock Administration
LAMPS light airborne multipurpose system NASDA National Space Development Agency of
LASIK laser in-situ keratomileusis Japan
LBBB left bundle branch block NATO North Atlantic Treaty Organization
LBNP lower body negative pressure NAWC Naval Air Warfare Center
LCG liquid cooling garment NBC Nuclear, Biological and Chemical
LDH lactate dehydrogenase NC noise criteria
LEO low earth orbit NCRP National Council on Radiation Protection
LEP laser eye protection NE norepinephrine
LEQ equivalent continuous noise NIR nonionizing radiation
LES launch and entry suits No. 14CFR Title 14 of the Code of Federal
LiOH lithium hydroxide Regulations
LOC loss of consciousness NORAD North American Air Defense Command
LOS line of sight NOx oxides of nitrogen
LSAH Longitudinal Study of Astronaut Health NPRM Notice of Proposed Rule Making
LTG low-G tolerance group NRR noise reduction rating
LVH left ventricular hypertrophy NSAID nonsteroidal anti-inflammatory drug
m mass or meter NTSB National Transportation Safety Board
m/s velocity: meters/second NVG night vision goggles
m/s2 acceleration: meters/second2 O2 oxygen
M-1 Maneuver number 1; a type of AGSM OBS operational bioinstrumentation system
MAK medical accessory kit OOM on-orbit maintenance task allocation
MBK medication and bandage kit OSA obstructive sleep apnea
MCC Mission Control Center OSAPL overall sound pressure level
MCCH Mission Control Center Houston OSHA Occupational Safety and Health
MCV mean corpuscular volume Administration
MEDEVAC aeromedical evacuation OTC over-the-counter
MEDOP Medical Extended Duration Orbiter Pack P posterior or pressure
MEF Marine Expeditionary Force Pa Pascal
MFB Multifunctional Battalions Pa arterial blood pressure (mm Hg)
mg milligrams PA pulmonary alveolar pressure
xxvi A B B R E V I AT I O N S

PAC premature atrial contraction Sa arterial oxygen saturation

PACO2 arteria0l CO2 partial pressure SACM simulated aerial combat maneuver
PAO2 alveolar oxygen tension SEE shuttle emergency eyewash kit
PAO2 arterial oxygen partial pressure SGOT serum glutamic-oxaloacetic
PB phonetically balanced transaminase
PBG positive pressure breathing during SII speech intelligibility index
G exposure SIL speech interference levels
PCM primary care manager SLT signal light test
PDAY pathobiological determinants of SMAC space maximum allowable concentration
atherosclerosis of youth SMO Senior Medical Officer
PEFR peak expiratory flow rate SMR standardized mortality rate
PET positron emission tomography SMS space motion sickness
PFT pulmonary function test SODA Statement of Demonstrated Ability
PH hydrostatic pressure (mm Hg) SOMS shuttle orbiter medical systems
PLL peripheral light loss SOs oxides of sulfa
PMC private medical conference SPE(s) solar particle events
PMMA polymethyline-thacrylate SR sweat rate
PMR proportionate mortality ratio SSRI serotonin specific uptake inhibitors
PN perceived noisiness STI speech transmission index
PO2 oxygen partial pressure STPD standard temperature, pressure, dry
PP partial pressure STS significant threshold shift or Space
PPB positive pressure breathing Transportation System
PPG positive pressure ‘‘g’’ protection SVOC semi-volatile organic compound(s)
PRK photorefractive keratectomy TAC Tactical Air Command
PSD power spectral density TAL transoceanic abort landing
PSG polysomnography TBI traumatic brain injury
PSI pounds per square inch TCCS trace contaminant control system
psi pounds of pressure per square inch TCD transcranial Doppler
psig pounds of pressure per square inch - gas TCP tri-cresyl phosphate
PSP primary spontaneous pneumothorax TEE total energy expenditure
PTA posttraumatic amnesia TGA transient global amnesia
PTCA percutaneous transluminal angioplasty TLC total lung capacity
PTS permanent threshold shift TLV threshold limit value
PTSD posttraumatic stress disorder TLV total lung volume
PVC premature ventricular contraction TRACON terminal radar control center
Q blood perfusion rate TTS temporary threshold shift
RAD right axis deviation TUC time of useful consciousness
RAF Royal Air Force TV tidal volume
RAM Residency in Aerospace Medicine TWA time weighted average
RBBB right bundle branch block UAV unrestricted aerial vehicles
RBC red blood cell UK United Kingdom
RBCM red blood cell mass URLs universal resource locators
RCB reduced comfort boundary USAAF United States Army Air Force
REM rapid eye movement USAF United States Air Force
RF radio frequency USAFSAM United States Air Force School of
RFS Regional Flight Surgeon Aerospace Medicine
RK radial keratotomy USASAM United States Army School of Aviation
ROR rapid onset rate Medicine
RQ respiratory quotient USN United States Navy
RSA Russian Space Agency V pulmonary ventilation rate
RSC Russian System of Countermeasures V̇/Q̇ ventilation–perfusion ratio
RSS recumbent seating system VC vital capacity
RTFS returned to flying status VHMs voluntary head movements
RTLS return-to-launch site VOC volatile organic compound(s)
RV residual volume VOR vestibulo-ocular reflex
SNR signal to noise ratio VR venous return
 A B B R E V I AT I O N S xxvii

VT ventricular tachycardia WBGT wet bulb globe temperature

VTG volume thoracic gas WCS (shuttle) waste collection system
VTOL vertical take off and landing WHO World Health Organization
W watt WPW Wolff-Parkinson-White syndrome
w weight WWII World War II
 CHAPTER 1

The Beginnings: Past and Present

J. Robert Dille and Stanley R. Mohler

Thus do men serve history and history the ages.

—Eddie Rickenbacker

History started today, not only yesterday.

—Anon.

EARLIEST CONCEPTUALIZATIONS intuition, technologic advances, and goal-driven experimen-

tation. Of course, human tolerances to higher altitudes and
As prehistoric people made grueling trips across trackless in-flight acceleration forces awaited actual flight experiences
lands, they surely must have envied the swift, graceful, and before awareness of these aspects arose. In addition, the need
seemingly effortless flight of birds. Fantasies and legends for occupant restraint systems, crashworthiness protection,
involving wings and flight by gods, angels, rulers, and and a means to deal with in-flight spatial disorientation un-
guardians occur in the folklore of nearly every culture. der conditions of loss of outside visual reference, also awaited
Windmills, kites, parachutes, and the rocket (the latter from flight experience.
China where gunpowder was invented about 900 AD) were The general sequence of topics in this chapter proceeds
early inventions bearing upon the pursuit of human flight. from the earliest conceptualizations by century, flowing
The legend of father and son, Daedalus and Icarus, through the 16th century. This latter European ‘‘Age of Rea-
states that they made wings of feathers held together by wax son’’ launched the 17th century ‘‘Age of Enlightenment.’’
to escape from King Minos’ Crete. During escape, Icarus Topics to be covered include the aeromedical implications of
ignored Daedalus’ admonishments, and flew too near the the first ‘‘mountain sickness’’ reports along with early labo-
sun: the wax melted and he fell into the sea. ratory gas studies and the hypoxic experiences of balloonists.
Roger Bacon, a 13th century Franciscan monk, was The December 17, 1903 first flight of a heavier-than-air
quoted as hearing about artificial wings that turned about a powered aircraft piloted by the Wright Brothers launched
sitting person and beat the air ‘‘after the manner of a flying the basis for an explosive growth of aviation and the need
bird.’’ for medical support of aviators. The April 12, 1961 earth-
Leonardo da Vinci designed a parachute in 1500. He also orbiting flight of Yuri Gagarin, of the Union of Soviet Social-
drew pictures of hypothetical human-powered helicopter ist Republics (USSR), opened the era of human space flight.
and ornithopter flying machines. Leonardo died in 1519 AD, The chapter concludes citing the development of
and his approximately 500 pages of notes and 1,500 sketches space medicine, bringing us to the July 20, 1969 Apollo
were forgotten for more than 300 years. 11 moon landing by the National Aeronautics and Space
If available earlier, these writings could possibly have Administration (NASA). The moon landing was conducted
accelerated the course of aeronautical development. by Neil Armstrong and Edwin Aldrin Jr., the first two
Many legends, figures, and fantasies attest to our early humans to walk on a heavenly body other than the earth,
predecessors’ fascination with the possibilities of human while Michael Collins, their orbiting Command Module Pilot
flight, an achievement that awaited the coalescence of circled overhead.

1
 2 HISTORY

SIXTEENTH CENTURY EXPERIENCES tethered hot air balloon to a height of 50 ft. On November 23,
de Rozier and Francois Laurent Marquis d’Arlandes were free
Discomfort with mountain travel was documented after floated across Paris in a hot air balloon. American ambas-
the Spanish army under Cortez attacked Mexico in 1519. sador to France, Benjamin Franklin, observed that these
In addition, the Spanish army under Pizarro experienced developments in ballooning foretold a promising future.
mountain sickness 25 years later while conquering areas Professor Jacques Alexandre Cesar Charles (1746–1823),
subsequently known as Ecuador, Chile, and Peru. along with Joseph Louis Gay-Lussac (1778–1850), articulated
Later in the century, Jesuit Father Jose de Acosta blamed what is now known as Charles’ Law that states ‘‘At a constant
the air of lofty places. On five crossings over the Andes, pressure, a given amount of gas will expand its volume
he noted a loss of appetite, the presence of nausea and in direct proportion to the absolute temperature.’’ Charles
abdominal pain, in addition to vomiting of food, phlegm, invented the hydrogen balloon in 1783 and made a flight on
bile, and blood. Father Acosta had profound weakness and December 1 with a companion (the balloon’s maker). After
had to be supported on his horse; he also had dizziness and the companion left the balloon after a 1-hour 45-minute
was panting. Upon return to lower altitude, the symptoms flight, the lightened balloon immediately rose to an altitude
shortly disappeared. of 3,048 m (10,000 ft). Charles reported right ear and
Acosta wrote ‘‘Not only men feel this, animals do too, and maxillary pain with increasing altitude, and this report is
sometimes stop so that no spur can make them advance.’’ usually considered the first case of aerotitis. Early in the next
Acosta was ‘‘convinced that the element of the air is in this century, Gay-Lussac made a balloon flight, on September 16,
place so thin and so delicate that it is not proportioned to hu- 1804, to an altitude of over 7,016 m (23,000 ft), a record that
man breathing which requires it denser and more temperate.’’ stood for approximately a half century.
Acosta’s account was published in Seville in 1590 but Trained in Scotland and loyal to King George III, Boston
is best found in the Hitchcock (1) translation of Bert’s physician John Jeffries moved to London at the beginning
Barometric Pressure. The book, originally published in French of the Revolutionary War. He, along with crowds estimated
in 1878, contains 264 references on mountain sickness. at 150,000 to 250,000, gathered to observe balloon ascents
Scientific studies on the effects, prevention, and treatment of by John Pierre Blanchard and the Italian, Vincent Lunardi.
acute and chronic mountain (altitude) sickness, pulmonary Jeffries paid Blanchard 100 guineas to fly from London to
edema, and cerebral edema have been conducted in the Kent in a hydrogen balloon. On the flight, Jeffries carried a
Andes, on Mt. McKinley, and in the Himalayas. Scientists thermometer, barometer, pocket electrometer, hydrometer,
who conducted this research included McFarland, Hurtado, precision timepiece, compass, small telescope, and seven
Hultgren, and Krakauer. sealed vials to collect air samples at different altitudes for
Henry Cavendish, the discoverer of hydrogen. The results
were reported to the Royal Society.
SEVENTEENTH AND EIGHTEENTH Blanchard had announced his intention to fly across
CENTURY PROGRESS the English Channel before agreeing to take Jeffries along.
Again, Jeffries agreed to pay the expenses of the flight, and, if
Evangelista Torricelli (1608–1647), an Italian physicist, in- necessary to save Blanchard, he would jump into the channel.
vented the mercury barometer 50 years after Acosta’s Blanchard, in a bit of deviousness, ordered a vest lined
observations. He studied the response of small animals with lead to keep the balloon from lifting, forcing Jeffries
to vacuum. Otto von Guericke (1602–1686), engineer, of out. The tailor mistakenly sent the vest to Dr. Jeffries at a
Germany, invented the pneumatic pump in 1672. He studied hotel in Dover, and the ruse was uncovered. On January 7,
how candle flames were extinguished, animals could not 1785, the two were the first to cross the English Channel,
live, and sounds would not travel under vacuum. He also and Jeffries became the first paying aerial passenger on an
showed that horses could not pull apart two vacuum- international flight.
containing hemispheres. Robert Boyle (1627–1691), Irish They carried the first over-water survival gear, cork vests,
natural philosopher, observed bubbles in the eye of a viper and equipment required during the over-water flight. Jeffries
following its decompression in a vacuum environment. He reported visual illusions: ‘‘we were fixed and objects appeared
discovered that at a constant temperature the volume of gas to pass to or from us or revolve around us.’’ He also reported
varies inversely with pressure—the famous ‘‘Boyle’s Law.’’ that ‘‘we were enveloped by a certain stillness that could
Joseph Priestly (1733–1804), English scientist, and be felt’’ (possibly sensory deprivation). At one point it was
Antoine Lavoisier (1743–1794), French chemist, are sepa- almost necessary for Jeffries to jump into the water. Later,
rately credited with discovering oxygen. close to a hard landing, most of their clothing, the celebration
During 1783, brothers Joseph and Etienne Montgolfier of bottle of brandy, the life vests, and all equipment except the
France successfully launched hot air balloons, using burning barometer, were jettisoned.
damp straw, wool, and occasionally old shoes and even old To soften the landing in France, Jeffries thought to elim-
meat in the mix. A rooster, a duck, and a sheep were hefted inate ‘‘five to six pounds of urine.’’ A letter from Benjamin
by hot air on September 19 of that year. On October 15, the Franklin’s son in London, to his son who was with his
brothers lifted Pilatre de Rozier, an apothecary of Metz, in a grandfather in Paris was delivered, the first airmailed letter.
 CHAPTER 1 T H E B E G I N N I N G S : PA S T A N D P R E S E N T 3

