0% found this document useful (0 votes)
17 views

Essentials of Arduino™ Boards Programming: Step-by-Step Guide to Master Arduino Boards Hardware and Software 1st Edition Farzin Asadi instant download

The document is a comprehensive guide on programming Arduino boards, covering both hardware and software aspects. It includes step-by-step instructions, project-based learning, and theoretical insights aimed at beginners and seasoned hobbyists alike. Additionally, it is part of the Apress Maker Innovations series, which focuses on practical applications in electronics and programming.

Uploaded by

lotargiswi
Copyright
© © All Rights Reserved
Available Formats
Download as PDF, TXT or read online on Scribd
0% found this document useful (0 votes)
17 views

Essentials of Arduino™ Boards Programming: Step-by-Step Guide to Master Arduino Boards Hardware and Software 1st Edition Farzin Asadi instant download

The document is a comprehensive guide on programming Arduino boards, covering both hardware and software aspects. It includes step-by-step instructions, project-based learning, and theoretical insights aimed at beginners and seasoned hobbyists alike. Additionally, it is part of the Apress Maker Innovations series, which focuses on practical applications in electronics and programming.

Uploaded by

lotargiswi
Copyright
© © All Rights Reserved
Available Formats
Download as PDF, TXT or read online on Scribd
You are on page 1/ 58

Essentials of Arduino™ Boards Programming: Step-

by-Step Guide to Master Arduino Boards Hardware


and Software 1st Edition Farzin Asadi pdf
download
https://ebookmass.com/product/essentials-of-arduino-boards-
programming-step-by-step-guide-to-master-arduino-boards-hardware-
and-software-1st-edition-farzin-asadi/

Explore and download more ebooks at ebookmass.com


We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookmass.com
to discover even more!

Essentials of Arduino™ Boards Programming: Step-by-Step


Guide to Master Arduino Boards Hardware and Software 1st
Edition Farzin Asadi
https://ebookmass.com/product/essentials-of-arduino-boards-
programming-step-by-step-guide-to-master-arduino-boards-hardware-and-
software-1st-edition-farzin-asadi/

Roblox Lua Scripting Essentials: A Step-by-Step Guide 1st


Edition Coutinho

https://ebookmass.com/product/roblox-lua-scripting-essentials-a-step-
by-step-guide-1st-edition-coutinho/

PYTHON PROGRAMMING: 3 MANUSCRIPTS CRASH COURSE CODING WITH


PYTHON DATA SCIENCE. THE STEP BY STEP GUIDE FOR BEGINNERS
TO MASTER SOFTWARE PROJECTS, ALGORITHMS, TRICKS AND TIPS
Tacke
https://ebookmass.com/product/python-programming-3-manuscripts-crash-
course-coding-with-python-data-science-the-step-by-step-guide-for-
beginners-to-master-software-projects-algorithms-tricks-and-tips-
tacke/

Python Programming: 3 Books in 1: Ultimate Beginneru2019s,


Intermediate & Advanced Guide to Learn Python Step-by-Step

https://ebookmass.com/product/python-programming-3-books-
in-1-ultimate-beginners-intermediate-advanced-guide-to-learn-python-
step-by-step/
College Admission Essentials: A Step-by-Step Guide to
Showing Colleges Who You Are and What Matters to You Ethan
Sawyer
https://ebookmass.com/product/college-admission-essentials-a-step-by-
step-guide-to-showing-colleges-who-you-are-and-what-matters-to-you-
ethan-sawyer-2/

College Admission Essentials: A Step-by-Step Guide to


Showing Colleges Who You Are and What Matters to You Ethan
Sawyer
https://ebookmass.com/product/college-admission-essentials-a-step-by-
step-guide-to-showing-colleges-who-you-are-and-what-matters-to-you-
ethan-sawyer/

Kubernetes Fundamentals: A Step-by-Step Development and


Interview Guide 1st Edition Himanshu Agrawal

https://ebookmass.com/product/kubernetes-fundamentals-a-step-by-step-
development-and-interview-guide-1st-edition-himanshu-agrawal/

Kubernetes Fundamentals: A Step-by-Step Development and


Interview Guide 1st Edition Himanshu Agrawal

https://ebookmass.com/product/kubernetes-fundamentals-a-step-by-step-
development-and-interview-guide-1st-edition-himanshu-agrawal-2/