Jeffries’ accounts have been reprinted in Aviation, Space, and France. He was trained in engineering, law, physiology,
Environmental Medicine (2,3). and medicine. He succeeded his mentor, Claude Bernard,
In 1789, Dr. Jeffries returned to Boston and practiced to the chair of physiology, Faculte’ des Sciences, Paris. He
medicine until his death in 1819. He was active in teaching, conducted extensive work in the early 1870s, the latter
and gave the first public lecture on anatomy. He was a culminating in his classic book, La Pression Barométrique,
founder of the Boston Medical Library. Recherches de Physiologie Expérimentale in 1878. Mary Alice
Jeffries helped Blanchard to make the first hydrogen and Fred Hitchcock translated the volume into English
balloon free flight in America on January 9, 1793. This during World War II.
event occurred in Philadelphia with the departure from the Bert undertook studies to explain the symptoms reported
yard of the Walnut Street prison. A large crowd observed by aeronauts during their balloon ascensions. He conducted
the departing flight, including President George Washington 670 experiments in bell jars and an altitude chamber of his
and the French Ambassador. Washington gave Blanchard a construction. He used plants, sparrows, rabbits, guinea pigs,
letter of introduction (Blanchard’s English was not very good, cats, dogs, and humans, and reported the findings in his
hence the letter for those he may meet on landing—some book. He established that death occurred at a partial pressure
consider this the first U.S. passport). Blanchard’s pulse rate of oxygen of 35 mm Hg, irrespective of atmospheric pressure.
data collected for Dr. Benjamin Rush was 84 beats/minute He found that the intermittent inhalation of air rich in oxygen
on the ground and 92 at 1,772 m (5,812 ft). Six air samples relieved symptoms of hypoxia. He also recognized that excess
were collected for Dr. Casper Wistar. carbonic acid in the blood and tissues created adverse effects.
The balloon landed in Gloucester County, New Jersey. The hazard of loss of too much carbon dioxide through
Blanchard returned to Europe and made a number of hyperventilation was apparently not recognized. Bert died
flights in various countries. While flying over The Hague, as Resident General, Tonkin province, French Indochina, at
Netherlands, he is reported to have had an in-flight heart age 53, on November 11, 1886, during an attack of dysentery.
attack, falling more than 50 ft. He died on March 7, 1809, James Glaisher (1809–1903) and his balloon engineer,
the first pilot in command to have an in-flight incapacitating Henry Coxwell (1819–1900), made several ascents to high
cardiac event. altitudes over England to relatively high altitudes without
On June 15, 1785, Pilatre de Rozier, the first person lifted supplemental oxygen. On September 5, 1862, reaching
by the Montgolfiers, accompanied by a companion, Pierre 8,839 m (29,000 ft), Glaisher was unconscious for an
Romain, attempted to cross the channel from France to estimated 7 minutes. It is reported that the two balloonists
Britain in a combination hydrogen–hot air balloon. The hy- experienced some acclimatization to high altitudes without
drogen caught fire half an hour after take-off and both died in turning blue or having difficulty breathing.
the accident, the first aeronautic fatalities. De Rozier’s fiancée, Henri Sivel, a naval officer, and Joseph Croce-Spinelli,
Susan Dyer, witnessed the explosion, collapsed, and died. a journalist, ascended on March 22, 1874, in the balloon,
Polar Star, to a height of 7,300 m (23, 950 ft). They carried
bags provided by Bert containing 40% and 70% oxygen, the
THE NINETEENTH CENTURY former to be breathed on reachi ng 3,600 m (11,811 ft) and
the latter on reaching 6,000 m (19,685 ft). It was observed
A Belgian physicist, Etienne Robertson, ascended to approx- that the oxygen improved strength, alertness, memory, visual
imately 7,000 m (22,966 ft) with a music teacher named acuity, and appetite.
Lhoest, at Hamburg, Germany, on July 18, 1803. He de- On April 15, 1875, they, along with a third aeronaut,
scribed a hurried pulse, mental and physical apathy, and Gaston Tissandier, launched in the balloon, Zenith, with
an indifference instead of his usual glory and passion for goldbeater’s bags (made from the cecum of an ox) of 65%
discoveries. He reported that his lips had swelled from blood and 70% oxygen. They sought to reach an altitude well above
rushing there and his hat seemed too small. He was able to 8,000 m (26,246 ft), exceeding Glaisher’s and Coxwell’s
place his hand in boiling water without feeling pain. He flew September 5, 1862 record. Bert sent a message that the
with Russia’s first aeronaut, Sacharoff, on June 30, 1804. French balloonists did not have sufficient oxygen, but they
Robertson’s son, Eugene, ascended to 6,000 m (21,000 ft) had lifted off before the arrival of the message. At 7,450 m
at Castle Garden, New York, on October 16, 1826. (24, 442 ft) they cut three bags of ballast, probably in a state
Dr. Claude Bernard (1813–1878) of France is considered of hypoxic euphoria, and climbed to an estimated 8,600 m
the founder of experimental medicine. He studied the (28, 215 ft). All three lost consciousness and Sivel and Croce-
effects of illness, carbon dioxide, cold, and superoxygenated Spinelli died in-flight. Tissandier passed out, coming to some
air on hypoxia tolerance. He studied carbon monoxide time later as the balloon had spontaneously descended to a
combination with hemoglobin as a cause of oxygen lower altitude and struck the ground.
starvation. While studying the liver, he discovered that liver In the third edition of his Principles and Practice of
glycogen (he gave the substance its name) broke down to Aviation Medicine (4), Armstrong wrote, ‘‘the first use of
glucose, elucidating the glucose–glycogen relationship. air transportation in support of medical activities occurred
Paul Bert (1833–1886), considered by some to be the during the Siege of Paris in 1870 when a total of 160 patients
father of aviation medicine, was born in Auxerre, Yonne, were removed from the city by means of an observation
 4 HISTORY

balloon.’’ Lam has examined the records and found that tested by standing with the eyes closed, and then hopping
no passengers were patients (5). The records contain the with the eyes open and then closed. In 1914 new arbitrary,
names of the balloonists, the weights of the mail, and the more rigorous standards, were ordered by the Surgeon Gen-
landing sites. The flights occurred between September 23, eral, but failure rates were so high for new young applicant
1870 and January 21, 1871, during the Paris siege as the officers that the standards were relaxed. One screening test
Franco-Prussian war continued. Tissandier was one of the involved the candidate holding a needle between the thumb
balloonists but most were sailors. and forefinger. A blank pistol was fired behind the candidate’s
head. If the startle reaction produced blood, the candidate
was disqualified.
TWENTIETH CENTURY: EXPONENTIAL During the first year of flying in World War I, when
GROWTH OF AEROSPACE MEDICINE there was little combat, the English and French found that
2% of aircraft accidents were due to combat, 8% were due to
The invention of the practical heavier-than-air powered and mechanical problems, and 90% were due to human failure;
controlled flight by Wilbur and Orville Wright of Dayton, two thirds of these 90% were reported to be due to physical
Ohio, initially proved by them on December 17, 1903 at defects (6).
Kitty Hawk, North Carolina, was followed in the years before The U.S. medical personnel thought that a considerable
World War I by flight schools and derivative aircraft in proportion of the physical defects leading to accidents ‘‘are
all parts of the world. Large dirigibles also evolved, and the immediate or late effects of strain on the circulation
the German Naval Airship Division conducted air raids under the influence of low oxygen tension in the air’’ (6).
over London, flying at 5,000 to 6,000 m (16,400–20,000 ft) Some soldiers disqualified for further combat because of
whenever possible to avoid airplane attacks. Eight hours battle fatigue, shell shock, and neurocirculatory asthenia
of cold, hypoxia, and engine noise caused documented became pilots. The Royal Air Force (RAF) of the United
dizziness, tinnitus, headache, increased heart and respiration Kingdom started a Care of Flyer Service. This activity
rates, and fatigue. The supplied compressed oxygen had an reduced pilot deficiency accidents over 2 years from 60%
unpleasant oily taste. Crewmembers and commanders were to 12%. Improved physical standards, examinations, flight
reluctant to use oxygen, despite symptoms, because to do training, and attention to physical and emotional problems
so was considered as a sign of weakness. Liquid oxygen was undoubtedly contributed to this decline.
later used because more could be carried, weight for weight, Even so, many aces had physical defects that would be
than as a gas (4). disqualifying by current standards. Roy Brown, who shot
On February 7, 1912, the U.S. War Department pub- down top ace Baron Manfred von Richthofen (80 victories)
lished instructions concerning the physical examination for in 1918, had chronic stomach distress, requiring the regu-
candidates with respect to aviation duties. These instructions lar consumption of soda, milk, and brandy. American pilot
were preceded by the 1910 minimum medical standards for Elliott Springs (5 victories) consumed milk of magnesia and
military pilots that were developed in Germany, the first gin, alternately, to relieve chronic stomach symptoms. ‘‘Ed-
country to establish such standards. Soon afterward, the die’’ Rickenbacker (26 victories) required a mastoidectomy
Italian Air Medical Service followed suit. The French and during the war. French ‘‘ace of aces,’’ Georges Guynemer
British established military pilot medical standards in 1912. (53 victories) disappeared during a flight that was preceded
The U.S. military established detailed physical standards for by emotional strain and a crash-induced concussion and
aviators under the guidance of Theodore C. Lyster in 1916. knee injury.
These were published in 1919 as the Air Service Medical (6). A little-known pilot with the name of Veil, when asked
With respect to the early standards, the British empha- why he stayed with the Lafayette Flying Corps when the
sized cardiovascular performance and hypoxia tolerance with United States came into the war, stated that he would not
a rebreather bag that progressively decreased the oxygen to qualify in the U.S. air arm because he had ‘‘a game leg, a stiff
simulate the decrease in oxygen pressure at higher altitudes. neck, a hole in my groin, and a blood disease among other
The French added vestibular function and neurovascular things.’’
steadiness in the presence of an unexpected gunshot. The Britain’s top ace, 34-year-old Mike Mannock (73 vic-
Italians emphasized reaction time. When the United States tories) was nearly blind in the left eye from a congenital
acquired its first airplane in 1908, the general army duty condition. American William Thaw (5 victories), Lafayette
medical standards applied. These emphasized the dental Escadrille and later U.S. 103rd Aero Squadron, had normal
characteristics, a holdover from the Civil War era when en- vision in only one eye. Lt. Frank Alberry of Australia lost his
listed men needed to be able to pull a cork by the teeth from right leg in ground combat in 1916. He was determined to
a powder flask. The 1912 draft aviation medical standards fly as he could not be a ground troop with an artificial leg.
emphasized normal vision, normal hearing and eardrums, He sought an audience with the King, and obtained a letter
and the visual ability to determine distances. Disqualifica- of acceptance. He took this to the Air Board, went through
tion included colorblindness, acute or chronic disease of the pilot training, and shot down seven enemy aircraft. In 1921,
middle or inner ear, or auditory nerve, or any disease of the the New Australian Air Force would not accept him for flight
respiratory, circulatory, or nervous system. Equilibrium was service.
 CHAPTER 1 T H E B E G I N N I N G S : PA S T A N D P R E S E N T 5

German ace Oswald Boelcke (40 victories), had severe officer were undertaken. Hunter acted as a member of a
asthmatic attacks and Georg Zeumer, skilled pilot and special board in several cases to consider whether further
1915 combat instructor of Baron von Richthofen, was a instruction of certain cadets should be continued.
‘‘lunger’’ with advanced tuberculosis, chronic coughing, and Dr. Isaac Jones believed that the doctor who flies best
a very unhealthy appearance. Flying was considered a seated understands the pilot. He taught that keeping pilots mentally
sedentary activity, a factor in the decisions to allow certain and physically fit to continue flying was the main purpose of
soldiers too impaired to be in the trenches to take to the air. flight surgeons. He reportedly said that it might take 100 years
The U.S. Army had issued orders forbidding hard land- to convince pilots not to feel that the main purpose of flight
ings and the wearing of spurs in the cockpit. In May 1917, surgeons is to find a way to not let pilots fly. Jones and Lewis
the Army established new medical standards for flight crew, probably coauthored Air Service Medical and Jones also wrote
including normal eye muscle balance, fusion, intraocular Equilibrium and Vertigo, 1918. Raymond E. Longacre, MD,
tension, visual field, near-vision accommodation, and the a 1921 graduate of the new flight surgeon school, developed
ability to clear the ears on descent. A turning chair test took for the first time a set of personality criteria for selecting
the place of the stand, walk, and hop test. Specially trained candidates for flight training. Following World War I,
physicians at 35 centers in the United States conducted the Hazelhurst Field was converted to a private airport (Roosevelt
examinations. Field), and the medical research facility was moved in 1919
Theodore C. Lyster, MD, Chief Surgeon of the U.S. to nearby Mitchel Field. In 1926 the facility again moved,
Army Aviation Section, selected in May 1917 Isaac H. this time to Brooks Field, San Antonio. Later it moved to
Jones, MD, a Philadelphia otologist, to open the first of Randolph Field and subsequently back to Brooks.
the 35 medical examination centers at the University of In 1924, the National Geographic Magazine stated,
Pennsylvania Hospital. In December, Dr. Lyster and Dr. Jones ‘‘Perhaps the most heroic test of an aviator’s grit and stamina
spent 3 months in Europe, assessing the medical problems is an altitude climb’’ (7). Rudolph W. ‘‘Shorty’’ Schroeder of
facing aviators. On return, they established the Air Service McCook Field, Dayton, Ohio, began to set altitude records in
Medical Research Laboratory at Hazelhurst Field, Mineola, 1918, reaching 10,093 m (33,114 ft) on February 27, 1920, his
Long Island, New York. William H. Wilmer, MD was put in third record. He used a LePere LUSAC-11 (LePere U.S. Army
charge. This new facility contained a low-pressure chamber, Combat) open cockpit American-produced two-seat biplane
allowing the program to conduct pioneering studies in that resembled the British Bristol fighter. It had a GE Moss
aviation physiology aspects and aircrew protection from supercharger powered by exhaust gases to boost air to its 400
hypoxia. hp Liberty engine. Schroeder’s oxygen gave out at the peak
The above-mentioned principals established a medical altitude and he lost consciousness. He recovered at 914.4 m
research board on October 18, 1917 to investigate conditions (3,000 ft) after losing 9,144 m (30,000 ft) in 2 minutes and
that affect the efficiency of pilots, to carry out tests on landed at the edge of the river near McCook Field. There
pilot abilities to fly at high altitudes, to carry out tests on were other problems, including ice in the oxygen tubes and
suitable equipment to supply oxygen to pilots, and to act as carbon monoxide. The flight was a major demonstration of
a standing medical board on matters relating to the physical capabilities and deficiencies in pursuing high-altitude flights.
fitness of pilots. Examination procedures and research at the John A. Macready followed the Schroeder flights in the
laboratory are provided in Air Service Medical (6). same aircraft and reached 11,521 m (37,800 ft) on September
A program at the new laboratory instituted selection 28, 1921. He wore suits of woolen underwear, his regulation
and training measures for new aeromedical examiners. uniform, a knitted wool garment, a leather suit padded with
Isaac Jones, MD, and fellow otologist, Eugene R. Lewis, down and feathers, fur-lined gloves, fleece-lined moccasins
MD, recommended that the examiners fly regularly. Lewis over the boots, and goggles treated with an antifreeze gelatin
introduced the new term for these physicians, flight surgeons. (Figure 1-1). An oxygen tube was attached to a pipestem
Pilots and commanding officers were to be counseled with mouthpiece. A mask protected the face from freezing at the
respect to an airman’s condition that warranted temporary −67◦ F range of air temperature.
or permanent ‘‘grounding.’’ Macready and Oakley Kelly made the first nonstop
The first flight surgeon to report for active duty at transcontinental airplane flight in a Fokker T-2 monoplane
a U.S. base was Capt. Robert J. Hunter. From Park Field, across the United States, departing Roosevelt Field, Long
Tennessee, Dr. Hunter submitted a report dated May 13, 1918 Island, New York, at 12:36 PM (EST) on May 2, 1923,
to Dr. Lyster documenting early efforts to reduce accidents. and landing at Rockwell Field, San Diego, California, at
The report stated that 63 candidates were interviewed, a 3:26 PM (EST) on May 3, a flight of 26 hours and 50
sick call was held on May 27, a rest period was established minutes covering 2,516 mi. The pilots had made two prior
between 11:00 AM and 3:00 PM, and athletic and recreation ‘‘endurance’’ cross-country flights in the Fokker to test their
exercises were to be held twice/week. Sanitary cups in the field physical capabilities on such long flights as well as the aircraft
and shady areas for cadets were instituted. Three nonfatal and its equipment. The pilot in the open cockpit just behind
accidents were investigated, one due to inexperience, one the engine could check the maps en route while the other
possibly due to hitting the head on the cowl during a loop, pilot in the fuselage with side windows kept the wings level
and one due to chasing a crow. Discussions with the mess with a set of controls, a ‘‘human autopilot.’’ Kelly made
Other documents randomly have
different content
 Rauhallisessa hotellissaan Lontoossa hän ajatteli asiaa
perinpohjaisesti. Hän istui kirjoituspöydän ääressä tehden
muistiinpanoja, joiden tarkoituksena oli järjellisen, tasapuolisen,
vapaamielisen amerikkalaisen käsityskannan täysin selvä
esittäminen. Vaistomainen varovaisuus sai hänet valitsemaan
Britlingin ensimäiseksi väitteittensä koetinkiveksi.

Mutta mr Britling osoitti tosiksi hänen pahimmat pelkonsa. Hän ei

halunnut kuulla puhuttavankaan.

"On kulunut neljättä viikkoa siitä kun viimeksi kuulin pojastani",

sanoi mr Britling sen sijaan, että olisi tervehtinyt. "Tänä aamuna oli
kaksikymmentäkolme päivää kirjeen saapumisesta."

Mr Direckistä tuntui, että mr Britling oli äkkiä tullut kymmentä

vuotta vanhemmaksi. Hänen kasvojensa rypyt olivat syventyneet ja
ihon väri oli muuttunut harmaaksi. Hän liikkui rauhattomasti ja
hapuillen. Hänen hermonsa olivat ilmeisesti epäkunnossa.

"On sietämätöntä, kun täytyy kestää tätä kamalaa epätietoisuutta.

Poika ei ole kauempana kuin kolmensadan mailin päässä."

Mr Direck teki itsestäänselviä kysymyksiä.

"Hän on aina ennen kirjoittanut — tavallisesti joka toinen viikko."

He juttelivat Hugh'sta hetkisen, mutta mr Britling oli oikukas ja

ärtyinen, vieläpä valmis syyttämään mr Direckiä sotaministeriön
saamattomuudesta, Bulgarian petollisuudesta, Romanian
horjuvaisuudesta tai mistä muusta hänen herkkätuntoisuuttaan
ärsyttävästä asiasta tahansa. He söivät pikimmältään välipalan ja
lähtivät sitten työhuoneeseen tupakoimaan.
 Siellä mr Direck onnettomuudekseen huomasi vihkon viatonta
amerikkalaista aikakauskirjaa The New Republic, jonka vieressä
lepäsi pari kolme numeroa saksalaisystävällistä aikakauskirjaa The
Fatherland, joka siihen aikaan välttämättä lähetettiin englantilaisille
kirjailijoille. Mr Direck huomautti, että The New Republic oli
mielenkiintoinen la jeunesse americaine'in suorittama yritys. Mr
Britling katseli tuota mielenkiintoista yritystä väsynein, kylmäkiskoisin
katsein.

"Te amerikkalaiset", sanoi hän, "olette maailman kummallisinta

kansaa."

"Me olemme poikkeuksellisessa asemassa", vastasi mr Direck.

"Te luulette olevanne", sanoi mr Britling. Sitten hän vaikeni ja alkoi

hetken kuluttua keventää sydäntänsä pitämällä Amerikkaa koskevan
esitelmän, jonka katkeruus lisääntyi pitkin matkaa. Aluksi hän järkeili
ja selitteli, mutta menetti esityksensä edetessä mielenmalttinsa ja
muuttui dogmaattiseksi, syyttäväksi ja parjaavaksi. Hän piirsi yhä
selvemmän yhtäläisyysmerkin mr Direckin ja Amerikan välille ja
sinkosi yhä suoranaisemmin epäkohteliaan "te" hänelle vasten
kasvoja. Hän antoi sikarinsa sammua ja heitti sen kärsimättömästi
tuleen. Aivankuin olisi amerikkalainen ollut syypää sen
sammumiseen…

Samoinkuin useissa muissa englantilaisissa oli mr Britlingissäkin

Amerikkaa kohtaan sellaista isänmaallisen tunteen vivahdusta, joka
pukeutuu kärsimättömän kritiikin muotoon. Englannissa ei kukaan
nimitä amerikkalaista muukalaiseksi. Saksan tai Espanjan
vikapaikkojen huomaaminen ei ole erikoisen vastenmielistä
kenellekään, mutta Amerikan virheet koskevat englantilaiseen
mieleen jokseenkin yhtä kipeästi kuin Englannin omat virheet. Mr
Britling kykeni tosin varsin reippaasti selittämään Englannin virheet
oikeastaan olemattomiksi; hannoverilainen kuningashuoneemme,
valtiokirkkomme ja sen lamaava vaikutus kasvatukseen,
maailmanvallasta johtuvat velvollisuutemme sekä niiden aiheuttama
hallinnollisten kykyjen ankara kysyntä olivat seikkoja, joita siinä
suhteessa sopi käyttää selityksinä. Mutta Amerikassa eli vanha rotu
ilman kruunua, kirkkoa ja kansainvälisiä selkkauksia, eikä sitä
kuitenkaan sopinut erikoisesti ylistää. Mr Britlingin mr Direckille
pitämä esitelmä oli sapekas kuin perheriita. Kirjoitan tähän vain
muutamia lauseita, jotka tulivat säilymään mr Direckin muistissa.