Microsoft Project 2019 Step by Step (Step by Step


(Microsoft)) Cindy Lewis & Carl Chatfield & Timothy
Johnson [Lewis
https://ebookmass.com/product/microsoft-project-2019-step-by-step-
step-by-step-microsoft-cindy-lewis-carl-chatfield-timothy-johnson-
lewis/
MAKER
I N N O VAT I O N S
SERIES

Essentials of
Arduino™ Boards
Programming
Step-by-Step Guide to
Master Arduino Boards Hardware
and Software

Farzin Asadi
Maker Innovations Series
Jump start your path to discovery with the Apress Maker Innovations
series! From the basics of electricity and components through to the most
advanced options in robotics and Machine Learning, you’ll forge a path to
building ingenious hardware and controlling it with cutting-edge software.
All while gaining new skills and experience with common toolsets you can
take to new projects or even into a whole new career.
The Apress Maker Innovations series offers projects-based learning,
while keeping theory and best processes front and center. So you get
hands-on experience while also learning the terms of the trade and how
entrepreneurs, inventors, and engineers think through creating and
executing hardware projects. You can learn to design circuits, program AI,
create IoT systems for your home or even city, and so much more!
Whether you’re a beginning hobbyist or a seasoned entrepreneur
working out of your basement or garage, you’ll scale up your skillset to
become a hardware design and engineering pro. And often using low-
cost and open-source software such as the Raspberry Pi, Arduino, PIC
microcontroller, and Robot Operating System (ROS). Programmers and
software engineers have great opportunities to learn, too, as many projects
and control environments are based in popular languages and operating
systems, such as Python and Linux.
If you want to build a robot, set up a smart home, tackle assembling a
weather-ready meteorology system, or create a brand-new circuit using
breadboards and circuit design software, this series has all that and more!
Written by creative and seasoned Makers, every book in the series tackles
both tested and leading-edge approaches and technologies for bringing
your visions and projects to life.​

More information about this series at https://link.springer.com/


bookseries/17311
Essentials of
Arduino™ Boards
Programming
Step-by-Step Guide to Master
Arduino Boards Hardware
and Software

Farzin Asadi
Essentials of Arduino™ Boards Programming: Step-by-Step Guide to Master
Arduino Boards Hardware and Software
Farzin Asadi
Department of Electrical and Electronics Engineering, Maltepe University,
Istanbul, Türkiye
ISBN-13 (pbk): 978-1-4842-9599-1 ISBN-13 (electronic): 978-1-4842-9600-4
https://doi.org/10.1007/978-1-4842-9600-4
Copyright © 2023 by Farzin Asadi
This work is subject to copyright. All rights are reserved by the Publisher, whether the whole or
part of the material is concerned, specifically the rights of translation, reprinting, reuse of
illustrations, recitation, broadcasting, reproduction on microfilms or in any other physical way,
and transmission or information storage and retrieval, electronic adaptation, computer software,
or by similar or dissimilar methodology now known or hereafter developed.
Trademarked names, logos, and images may appear in this book. Rather than use a trademark
symbol with every occurrence of a trademarked name, logo, or image we use the names, logos,
and images only in an editorial fashion and to the benefit of the trademark owner, with no
intention of infringement of the trademark.
The use in this publication of trade names, trademarks, service marks, and similar terms, even if
they are not identified as such, is not to be taken as an expression of opinion as to whether or not
they are subject to proprietary rights.
While the advice and information in this book are believed to be true and accurate at the date of
publication, neither the authors nor the editors nor the publisher can accept any legal
responsibility for any errors or omissions that may be made. The publisher makes no warranty,
express or implied, with respect to the material contained herein.
Managing Director, Apress Media LLC: Welmoed Spahr
Acquisitions Editor: Miriam Haidara
Development Editor: James Markham
Coordinating Editor: Jessica Vakili
Cover image designed by eStudioCalamar
Distributed to the book trade worldwide by Apress Media, LLC, 1 New York Plaza, New York, NY
10004, U.S.A. Phone 1-800-SPRINGER, fax (201) 348-4505, e-mail [email protected],
or visit www.springeronline.com. Apress Media, LLC is a California LLC and the sole member
(owner) is Springer Science + Business Media Finance Inc (SSBM Finance Inc). SSBM Finance
Inc is a Delaware corporation.
For information on translations, please e-mail [email protected]; for
reprint, paperback, or audio rights, please e-mail [email protected].
Apress titles may be purchased in bulk for academic, corporate, or promotional use. eBook
versions and licenses are also available for most titles. For more information, reference our Print
and eBook Bulk Sales web page at http://www.apress.com/bulk-sales.
Any source code or other supplementary material referenced by the author in this book is
available to readers on GitHub (https://github.com/Apress). For more detailed information,
please visit http://www.apress.com/source-code.
Paper in this product is recyclable
Dedicated to my lovely brother, Farzad, and my lovely
sisters, Farnaz and Farzaneh.
Table of Contents
About the Author�������������������������������������������������������������������������������xiii