"Te luulette voivanne jäädä ikuisiksi ajoiksi syrjään. Niin mekin

luulimme. Me olimme yhtä tyytyväisiä itseemme kuin te nyt, kun
Ranska hävisi v. 71… Te vain olette vieläkin eristyneemmässä
asemassa. Te luulette, että tyhjä puolueettomuutenne on jonkinlaista
moraalista paremmuutta. Niin mekin luulimme…

"Teidän rauhanne ei kestä kymmentä vuotta, jos me häviämme…

"Luuletteko, että meidän häviömme jättää Atlantin teidän

käsiinne? Luulotteletteko, että on olemassa muunlaista merien
vapautta kuin se, jota me pidämme yllä, paitsi vapautta hyökätä
teidän kimppuunne? Neljäkymmentä vuotta on Englannin laivasto
varjellut koko Amerikkaa eurooppalaiselta hyökkäykseltä. Teidän
Monroe-oppinne piileskelee nyt sen takana…

"Minua vaivaa tuo teidän ylevä, tyhjänpäiväinen sotaa koskeva

jaarittelunne… Te olette kansakunta, joka pikkumaisena katselee —
kun me kuristamme tai joudumme kuristetuiksi. Te uskallatte panna
vetoa, että me voitamme. Ja me voitammekin; me voitamme. Ja te
tulette siitä hyötymään. Kun me sitten olemme saavuttaneet voiton,
joka on melkein yhtä hirvittävä kuin tappiokin, niin aiotte te tulla
meidän rauhaamme parsimaan. Laskette meistä vielä hiukan verta
saksalaisten patrioottienne iloksi…"

Hän esitti viimeisen syytöksensä. "Te puhutte uusista

rauhanihanteistanne. Sanotte olevanne liian ylpeitä käydäksenne
taisteluun. Mutta new-yorkilaiset liikemiehenne paljastavat teidät.
Joka toisessa New-Yorkin liikekonttorissa on nykyään pieni, painettu
kortti, joka ilmaisee Amerikan todellista rauhanrakkautta. Heillä on
kiire, nähkääs. Kauppa käy tosiaankin hyvin. Ja jotta mitään
keskeytystä ei tapahtuisi, naulaavat he seinään tuon kortin: 'Emme
yhdy sotaan!' Ajatelkaahan: 'Emme yhdy sotaan!' Tässä on
kysymyksessä koko ihmiskunnan kohtalo, ja Amerikka ottaa osaa
vain hiukan murisemalla, kun saksalaiset upottavat Lusitania'n ja
murisemalla oikein ankarasti, jos me pidätämme laivan tai pari tai jos
jokin tuhma satamakapteeni ottaa liikaa maksua. Muuten — 'Emme
yhdy sotaan!'…

"No niin, älkää yhtykö! Älkää tulko minulle juttelemaan! Vuosi

takaperin te selailitte kirkonkirjoja saadaksenne selkoa essexiläisestä
sukujuurestanne. Älkää yhtykö! Selityksiä! Mitä minä selityksistä? Ja
—" tässä hän matki vieraansa äänenpainoa ja ajattelutapaa —
"erinomaisista vaikeuksistanne".

Hän nousi ja jäi seisomaan epäröiden. Hän tiesi olleensa

suunnattoman kohtuuton Amerikasta puhuessaan ja häpeällisen
loukkaava vierasta kohtaan, joka osoitti hänelle luottamusta, ja hän
tiesi, ettei hänellä ollut oikeutta lopettaa puhettaan yhtä
väkivaltaiseen tapaan. Mutta erinomaisen lievittävältä se tuntui. Ja
mitä asian korjaamiseen tulee —

Ei! hän oli iloinen, että oli tullut tuon sanoneeksi…

 Mr Direck kuuli hänen menevän hallin läpi ja tempaisevan pienen
oleskeluhuoneen oven kiivaasti kiinni jälkeensä…

Mr Direckiä oli syvästi kuohuttanut tuon purkauksen moraalinen

paheksuminen ja mr Britlingin äänen kiusaantunut sävy. Hänkin oli
noussut seisomaan, mutta ei seurannut isäntäänsä.

"Syynä on poika", virkkoi mr Direck vihdoin kääntyen luottavasti

kirjoituspöydän puoleen. "Mitäpä hänen kanssaan voisi keskustella?
Sehän on hänelle täyttä kadotusta…"

20.

Mr Direck sanoi hyvästi mrs Britlingille ja lähti hitaasti kulkemaan

pientä tupaa kohti, mutta hän ei mennyt sinne asti. Hän tunsi, että
sieltä löytyisi vain toinen kiusattu sielu.

"Mitä hyödyttää kulkea täällä jaaritellen?" virkkoi mr Direck.

Hän pysähtyi polun jalkaportaalle ja istuutui vaipuen syviin

mietteisiin. "Ainoastaan yksi asia voi saada hänet vakuutetuksi",
sanoi hän.

Hän ojensi sormiaan. "Ensin tuo", kuiskasi hän, "ja sitten tuo. Niin
se on."

Hän eteni aina siihen tien käänteeseen, josta näkee tuvan, ja

seisoi hetkisen sitä katsellen.

Hän palasi entistä alakuloisempana asemalle, ja joka askeleella,

jonka hän otti, tuntui hänestä, että olisi parempi nähdä Cecily
vihaisena ja herjaavana kuin jättää hänet kokonaan näkemättä.
 Postikonttorin luona hän pysähtyi ja kirjoitti postikortin.

"Cissie hyvä", kirjoitti hän. "Minä matkustin tänne tänään

saadakseni nähdä teidät — mutta muutin päätökseni. Minä lähden
kohta takaisin, ottaakseni jotakin selkoa Teddystä. Jollakin tavoin
minä saan sen asian selväksi. Minä matkustan ympäri ja otan siitä
selkoa jollakin tavoin, vaikkapa minun pitäisi lähteä Saksan
rintamalle siinä tarkoituksessa. Ja kun tuo asia on selvä, on minulla
jotakin muuta mielessä — niin, se tulee poistamaan väliltämme koko
tämän pienen, puolueettomuutta koskevan ikävyyden, joka on
kasvanut niin suureksi. Minä pidän teistä paljon, Cissie."

Enempää ei korttiin mahtunut.

21.

Ikäänkuin kaikki Dower House'in asukkaat olisivat sitä odottaneet,

saapui sitten tieto Hugh'n kaatumisesta.

Sähkösanoman toi esiliinaan puettu tyttö, eikä poika kuten ennen,

sillä pojat tekivät nyt nuorukaisten töitä ja nuorukaiset niiden
miesten töitä, jotka olivat lähteneet sotaan.

Mr Britling seisoi ulko-ovella, hän oli seisonut katselemassa

myöhäisen lokakuun lehviä, joihin lankesi ehtoopäivän lämmin
valaistus, kun sanantuoja saapui. Hän avasi sähkösanoman toivoen,
kuten aina Hugh'n lähdön jälkeen sähkösanomaa avatessaan, ettei
se sisältäisi niitä sanoja, jotka hän nyt luki, että se puhuisi
haavoittumisesta tai kaikkein pahimmassa tapauksessa
'katoamisesta', että se kenties voisi tuoda kerrassaan ilahduttavan
uutisen, ilmoittaisi lyhyen kotonakäynnin, johon viime kirje oli
viitannut. Hän luki lopullisen, lyhytsanaisen tiedonannon ja virallisen
surunvalituksen. Hetkisen hän seisoi aivan hiljaa tuijotellen
sanoihin…

Sähkösanomakonttorista Dower House'iin oli neljännesmaili, ja

hänellä oli aina tapana antaa lantti sähkösanomantuojalle. Nyt hän
olisi mielellään tahtonut päästä eroon tytöstä, joka punaisine
polkupyörineen seisoi odottaen hänen edessään. Hän tunsi itsensä
pahoinvoivaksi ja rasittuneeksi, hän oli varma, että ellei hän
voimiaan ponnistaen pysyttelisi kylmänä ja tyynenä, niin hän itkisi
ääneen. Hän kopeloi taskuaan: siellä oli joitakin kuparikolikoita ja
yksi shilling. Hän otti esiin kaikki ja tuijotteli niitä.

Hänellä oli omituinen, järjetön tunne, että tytön pitäisi saada puoli
shillingiä tuollaisesta sähkösanomasta. Asia vaivasi häntä. Hän olisi
tahtonut antaa tyttöselle puoli shillingiä, mutta hänellä ei ollut niin
paljon kuparia; hän ei tiennyt mitä tekisi, eivätkä hänen aivonsa
toimineet. Olisi sopimatonta antaa kokonainen shilling, mutta ei hän
toisaalta voinut kuparilanttejakaan antaa niin tärkeästä asiasta kuin
Hugh'n kuolemasta. Sitten koko tuo ongelma katosi, ja hän ojensi
lapselle shillingin. Tyttö tuijotti häneen kysyvästi ja epäillen. "Tuleeko
siihen vastaus, sir?"

"Ei", sanoi hän. "Se on sinulle. Kaikki… Se on erikoinen

sähkösanoma… Tärkeitä uutisia…"

Tuota sanoessaan hän kohtasi tytön katseen ja tuli yht'äkkiä siihen

vakaumukseen, että tyttö aivan hyvin tiesi, minkä tiedon
sähkösanoma oli tuonut, ja että häntä säikähdytti tuon julman
uutisen juhlallinen käsittely. Mr Britling epäröi, tuntien että hänen oli
sanottava jotakin lisää, ettei se, mitä hän oli sanonut, ollut riittävää,
mutta sitten hän päätti hinnasta mistä hyvänsä vapautua tytön
katseesta, joka yhä oli tähdätty hänen kasvoihinsa. Tyttö ei tehnyt
liikettäkään poistuakseen. Hän tuntui painavan mieleensä mr
Britlingiä, tekevän huomioita voidakseen ne sitten kertoa, ahnaasti,
olemuksen joka jänne vireessä. Mr Britling kulki hänen ohitsensa
puutarhaan ja unohti kohta, että hän oli olemassakaan…

22.

Viimeksi kuluneina viikkoina hän oli melkein lakkaamatta ajatellut

tätä mahdollisuutta ja kuitenkin hän huomasi nyt, kun se oli
muuttunut todellisuudeksi, ettei hän ollut ajatellut sitä milloinkaan,
että hänen täytyi olla yksin tarkastellakseen tuota hirveätä ja
kauhistuttavaa tosiasiaa häiriytymättä ja yhteen menoon.

Hän näki vaimonsa tulevan käytävää pitkin ruusujen keskitse.

Hän joutui tunteiden valtaan, jotka olivat yhtä omituisia ja

selittämättömiä kuin nuoruusiällä. Hän tunsi nyt aivan samaa kuin
poikavuosinaan, kun oli tunnustettava vanhemmille jokin ikävä asia.
Hän tunsi olevansa voimaton sitä vielä hänelle ilmaisemaan, tunsi,
ettei hän jaksaisi kertoa asiaa huomioita tekevälle kuuntelijalle. Hän
kääntyi äkkiä vasemmalle. Hän meni, ikäänkuin ei olisi häntä
huomannutkaan, nurmikon poikki kohti pientä huvimajaa, joka
sijaitsi maantietä vallitsevalla pienellä kumpareella. Hänen jälkeensä
huudettiin, mutta hän ei vastannut…

Hän ei halunnut katsoa taakseen, mutta hetkisen hänen kaikki

aistinsa olivat vireissä saadakseen tietää tultiinko jäljessä. Päästyään
huvimajan turviin hän tohti katsoa taaksensa.

Kaikki oli hyvin. Mrs Britling oli menossa sisään.

 Hän veti jälleen sähkösanoman taskustaan, varovasti, melkein
syyllisyyttä tuntien, ja luki sen uudelleen. Hän käänteli sitä ja luki
sen vieläkin kerran…

Kaatunut.

Sitten hänen oma äänensä, joka kuului käheältä ja oudolta hänen

korviinsa, lausui julki hänen ajatuksensa.

"Hyvä jumala! Kuinka sanomattoman mieletöntä… Miksi annoin

hänen lähteä? Miksi annoin hänen lähteä?"

23.

Mrs Britling ei saanut tietää heitä kohdanneesta iskusta ennenkuin

päivällisen jälkeen saman päivän iltana. Hän oli niin tottunut
olemaan välittämättä miehensä käsittämättömistä
mielialanvaihdoksista, ettei hän huomannut hänessä mitään
traagillista ennenkuin heidän pöydässä istuessaan. Mr Britling tuntui
raskasmieliseltä, jurolta ja välttelevältä, mutta tuontapainen nyrpeys
ei ollut mitään harvinaista. Mrs Britling tiesi, että asiat ja seikat,
jotka hänestä itsestään tuntuivat perin joutavilta, esimerkiksi
poliittiset puheet, joita The Times selosti, pienet elämää koskevat
mietelmät, jotka kenties tehtiin aivan sattumalta, jopa pelkät eleetkin
voivat saada hänet siten pois raiteiltaan. Mrs Britling oli oppinut
jättämään sellaiset synkät puuskat huomiotta. Mutta kun hän
päivällispöydässä loi katseensa mieheensä ja näki kalpeat,
ränstyneet kasvot ja epätoivoiset silmät, jotka aavistuttelevasti
katselivat häntä, niin hän tunsi pistoksen sydämessään.
 "Hugh!" huudahti hän ja lisäsi kuin kylmän kysyvästi: "Mitä on
tapahtunut?"

He katselivat toisiaan. Mr Britlingin kasvot sulivat ja alkoivat

väristä.

"Minun Hugh'ni", kuiskasi hän. Muutamia silmänräpäyksiä olivat

molemmat vaiti.

"Kaatunut", sanoi hän, nousi äkkiä nyyhkien ja kopeloi taskuaan.

Tuntui siltä kuin hän ei milloinkaan löytäisi mitä etsi. Vihdoin se tuli
esiin, rypistynyt sähkösanoma. Hän heitti sen vaimonsa eteen, työnsi
kömpelösti tuolin pöytään ja lähti nopeasti huoneesta. Hän kuului
nyyhkyttävän. Mrs Britling ei ollut enää uskaltanut katsoa häntä
kasvoihin.

"Voi!" huudahti hän huomatessaan, että oli saanut mahdottoman

tehtävän suoritettavakseen.

"Mitä minä sanonkaan hänelle?" puheli hän sähkösanoma

kädessään.

Sisäkkö tuli huoneeseen.

"Viekää päivällinen pois!" sanoi mrs Britling seisten paikallaan

pöydän ääressä. "Master Hugh on kaatunut…" Sitten hän lisäsi
valittavin äänin: "Mitä minä sanonkaan? Mitä sanonkaan?"

24.

Tuona iltana mrs Britling ponnisteli enemmän kuin koskaan ennen

elämässään murtautuakseen pois siitä itsetarkastelun
voimattomuudesta, johon hän oli kahlehdittu. Hän ei ollut
milloinkaan ennen siinä määrin halunnut olla vapaa ja välitön; hän ei
ollut milloinkaan ennen siinä määrin tuntenut, millaisia esteitä olivat
arkuus, itsekritiikki ja syvään juurtunut tottumus aina pidättymään.
Surun heijastus raateli häntä. Hänestä tuntui siltä kuin hän olisi
tahtonut antaa henkensä ja koko maailman voidakseen lohduttaa
miestänsä Mutta hän ei voinut keksiä mitään lohduttavaa. Hän lähti
ruokasalista halliin ja kuulosti. Hiljaa kulki hän yläkertaan ja
miehensä ovelle. Siihen hän pysähtyi. Hän ei voinut kuulla
hiiskahdustakaan huoneesta. Hän ojensi kätensä, vaani hiukan
ovenkahvaa, mutta säikähti kalahdusta ja omaa rohkeuttaan. Hän
veti kätensä takaisin, teki epätoivoisen liikkeen ja hiipi sitten takaisin
omaan huoneeseensa, kasvot tuskan kalventamina.

Hänet oli henkisesti musertanut tuo onnettomuus, jota hän tähän

hetkeen asti ei ollut koskaan uskaltanut edes oikein ajatella. Koko
hänen tajuntansa täytti nyt yksi ainoa kuva: hän näki miehensä,
haavoittuneena ja verissään kuin jokin surkuteltava elukka. Hän
tuskin ollenkaan ajatteli Hugh'ta. "Voi, mitä teenkään hänelle?" kyseli
hän itseltään istuutuen sytyttämättömän takkatulen ääreen
huoneessaan… "Mitä sanonkaan tai mitä teenkään?"

Hän hautoi tuota mielessään, kunnes alkoi väristä vilusta. Sitten

hän sytytti tulen…

Vasta myöhään ja lukemattomien päätösten ja epäilysten jälkeen

mrs Britling meni miehensä luo. Mr Britling istui tulen ääressä pää
käsien varassa ja odotteli häntä; hän tiesi vaimonsa tulevan ja
ajatteli sill'aikaa poikaansa ajatuksen tuskin liikkuessa paikaltaan.
Hänen liikahduksensa ilmaisi, että hän oli huomannut vaimonsa
tulon, mutta hän ei kääntynyt katsomaan. Kun tulija astui
lähemmäksi, väistyi hän hieman.

Tulija seisahtui hänen viereensä ja uskalsi koskea häneen aivan

hiljaa, silittää hänen päätänsä.

"Rakas", sanoi hän. "Rakas rukkani!"

"Se on sinulle niin kauheaa", sanoi hän sitten, "se on niin kauheaa.
Minä tiedän, kuinka sinä häntä rakastit…"

Mr Britling kätki kasvonsa käsiinsä ja oli aivan hiljaa.

"Rakkaani", sanoi mrs Britling, yhä silittäen hänen hiuksiaan,

"rakas rukkani!"

Sitten hän toisti tuon "rakas rukkani" kerran toisensa jälkeen, kun
ei keksinyt muuta sanomista. Hänellä oli mitä parhain halu lohduttaa
miestään, mutta aivan pian hän huomasi epäonnistuvansa
lohduttajan osaa esittäessään. Se lisäsi epäonnistumista, ja samalla
kasvoi lamaava avuttomuuden tunne entistä voimakkaammaksi…

Yht'äkkiä hänen hyväilevä kätensä pysähtyi. Yht'äkkiä hän

näyttäytyi todellisena naisena.

"Minä en pääse sinua lähelle!" huudahti hän ääneen. "En pääse

sinua lähelle. Tekisin mitä hyvänsä… Sinä! Sinä, jonka sydän on
melkein murtunut…"

Hän kääntyi ovea kohti epävarmoin askelin, kyynelten

sumentaessa silmiä.
 Mr Britling otti kädet kasvoiltaan. Hän nousi seisaalleen
hämmästyneenä. Hän tunsi sääliä ja sääli sai hänet ymmärtämään —
se tuli kuin vihuri keskelle hänen murhettansa. Hän astui askeleen
eteenpäin ja sulki vaimonsa syliinsä.

"Rakkahin", sanoi hän, "älä jätä minua yksin…"

Menijä kääntyi itkien hänen puoleensa ja kietoi käsivartensa hänen

kaulaansa. He itkivät molemmin.

"Rakkaani", sanoi mr Britling, "rakas vaimoni. Ellei sinua olisi —

luulen, että voisin surmata itseni tänä yönä. Älä itke, rakkaani, älä
itke! Sinä et tiedä, millainen lohdutus olet minulle. Et tiedä, millainen
apu olet minulle."

Hän veti hänet luokseen, painoi poskensa hänen poskeensa…

Hänen sydämensä oli niin arka ja haavoittunut, ettei hän voinut

sietää toisen ihmisen onnettomuutta. Hän istuutui, veti vaimonsa
polvelleen ja sanoi hänelle mitä suinkin keksi rauhoittaakseen ja
lohduttaakseen häntä ja saadakseen hänet tuntemaan oman
lohduttaja-arvonsa. Hän puhui kaikista heidän elämänsä valoisista
puolista, sen kaikista puolista, mutta ei maininnut kertaakaan tuota
rakastettua, kalvennutta nuorukaista, joka nyt häntä odotti… Hän sai
odottaa vielä hetkisen…

Vihdoinkin mrs Britling poistui miehensä luota.

"Hyvää yötä", sanoi mr Britling saattaen hänet ovelle. "Olit hyvä,

kun tulit minua lohduttamaan", lisäsi hän…

25.
 Hän sulki hiljaa oven vaimonsa mentyä.

Ja tuskin oli ovi sulkeutunut, kun hän jo unohti vaimonsa. Hän oli
heti jälleen yksin, sanomattoman yksin. Hän oli yksin tyhjässä
maailmassa…

Yksinäisyys koski häneen kuin isku. Hänellä oli monta, joista oli
huolehdittava, hänellä oli velvollisuuksia. Mutta hänellä ei ollut
yhtään, jolle olisi voinut itkeä surunsa…

Hetkisen hän seisoi avoimen ikkunansa luona. Hän katsahti

sänkyyn, mutta tiesi, ettei nukkumisesta tulisi mitään tänä yönä —
vasta uupumus voisi hänet nukuttaa. Hän silmäili kirjoituspöytää,
jonka ääressä hän oli niin usein työskennellyt. Mutta kirjoittaminen
oli menettänyt kaiken merkityksen…

Huoneessa-olo kävi sietämättömäksi. Hänen täytyi lähteä ulos.

Hän kääntyi ikkunaan. Sieltä kuului yökehrääjän meluava laulu,
kauempana ääntelivät hirvet, sieltä häämöttivät tummat puut,
pimeys, taivas kirkkaana ja kaukaisena ja lukemattomain tähtien
peittämänä… Tähdet tuntuivat tekevän huomioita. Ne olivat kuin
katselevia silmiä. Hän tahtoi mennä ulos niitten luo…

Hän meni hyvin hiljaa käytävän ovelle, vielä varovaisemmin hän

kulki rapputasanteen poikki ja rappuja alas. Pari kertaa hän pysähtyi
kuuntelemaan.

Erinomaisen varovasti hän avasi ulko-oven…

Hän meni suoraan pimeään, ja äkkiä oli hänen poikansa kaikkialla

hänen läheisyydessään, leikki, kiipeili seetripuihin, teki ihmeellisiä
käänteitä polkupyörällään pihamaalla, jutteli vakavasti
tulevaisuudestaan, loikoili nurmikolla, hengästyi hockey-pelissä ja
piirusteli hullunkurisia pilakuvia. He kävelivät jälleen edestakaisin
vierekkäin — juuri tällä paikalla — puhellen vakavasti, mutta hiukan
arastellen…

Tässä he olivat seisoneet hiukan hämillään, ennenkuin poika meni

sanomaan hyvästi äitipuolelleen lähteäkseen isän seurassa
asemalle…

"Huomenna minä ryhdyn jälleen työhön", kuiskasi mr Britling,

"mutta tänä yönä — tänä yönä… Tämä yö on sinun… Voitko kuulla
minua, voitko kuulla? Isäsi… joka toivoi sinusta…"

26.

Hän meni hockey-kentän äärimäiseen kulmaan, käyskeli siellä

hetkisen ja seisoi sitten kauan hiljaa molemmat kädet aidalla ja
tuijotellen jäykästi pimeyteen. Vihdoin hän kääntyi takaisin ja kulki
hapuillen ja kompastellen ruusupuutarhaan päin. Okainen oksa repi
hänen kasvojaan ja ärsytti häntä. Kärsimättömänä hän työnsi oksan
syrjään, jolloin se repi hänen kättään. Hän hakeutui lehtimajan
sohvalle ja istui siinä itsekseen kuiskaillen. Sitten hän aivan hiljeni,
nojasi käsivarttaan sohvan selkäpuuhun ja päätään käsivarteensa.
KOLMAS OSA
MATHING'S EASYN TESTAMENTTI
ENSIMÄINEN LUKU.