About the Technical Reviewer������������������������������������������������������������xv

Introduction��������������������������������������������������������������������������������������xvii

Chapter 1: Introduction to Arduino Boards����������������������������������������� 1


1.1 Introduction��������������������������������������������������������������������������������������������������� 1
1.2 Microcontrollers�������������������������������������������������������������������������������������������� 2
1.3 Elements of a Microcontroller����������������������������������������������������������������������� 4
1.4 Difference Between Microcontroller and Microprocessor���������������������������� 6
1.5 Arduino Boards���������������������������������������������������������������������������������������������� 6
1.6 Programming the Arduino Boards���������������������������������������������������������������� 11
1.7 Downloading the Arduino IDE����������������������������������������������������������������������� 13
1.8 HEX File�������������������������������������������������������������������������������������������������������� 13
1.9 Uploading a Program onto the Arduino Board���������������������������������������������� 21
1.10 Power Supply for the Arduino Board���������������������������������������������������������� 24
1.11 Ready-to-Use Examples����������������������������������������������������������������������������� 26
1.12 Arduino Shields������������������������������������������������������������������������������������������ 28
1.13 Language Reference���������������������������������������������������������������������������������� 31
1.14 References for Further Study��������������������������������������������������������������������� 31

vii
Table of Contents

Chapter 2: Digital Input/Output (I/O)������������������������������������������������� 33


2.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������� 33
2.2 Properties of Pins Configured As Input�������������������������������������������������������� 35
2.3 Pull-Up or Pull-Down Resistors with Pins Configured As Input�������������������� 36
2.4 Properties of Pins Configured As INPUT_PULLUP���������������������������������������� 37
2.5 Properties of Pins Configured As OUTPUT���������������������������������������������������� 38
2.6 Blinking the Onboard LED���������������������������������������������������������������������������� 39
2.7 Delay Generation with the millis Function��������������������������������������������������� 42
2.8 Measurement of Time Used to Run the Commands������������������������������������� 43
2.9 Delay in the Range of Microseconds������������������������������������������������������������ 46
2.10 Blink Two LEDs������������������������������������������������������������������������������������������� 47
2.11 RGB LED����������������������������������������������������������������������������������������������������� 50
2.12 One-Digit Decimal Counter������������������������������������������������������������������������ 55
2.13 Binary Counter������������������������������������������������������������������������������������������� 65
2.14 Binary Counter with 74LS595 Shift Register���������������������������������������������� 71
2.15 Four-Digit Display��������������������������������������������������������������������������������������� 75
2.16 TM1637 Four-Digit Display������������������������������������������������������������������������� 81
2.17 Reading Digital Data���������������������������������������������������������������������������������� 85
2.18 Internal Pull-Up Resistor���������������������������������������������������������������������������� 87
2.19 Toggle a Pin������������������������������������������������������������������������������������������������ 89
2.20 One-Digit Decimal Counter������������������������������������������������������������������������ 90
2.21 Electronic Dice������������������������������������������������������������������������������������������� 96
2.22 Reading a Keypad�������������������������������������������������������������������������������������101
2.23 Simple Calculator��������������������������������������������������������������������������������������104
2.24 Simple Digital Lock�����������������������������������������������������������������������������������109
2.25 Switch Bouncing and How to Avoid It�������������������������������������������������������112
2.26 Implementation of Logic Functions�����������������������������������������������������������113

viii
Table of Contents

2.27 Bit Shift Operators�������������������������������������������������������������������������������������117


2.28 Logical Bitwise Operations�����������������������������������������������������������������������118
2.29 Setting and Clearing a Specific Bit�����������������������������������������������������������120
2.30 Control a Buzzer with Arduino�������������������������������������������������������������������122
2.31 Control a Relay with Arduino���������������������������������������������������������������������123
2.32 References for Further Study��������������������������������������������������������������������126