Mrs. Teddy lähtee kävelylle.

1.

Englannissa, missä surupuku oli ollut jotenkin harvinainen näky,

käveli nyt lokakuisen auringon paisteessa kaikkialla naisia ja lapsia
puettuina uusiin mustiin vaatteisiin. Kaikkialla tapasi henkilöitä, joita
äsken oli kohdannut suru, äitejä, jotka olivat menettäneet poikansa,
vaimoja, jotka olivat menettäneet miehensä, kaikkialla näki
ryöstettyä elämää ja murtuneita toiveita. Värjärit ansaitsivat hyvin
värjäämällä värillisiä vaatteita mustiksi. Myöskin raajarikkojen ja
työhönkykenemättömien miesten luku kasvoi. Niin oli laita
Englannissa ja vielä suuremmassa määrin Ranskassa ja Venäjällä.
Kaikissa liittolaismaissa ja samoin Saksassa ja Itävallassa. Vähää-
Aasiaa ja Egyptiä, Intiaa, Japania ja Italiaa myöten vallitsi suru,
maailman täytti häviö, suru, köyhyys ja onnettomuus.

Ja ne salaperäiset voimat, jotka ihmiskunnalta vaativat kaikkea

tätä, olivat vieläkin tyytymättömiä, ja jokainen päivä toi oman
osansa noita tietoja, jotka mursivat sydämiä ja aiheuttivat uutta
surua, jokainen päivä lähetti kotimaahan uusia joukkoja murtuneita
ja kiusattuja miehiä.

Muutamat turvautuivat toiveisiin, jotka lopulta muuttuivat melkein

kiduttavammiksi kuin synkkä varmuus…

Mrs Teddy kulki kylässä, puettuna kuten tavallisesti ja ilmaisten

luottavaa toivehikkuutta. Teddy oli mainittu häviöluettelossa
"kadoksissa olevana ja kuolleeksi ilmoitettuna", ja Letty oli saanut
kaksi kirjettä hänen tovereiltaan. Niissä kerrottiin, että Teddy oli
jäänyt erään talon raunioihin parin muun haavoittuneen kanssa ja
että kaikki nämä haavoittuneet oli löydetty surmattuina, kun
kanadalaiset valloittivat paikan takaisin. Ketään ei ollut löydetty
hengissä. Myöhemmin oli kanadalaisten taas täytynyt vetäytyä
takaisin. Mr Direck oli nähnyt suurta vaivaa yrittäessään saada
käsiinsä Teddyn haavoittuneita tovereita sekä kysymyksessä olevia
kanadalaisia. Hän oli hakenut heitä Ranskassa ja Lontoossa olevista
sairaaloista saadakseen heiltä jotakin tietoa. Hän teki sen
palvellakseen Cissie'ä. Ainoastaan yksi hänen puhuttelemistaan
sotilaista tiesi Teddystä jotakin varmaa, mutta hänpä tiesikin
pelottavan varmoja asioita. Niitten miesten joukossa, jotka olivat
taloon jääneet, kertoi hän, oli ollut ainoastaan yksi luutnantti ja se oli
varmaankin ollut Teddy. "Häntä oli pistetty ainakin kuuteen kohtaan.
Hänen päänsä oli melkein irrallaan ruumiista."

Direck matkusti kertomaan asian Cissie'lle. "Kerronko sen

hänelle?" tiedusteli hän.

Cissie harkitsi asiaa. "Ei vielä", sanoi hän.

Lettyn kasvot muuttuivat noina murheellisina viikkoina, joiden

aikana hän kielsi kuoleman. Hän kadotti raikkaan värinsä muuttuen
aivan kalpeaksi; hänen suunsa sai kovan ilmeen ja silmissäkin oli
kylmä loiste. Hän ei itkenyt milloinkaan, ei ilmaissut millään tavalla
suruaan ja puhui itsepintaisesti Teddystä kuivalla rauhallisella äänellä
alinomaa viittaillen hänen palaamiseensa. "Tämä", voi hän sanoa,
"tulee hämmästyttämään Teddyä", tai "Teddy joutuu suunniltaan,
kun näkee, kuinka minä olen tuon muuttanut".

"Me saamme piankin nähdä hänen nimensä jossakin

vankiluettelossa", sanoi hän. "Hän on haavoittunut ja vankina
Saksassa."

Hän kiintyi tuohon ajatukseen. Ei mikään puhunut sen puolesta,

mutta hän ei halunnut kuulla kenenkään sitä epäilevän. Hän alkoi jo
suunnitella pakettien lähettämistä. "He ovat melkein kaiken
puutteessa", sanoi hän. "Heitä kohdellaan inhottavan huonosti. Hän
ei ole vielä saanut tilaisuutta kirjoittaa minulle, mutta minä en pidä
oikeutenani odottaa, kunnes hän pyytää minua lähettämään."

Cissie ei uskaltanut sanoa vastaan.

Jonkin ajan kuluttua Letty kyllästyi odottamaan osoitetta ja vei

ensimäisen pakettinsa postikonttoriin.

"Jos ette tiedä missä vankileirissä hän on…" aloitti postineiti.

"Ikävä kyllä", sanoi Letty. "Minä en tiedä sitä. Pitääkö minun

ruveta sitä odottamaan? Minä otaksuin saksalaisten olevan niin
järjestelmällisiä, ettei se haittaisi."

Postineiti ryhtyi laajoihin selittelyihin, joita Letty ei näyttänyt

kuuntelevan. Hän tuijotteli suoraan eteensä kiinnittämättä katsettaan
mihinkään. Keskustelussa syntyneenä väliaikana hän tarttui
pakettiinsa.

"Ikäväksi hänen käy odottaa", sanoi hän. "Mutta pian minä siitä
säänkin selvän."

Hän vei paketin takaisin kotiin.

"Sitä parempi", sanoi hän, "kun saamme aika hankkia hänelle

parempia yskäkaramelleja — sellaisia, joita ei osuuskaupassa ole".

Hän asetti paketin keittiöön näkyvälle paikalle, missä se aina oli

tiellä, ja ryhtyi kutomaan Teddylle nuttua lähestyvän pakkasen
varalta.

Mutta eräänä iltana putosi kalpea naamio hetkeksi hänen

kasvoiltaan.

Cissie ja hän olivat istuneet ääneti tulen ääressä. Hän oli kutonut
— hän kutoi hyvin huonosti — ja Cissie oli ollut lukevinaan, mutta oli
kaikessa hiljaisuudessa pitänyt häntä silmällä. Cissie katseli hetken
harvan kutomuksen vaivalloista syntymistä ja niitä kiukkuisia
ponnistuksia, joita jokainen puikkojen liike vaati. Silloin hän ei voinut
olla tekemättä vastaväitteitä.

"Letty parka!" sanoi hän hyvin hiljaa. "Ajattelehan, jos hän

sittenkin on kuollut."

Letty vastasi hänelle kylmästi tuijottavin katsein.

"Hän on vankina", sanoi hän. "Eikö se riitä? Miksi te minulle

jaarittelette tuolla tavalla? Hän on haavoittunut ja vankina. Eikö
Jumala ole menetellyt jo kyllin surkeasti tehdessään Teddylle
sellaiset kepposet — meidän Teddyllemme. Viime hetkeen saakka on
hän oleva elossa minulle. Aina siihen asti, kun sota on lopussa. Vielä
kuusi kuukautta sodan jälkeenkin…

"Minä sanon sinulle, Cissie, miksi niin on…"

Hän kumartui pöydän yli ja antoi kutomapuikkonsa liikkeillä pontta

väitteillensä. Hänen puheessaan oli järkevästi moittiva sävy.
"Näetkös", sanoi hän, "jos Teddyn laisten ihmisten pitää saada
surmansa, niin silloin ovat kaikki meidän ajatuksemme elämän
tarkoituksesta, kunniasta, onnesta ja ilosta vääriä, ja tämä maailma
on paholaisten asuinsija, likainen, julma helvetti. Syntyminen
merkitsisi silloin kadotukseen joutumista. Siksi ei saa taipua siihen
ajatukseen, miten todennäköiseltä tuntuneekin, että hän on kuollut…

"Näetkös, jos hän on kuollut, niin julmuus on laki, ja silloin täytyy

jonkun minulle maksaa hänen kuolemansa… Jonkun täytyy maksaa
minulle… Minä odotan kuusi kuukautta sodan jälkeen, mutta sitten
lähden Saksaan ja opin maan olot. Ja sitten minä murhaan jonkun
saksalaisen. En ketä saksalaista hyvänsä, vaan jonkun, joka kuuluu
syypäiden luokkaan. Minä vaadin uhria. Luulisi olevan suhteellisen
helppoa surmata esimerkiksi joku kruununprinssin lapsista tai joku
Baierin prinssi. Minä tulen etupäässä ajattelemaan saksalaisia lapsia.
Minä uhraan niitä Teddylle. Ei luulisi olevan vaikeata löytää
henkilöitä, joiden voi katsoa olevan suoranaisesti syyllisiä,
esimerkiksi myrkkykaasujen keksijöitä, ja tappaa heitä tai henkilöitä,
jotka ovat heille rakkaita. Tai heille välttämättömiä… Naiset voivat
tehdä sellaista paljoa helpommin kuin miehet…

"Kenties se onkin ainoa keino, jonka avulla milloinkaan voidaan

lopettaa tämäntapaisia sotia. Naisten pitää itsepintaisesti pyrkiä
tappamaan ne henkilöt, jotka tällaisia sotia aiheuttavat. Ne pitää
tappaa sukupuuttoon. Vainoamalla ja surmaamalla heitä monena
vuonna vielä senjälkeen kun itse sota on loppunut… Murha on kovin
lievä rangaistus niin suuresta rikoksesta kuin sodan aiheuttaminen…
Se olisi tuskin muuta kuin tapahtuneita asioita koskeva moite. Se
olisi kuin lumisadetta. Kuolema toisensa jälkeen. Hiutale hiutaleen
perään. Tämä ruhtinas. Tuo valtiomies. Se kreivi, joka niin karskisti
kirjoittaa sodan puolesta… Siitä minä saan tehtävän. Jos Teddy
todellakin on kuollut… Noin vuosi sitten me naiset olimme aivan
valmiita näkemään nälkää ja kuolemaan äänioikeutemme vuoksi, ja
se oli kuitenkin vain pikku asia tähän verrattuna… Etkö käsitä mitä
tarkoitan? Sehän on niin selvää ja luonnollista, Cissie. Milloin
hyvänsä joku mies sitten istuu miettien, onko hänen aiheutettava
sota vai ei, tulee hän samalla ajatelleeksi naisia, naisia, joilla on
tikarit, pommit, hän tulee ajatelleeksi kostoa, joka ei koskaan väsy,
ei koskaan lepää, hän tulee ajatelleeksi vannoutuneita, kärsivällisiä
naisia, jotka ovat valmiit lähtemään pyhiinvaellusmatkalle varmasti
onnistuvana tehtävänään hänen surmaaminen… Minä en kiduttaisi
noita sodan aiheuttajia. Ei, sitä en tekisi, huolimatta heidän
myrkkykaasuistaan. Huolimatta juoksuhaudoissa paleltuneista
jaloista, huolimatta miehistä, jotka ovat menettäneet näkönsä ja
haavoittuneina maanneet päiväkausia hitaasti kuollen veden
täyttämissä kuopissa. Naisten ei pidä ketään kiduttaa. Mutta minä
surmaisin. Niinkuin surmataan vaarallisia matelijoita. Se jatkuisi
vuodesta toiseen. Balkanin kuninkaat, Saksan ruhtinaat ja kanslerit
tulevat tekemään suuria suunnitelmia, mutta kaiken loppuna on
kurkusta lähtevä pieni korina… Ja jos sitten toiset kuninkaat ja
keisarit alkavat röyhistellä rintaansa ja koota armeijojaan
paraateihin, niin hekin menevät samaa tietä…

"Kunnes koko maailma ymmärtää, etteivät naiset enää milloinkaan

salli sotaa…
 "Tietysti minä tulen tekemään jotakin tuollaista. Mitäpä muuta
tekemistä minulla nyt on?"

Lettyn silmät hehkuivat, mutta hänen äänensä oli pehmeä ja

hillitty. Hetkisen vaiti oltuaan hän jatkoi samassa kevyessä
äänilajissa: "Nyt sinä ymmärrät, Cissie, miksi minä tarraudun siihen
ajatukseen, että Teddy on elossa. Jos Teddy on elossa, vaikkapa
haavoittuneenakin, niin hänellä on vielä jäljellä jotakin onnea —
silloin ei tuosta kaikesta tule mitään — pelkkää järjettömyyttä. Mutta
jos hän on kuollut, on kaikki niin toivottoman järjetöntä ja julmaa
alusta loppuun —"

Hän päätti keskeytyneen lauseensa heikosti hymyilemällä.

"Mutta Letty!" huudahti Cissie, "sinullahan on poika!"

"Pojan minä jätän sinun haltuusi. Teddyn rinnalla ei poika merkitse

minulle mitään. Ei ole koskaan merkinnyt. Mitäpä siinä
teeskentelisin? Muutamat naiset ovat sellaisia."

Hän tarkasteli kudintaan. "Silmä parkoja", virkkoi hän…

"Minä olen kovaa ainetta, Cissie. Minä tulen äitiin enemmän kuin
isään. Teddyä minä rakastan. Hänelle kuuluu elämän koko hellyys.
Jos hän katoaa, katoaa tuokin… Minä en aio ryömiä maailmassa
niinkuin kaikki nuo muut ynisevät lesket. Jos ne ovat tappaneet
mieheni, niin minäkin tapan. Silmä silmästä ja hammas hampaasta.
Minä pyrin niin lähelle niitä yksityisiä saksalaisia, jotka ovat tähän
sotaan syypäitä, kuin suinkin voin, ja minä tapan heidät ja heidän
omaisensa…
 "Naisliitto kaikkien sodan aiheuttajien sukupuuttoon hävittämistä
varten", sinkosi hän. "Jos sattuisin kiduttamaan — mitä se haittaa?"

Hän katseli sisarensa säikähtyneitä kasvoja ja hymyili jälleen.

"Te luulette minun kulkevan tylsänä ja tyhmänä", huomautti hän…

"Kaukana siitä! Minä olen suunnitellut kaikenlaista… Olen ajatellut,
kuinka pääsen Saksaan… Tai kenties niitä voisi saada käsiinsä
Sveitsissä… Minulla on kaikenlaisia suunnitelmia. Eiväthän ne aina
voi kulkea vartiain saattamina…

"Oh, minä halveksin ihmiskuntaa nähdessäni kuinka paljon

sotilaita ja kuinka vähän suurten murhaajia maailmassa on… Sen
jälkeen, mitä on saatu kokea. Jos ihmiset täyttäisivät velvollisuutensa
tikarilla, niin maailmassa ei olisi sodan synnyttäjää. Ei ainoatakaan…
Kaiser, hänen poikansa ja pojanpoikansa eläisivät koko jäljelläolevan
ikänsä alinomaisessa kuolemanpelossa. Pelko lakkaisi häntä
vainoamasta vasta silloin, kun hänen arkkunsa laskettaisiin hautaan.
Pelkoa merellä, pelkoa maalla, pelkoa laivassa ja junassa, joissa hän
matkustaa, pelkoa unessa, koska unessa voi kuolla, pelkoa valveilla,
koska kuolema vaanii jokaisessa varjossa, pelkoa jokaisessa
kansanjoukossa, pelkoa aina, kun hän on yksinään. Häntä ahdistaisi
pelko siitä, mitä puunrunkojen taakse kätkeytyy, pelkoa siitä, mitä
portaiden kulmauksessa voi piillä. Kaikessa ruoassaan hän tuntisi
oudon maun, niin että hänen tekisi mieli sylkeä se suustaan…"

Hän istui hetkisen hiljaa, hautoen tuota ajatusta ja nousi sitten

seisaalleen…

"Mitä tyhmyyksiä juttelenkaan", huudahti hän haukotellen.

"Kummallista, ettei kelpo Teddy lähetä osoitettaan postikortilla tai
muuten. Minäpä sanon sinulle, Cissie, mitä minä todella toisinaan
pelkään häntä ajatellessani."

"Mitä?" kysyi Cissie.

"Muistin menettämistä. Ajattelehan, että jokin hävytön

granaatinsirpale tai muu sellainen on iskenyt häntä päähän… Minä
näin tässä eräänä yönä unta, että hänen katseensa oli niin
kummallinen ja ettei hän tuntenut minua. Näetkös, niin voi
tosiaankin olla laita… Tietysti se olisi hirvittävää…"

Cissie'n katseessa oli vastaväitettä, mutta hän ei löytänyt sopivia

sanoja.

Vähän aikaa oltiin vaiti.

"Oh, nyt mennään levolle", virkkoi Letty. "Vaikka minä tietysti

valvon ja suunnittelen."

2.

Cissie valvoi tuona yönä ajatellen sisartaan enemmän kuin

koskaan ennen.

Hän alkoi punnita tuhansien muistelmien yhteisvaikutelmia. Hän ja

hänen sisarensa olivat melkein yhdenikäisiä, he tunsivat toisensa
erinomaisen hyvin, mutta sittenkin tuntui Cissie'stä tuona yönä kuin
hän ei olisi ollenkaan tuntenut Lettyä. Vuosi sitten hän olisi ollut
täysin varma siitä, että tunsi hänet perinpohjin. Mutta vanha, tuttu
Letty, Letty, jolla oli kukoistavat kasvot ja veitikkamaiset silmät, Letty,
joka oli kapinallisesti ihastunut koreihin, nuoriin poikiin ja rakasti
Teddyänsä uskollisesti ja hehkuvasti, tuo Letty, joka oli niin paljon
pitänyt leikillisistä yllätyksistä, ulkoilmaleikeistä ja elämän
päivänpaisteesta ja naurusta, tuo Letty sisko, joka oli ollut niin kaikin
puolin tyydyttävä ja täydellinen, oli nyt heitetty syrjään kuin naamio.
Cissie ei enää tuntenut sisarensa silmiä. Lettyn kädet olivat
muuttuneet laihoiksi, oudoiksi ja hiukan ryppyisiksi, hänen piirteensä
olivat tulleet teräviksi ja huulensa ohuiksi, hänen toimintansa, jonka
ennen olisi voinut varmasti ennakolta arvata, oli nyt käsittämätöntä,
joten Cissie'n täytyi turvautua arvailuihin. Heidän kouluaikanaan oli
Lettyllä ilmennyt voimakas tunteellisuuden piirre: hän oli helposti
kyynelöinyt. Mutta nyt hän ei ollut itkenyt kertaakaan eikä osoittanut
minkäänlaista itkun jälkeäkään, vaikka Teddyn nimi oli ollut
häviöluettelossa… Mikä antoi hänelle voimaa tähän traagilliseen
jännitykseen? Kuinka kauan se kykenisi pitämään häntä yllä? Voiko
Lettystä todellakin tulla toinen Charlotte Corday? Kykenikö hän
suorittamaan laajan kostosuunnitelman, siirtymään monen
kuukauden ja vuoden aikana yhä lähemmäksi kostoa?

Oliko sellainen kosto mahdollinen?

Ryhdyttäisiinkö nyt murhaamaan tämän suuren sodan aiheuttajia?

Mikä ihmeellinen historiallinen ilmiö se olisikaan, jos kuninkaiden
hulluus siten tulisi rangaistuksi ja lopetetuksi!

Hiukan aikaisemmin tuollainen romanttinen unelma olisi voinut

tenhota Cissie'n mielikuvituksen. Noin vuosi sitten hän vasta oli
siirtynyt pois melodraama-iästään. Mutta hän oli nyt siitä poissa. Hän
oli parhaillaan kasvamassa syvällisempään käsitykseen. Hän alkoi
tajuta, etteivät ihmiset toimi noin yksinkertaisesti. He tekevät
antautumisen lupauksia, jotka eivät ole todellisia antautumisen
lupauksia, he rakastavat — aivan rehellisesti — mutta heidän
rakkaudellaankin on rajansa. Ei ole mitään suurta kostoa, vaan
ainoastaan pientä, olematonta; ei ole mitään elinkautista korvauksen
etsintää, paitsi lain lakkaamaton kosto. Ei ole olemassa sellaista
inhimillisen elämän keskittymistä, jota romantiikka edellyttää. On
muutosta, on unhotusta. Kaikkialla on hajaannusta. Teddynkin
traagillinen tarina muuntuisi ajan mukana. Saksan ruhtinaiden
pahuuttakin voitaisiin pian katsella joltakin aivan erilaiselta
näkökannalta. Voisiko Letty pitää kaikkea vuosikausia elävänä
mielessään, kovana ja kauheana niinkuin nyt! Ei, se tulee varmaan
lieventymään. Toiset vaikutelmat luovat sen yli kerrostumiansa…

Cissie'n mieleen tuli tulvimalla muisteloja, joissa Letty näkyi

koulutyttöseikkailuissaan, milloin onnistuen, milloin epäonnistuen:
Letty säikähtyneenä, Letty kiukuissaan, Letty aloittelemassa suuria
yrityksiä, ponnistelemassa tarmokkaasti hetken aikaa ja sitten
lannistuen. Hän oli nähnyt Lettyn nuhan vallassa ja vaatteet likaisina.
Hän oli nähnyt hänet häpeissään ja nöyryytettynä. Hän tunsi
Lettynsä sielun viimeistä loukkoa myöten. Letty rukka! Rakas Letty
rukka! Äkillisenä kirkkaana näkemyksenä Cissie'lle selvisi, mitä
sisaren mielessä oli tapahtumassa. Koko tuo innokas koston
suunnittelu oli kuvitteluleikkiä, jonka avulla Letty torjui toivonsa
synkkää vastakohtaa. Se ei ollut voimaa, se oli heikkoutta. Se oli
eräänlaista väistämistä. Hänellä ei ollut voimaa ottaa vastaan sitä
yksinkertaista tosiasiaa, että Teddy oli kuollut. Se oli hänelle liikaa.
Sen vuoksi hän sommitteli tuota kostotehtävän unelmaa sen päivän
varalle, jona hän ei enää kykenisi kieltämään tosiasioita. Hän oli jo
varma, mutta hän ei tahtonut tulla varmuuteen, ennenkuin hänen
unelmansa oli valmis. Jos tätä epävarmuuden aikaa jatkui, niin hän
voi kehitellä unelmansa niin väkeväksi, että se saattoi lopulta ottaa
hänen mielensä kokonaan valtoihinsa. Ja silloin hän tulisi
järjestelemään elämänsä Matching's Easyssä unelmansa
yksityiskohtaista kehittelemistä varten.
 Hän tulisi elelemään siellä edelleen kuvitellen valmistautuvansa
ennenkuulumattomaan tehtävään, jota hän todellisuudessa ei
milloinkaan suorittaisi. Hän tulisi tutkimaan Saksan karttoja. Hän
tulisi lukemaan, mitä Saksan valtiomiehistä ja hallitsijoista on
kirjoitettu. Kenties hän tulisi tekemään heikkoja yrityksiä
hankkiakseen itselleen paikan Saksassa tai Sveitsissä. Ehkäpä hän
ostaisi itselleen puukon tai revolverinkin. Sitten hän kenties oleskelisi
Windsorin tai Sandringhamin lähistöllä rauhan palattua ja
saksalaisten serkkujen tultua jälleen vieraihin…

Cissie näki mielessään kuvan, joka saattoi esittää tulevaa

todellisuutta: Lettyn hoidottomana, kurjana, raikkaan somuutensa
menettäneenä salamurhan uneksijana, yhä riippuvana mr
Britlingistä, suoritellen hänen töitään sangen huonosti, hajamieliseen
ja epätäsmälliseen tapaan.

Hänelle täytyi puhua, saada hänet pian vakuutetuksi, sillä muuten

hänestä tulisi eriskummallinen, outo ilmiö, Matching's Easyn miss
Flite…

3.

Cissie oli paremmin selvillä Lettyn sielunelämästä kuin omastaan.

Hän oli itse vaikeassa asemassa. Hän oli oppinut pitämään mr

Direckistä erittäin paljon ja luottamaan häneen, mutta hänen
kiintymyksensä ei tuntunut keksivän itselleen muuta ilmausta kuin
alituisen moitiskelun, jonka esineenä oli mr Direckin ja Amerikan
haluttomuus yhtyä sotaan. Hän oli rakastunut mr Direckiin tämän
ollessa puettuna naamiaispukuun; hän oli nuori nainen, joka piti
kauniista ruumiinrakenteesta ja koreista väreistä enemmän kuin itse
arvasikaan. Tietämättään hän moitti mr Direckissä juuri sitä, ettei
tämä näyttänyt ollenkaan taipuvaiselta siirtämään naamiopuvun
henkeä arkielämään. Alussa oli vieras koskettanut sekä hänen
mielikuvitukseensa että aisteihinsa ja hän halusi samanlaista jatkoa.
Mutta sen sijaan näyttikin mr Direck yhä enemmän eksyvän
alinomaisiin kiintymyksensä vakuutteluihin ja ihmisystävällisten
palvelusten omantunnontarkkaan suorittamiseen. Mr Direck koki nyt
lakkaamatta vakuuttaa hänelle, että vain se mitä hän teki oli hänen
asemassaan oikeata ja kunniallista. Hän ei käsittänyt — eikä sitä
käsittänyt Cissie'kään — että hänen vilpittömyytensä ja
järkevyytensä olivat omiansa Cissie'ä ärsyttämään. Nähdessään
Cissie'n ärtyneenä koetti mr Direck olla entistäkin vilpittömämpi ja
järkevämpi ja teki sen mahdollisimman selvällä ja huomattavalla
tavalla.

Kaikesta huolimatta Cissie tunsi ja huomasi, että kysymyksessä oli

hyvä nuori mies, oikein oivallinen nuori mies, hellä, luotettava,
tavallaan hitaan voimakas, ehdottomasti rehti, kuin suuri kiltti lapsi,
lahjomattoman rehellinen. Ja niin avuton hänen käsissään. Cissie voi
häntä loukata ja saattaa hänet surumieliseksi, mutta ei voinut
järkyttää hänen hitaasti muodostuneita vakaumuksiansa.

Kun Cissie menneinä romanttisina päivinään oli nähnyt unta

kohtalon häntä varten varaamasta sulhasesta, oli hän ajatellut, että
tuon tulevan piti olla aina täydellinen, heidän molempain piti aina
olla oikeassa (ja, jos niin vaadittiin, koko muun maailman väärässä).
Hän ei ollut milloinkaan ajatellut voivansa kiintyä tunteillaan
mieheen, jonka mielipiteitä hän ei hyväksynyt ja joka toiminnassaan
rikkoi hänen asettamiansa sääntöjä ikäänkuin kelpo norsu, joka
piikkisauvan piston tuntiessaan vavahtelee, mutta ei tottele…
 Niinpä Cissie jankutti hänelle ja kiusasi häntä, tahtomatta
milloinkaan kuunnella hänen selityksiänsä. Mr Direckillä taas oli aivan
hirmuinen halu selittää omaa asemaansa. Sotatarpeita koskevan
omantunnonasian hän tunsi erikoisen arkaluontoiseksi ja vaikeaksi
seikaksi. Hän olisi halunnut saada Cissie'n kuuntelemaan ja
paremmin syventymään asian vaikeuksiin. Mutta Cissie käytti
nopeata englantilaista ajatusvälähtelyä, joka ei ole niinkään paljon
ajattelua kuin tunnetta. Mr Direck rakasti tuota välähtelyä, vaikka
olikin varma siitä, että se saattoi tehdä vääryyttä.

Cissie'n mielipide, jonka mukaan hänen oli lähdettävä sotaan, sai

hänet tuntemaan itsensä luopioksi; Cissie'n väite, että hän oli
tavallaan englantilainen, vaikutti häneen, vaikka järki olikin sitä
kumoamassa. Kaikkien näiden hämmennysten vallitessa mr Direck oli
iloinen, kun keksi puolueettoman tehtävän, jota suorittaessaan hän
voi koko sydämellään olla Cissie'n puolella ja toimia hänen
hyväksensä.

Hän haeskeli Teddyn kohtalon todistajia uhrautuvan itsepintaisesti.

Sill'aikaa toinen pulma ratkesi ihan itsestään. Hänellä oli joitakin

aikoja ollut mielessään eräs aatos. Eräänä kauniina päivänä hän
huomasi, että se olikin oiva mielijohde. Hän voi olla rikkomatta
amerikkalaisuutensa asettamia omantunnonesteitä ja samalla
kuitenkin tehdä Cissie'n mieliksi. Hän teki niin.

Saapuessaan Cissie'n kehoituksesta esittämään Teddyn kohtaloa

koskevia sitovia todistuksia hän ei saapunut tavallisessa puvussaan.
Hänen mielestään oli puku niin ihmeellinen, että se tuntui huutavan,
kajahtelevan kuin torventörähtely hänen kulkiessaan läpi Lontoon
Liverpool Streetin asemalle. Uusi puku tuntui hänestä tapahtumalta,
jolla oli kansainvälinen merkitys; sen vaikutus saattoi hänen
mielestään ilmetä aina Berliinissä asti. Ja kumminkin oli puku perin
tavallinen, niin yleisesti käytetty näinä aikoina, että Cissie, joka tuli
häntä vastaan asemalle, mieli Lettyn surun täyttämänä, ei sitä
huomannut, vaan pikemmin tunsi kuin havaitsi hänet
voimakkaammaksi ja komeammaksi kuin milloinkaan —
lukuunottamatta hänen ensimäistä, mielikuvitukseen koskettavaa
esiintymistään naamiopuvussa, jonka Teddy oli hänelle valinnut
tuona huolettomana aikana, jolloin kuolemaa ei vielä maailmassa
ollut. Ei Lettykään, vaikutelmille vastahakoinen ja oikullinen kun oli,
huomannut mitään ihmeellistä hänen ihmeellisessä puvussaan.

Hän esitti kertomuksensa. Se oli omituinen, epätasainen, monesta

tiedonannosta koottu kertomus…

"Arvaan kyllä", virkkoi Letty, "että jos nyt sanon teille, etten usko
tuon upseerin olleen Teddyn, niin te luulette minun olevan päästäni
vialla… Mutta minä en sitä usko."

Tuon sanottuaan hän istui hetkisen hiljaa tuijottaen suoraan

eteensä. Sitten hän äkkiä nousi ja alkoi ottaa hattuansa ja viittaansa
keittiönoven takana olevasta naulakosta. Viitan raksi oli kiertynyt,
hän yritti hermostuneesti saada sitä auki ja kiskaisi sen vihdoin
poikki.

"Minne sinä menet?" huudahti Cissie.

Letty tiuskasi yli olkansa kuin riitelevä akka:

"Minä menen ulos — minne tahansa." Hän kääntyi päin, viitta

kädessään. "Enkö saa mennä ulos, jos haluan?" tiedusti hän. "Siellä
on kaunis ilma… Enkö saisi mennä?… Te kai arvelette, että minun
pitäisi heti paikalla hyväksyä mitä te juttelette. Hymyillä vain ja
sanoa: Todellakin!… Vai jäi hän taloon miesten perääntyessä! Sepä
sukkelaa! Ja sitten olla sitä asiaa sen enempää ajattelematta…
Muuten minun täytyykin lähteä ulos. Te haluatte jäädä kahden
kesken. Haluatte kuherrella. Tehkää hyvin, niin kauan kuin voitte!"

Sitten hän puki ylleen hatun ja viitan, painoi hatun lujasti päähän
ja sanoi jotakin, mitä Cissie ei heti ymmärtänyt.

"Hänen vuoronsa tulee pian jossakin juoksuhaudassa. Kun hän nyt

on tehnyt päätöksensä… Hän olisi voinut tehdä sen pikemmin…"

Hän käänsi selkänsä, ikäänkuin olisi unohtanut heidät. Hetkisen

hän seisoi, kuin olisivat hänen jalkansa olleet puuta, jalat aivan
toisenlaisessa asennossa kuin tavallisesti. Hän asteli hitain, pitkin,
epävarmoin askelin. Hän lähti ulos — ikäänkuin olento, joka on
kuolettavasti haavoittunut, mutta vielä kävelee — ulos syksyiseen
auringonpaisteeseen. Hän jätti oven jälkeensä selkoselälleen.

4.

Cissie, jonka silmissä näkyi huoli sisaresta, ei ollut vieläkään

tajunnut sitä tosiasiaa, että mr Direckin yllä oli kanadalaisten
univormu…

Mr Direck seisoi hänen takanaan häveten sitä, että hänen

mielessään saattoi tällaisena hetkenä olla niin eloisana tuo tosiasia ja
sen huomaamatta jääminen.

5.
 Cissie oli osannut arvioida sisarensa sielullisen tilan aivan oikein.
Kostonunelma ei ollut vielä vallannut Lettyn mieltä niin lujasti, että
hän olisi kyennyt kestämään Teddyn kuolemaa koskevain sitovain
todisteiden antamaa iskua. Letty lähti auringonpaisteeseen
maailmaan, nyt melkein täysin varmana siitä, että Teddy oli kuollut,
ja hyvin tietäen, että hänen draamalliset ja kauhistuttavat
kostosuunnitelmansa olivat kadonneet. Hän tiesi todellisuudessa
olevansa kykenemätön mitään sellaista suorittamaan…

Hän lähti ulos kasvot jäykkinä ja katse onttona, mutta sittenkin

hänestä tuntui siltä, kuin olisi ankara paino pudonnut hänen
olkapäiltään. Asia oli valmis: ei ollut enää mitään toivottavaa eikä
mitään pelättävää. Hän olisi säikähtänyt ja hävennyt, jos olisi
huomannut, kuinka paljon keveämpi hänen mielensä nyt oli.

Hän tahtoi olla yksin. Hän tahtoi olla kaikkien silmien

näkemättömissä. Hän oli kuin olento, joka kauan painajaisunessa
nukuttuaan vihdoinkin herää kuulaaseen, koleaan päivänvaloon.
Hänen täytyi tunnustella itseään tajutakseen sen todeksi; hänen
täytyi avata mielensä tälle ilottomalle auringonpaisteelle, tälle
uudelle maailmalle, jossa ei ollut enää oleva Teddyä, eikä mitään
todellista kostoa eikä korvausta menetetystä Teddystä. Teddy oli
mennyttä…

Näihin asti hänessä oli ollut vihainen tunto, että Teddy oli häneltä
ryöstetty — ikäänkuin Teddyä olisi pidetty häneltä piilossa. Nyt ei
enää ollut Teddyä ryöstettävissä…

Hän kulki halki hajanaisen kylän ja poikki kenttien mäenrinteelle,

joka viettää kohti Mertonsome'ia ja sen kellotapulia. Siinä missä
rinne alkaa hän heittäytyi pensas-aidan varjoon tien viereen, lähelle
polun jalkaporrasta, ja makasi liikahtamatta. Hän ei mitään miettinyt,
Welcome to Our Bookstore - The Ultimate Destination for Book Lovers
Are you passionate about books and eager to explore new worlds of
knowledge? At our website, we offer a vast collection of books that
cater to every interest and age group. From classic literature to
specialized publications, self-help books, and children’s stories, we
have it all! Each book is a gateway to new adventures, helping you
expand your knowledge and nourish your soul
Experience Convenient and Enjoyable Book Shopping Our website is more
than just an online bookstore—it’s a bridge connecting readers to the
timeless values of culture and wisdom. With a sleek and user-friendly
interface and a smart search system, you can find your favorite books
quickly and easily. Enjoy special promotions, fast home delivery, and
a seamless shopping experience that saves you time and enhances your
love for reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!

ebookball.com