Chapter 3: Analog-to-Digital Converter (ADC) and


Digital-to-Analog Converter (DAC)����������������������������������������������������127
3.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������127
3.2 Protection of ADC����������������������������������������������������������������������������������������129
3.3 Simple DC Voltmeter�����������������������������������������������������������������������������������132
3.4 Serial Plotter�����������������������������������������������������������������������������������������������134
3.5 AREF Pin������������������������������������������������������������������������������������������������������137
3.6 Speed of Conversion�����������������������������������������������������������������������������������139
3.7 Voltage Level Indicator��������������������������������������������������������������������������������141
3.8 Measurement of Negative Voltages������������������������������������������������������������145
3.9 Measurement of Current Signals����������������������������������������������������������������147
3.10 External ADC and DAC�������������������������������������������������������������������������������150
3.11 PCF8591 As ADC���������������������������������������������������������������������������������������152
3.12 PCF8591 As DAC���������������������������������������������������������������������������������������155
3.13 References for Further Study��������������������������������������������������������������������159

Chapter 4: LCD and EEPROM�������������������������������������������������������������161


4.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������161
4.2 Showing Text on Parallel LCD����������������������������������������������������������������������165
4.3 Showing Text on I2C Serial LCD������������������������������������������������������������������167
4.4 Internal EEPROM�����������������������������������������������������������������������������������������168

ix
Table of Contents

4.5 get( ) and put( ) Commands�������������������������������������������������������������������������170


4.6 External EEPROM����������������������������������������������������������������������������������������172
4.7 Writing and Reading Integer Numbers to the External EEPROM�����������������174
4.8 Writing and Reading Structures to the External EEPROM���������������������������175
4.9 References for Further Study����������������������������������������������������������������������177

Chapter 5: Serial Communication�����������������������������������������������������179


5.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������179
5.2 Observing the Data Transfer with an Oscilloscope�������������������������������������184
5.3 Sending a String to a Computer������������������������������������������������������������������186
5.4 Receiving a String from a Computer�����������������������������������������������������������187
5.5 Receiving Floating-Point Numbers�������������������������������������������������������������188
5.6 Receiving Integer Numbers�������������������������������������������������������������������������190
5.7 Printing the Quotation Mark������������������������������������������������������������������������192
5.8 Printing Binary and Hexadecimal Numbers������������������������������������������������192
5.9 Useful Functions for String Variables����������������������������������������������������������193
5.10 Useful Functions for Character Variables��������������������������������������������������196
5.11 References for Further Study��������������������������������������������������������������������199

Chapter 6: Mathematical Functions�������������������������������������������������201


6.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������201
6.2 Basic Mathematical Function����������������������������������������������������������������������201
6.3 Overflow of Variables����������������������������������������������������������������������������������205
6.4 E Notation���������������������������������������������������������������������������������������������������206
6.5 Map Function����������������������������������������������������������������������������������������������207
6.6 sizeof Operator��������������������������������������������������������������������������������������������209
6.7 Defining Binary and Hexadecimal Variables�����������������������������������������������211
6.8 References for Further Study����������������������������������������������������������������������212

x
Visit https://ebookmass.com today to explore
a vast collection of ebooks across various
genres, available in popular formats like
PDF, EPUB, and MOBI, fully compatible with
all devices. Enjoy a seamless reading
experience and effortlessly download high-
quality materials in just a few simple steps.
Plus, don’t miss out on exciting offers that
let you access a wealth of knowledge at the
best prices!
Table of Contents

Chapter 7: Pulse Width Modulation (PWM)���������������������������������������213


7.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������213
7.2 PWM Generation on Pin 9���������������������������������������������������������������������������215
7.3 PWM Generation on Pin 5���������������������������������������������������������������������������216
7.4 Duty Cycle Control with Potentiometer�������������������������������������������������������217
7.5 Control the Intensity of an LED��������������������������������������������������������������������219
7.6 Change the Frequency of the PWM Signal��������������������������������������������������222
7.7 References for Further Study����������������������������������������������������������������������224

Chapter 8: Control of Different Types of Motors�������������������������������225


8.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������225
8.2 Control of Servo Motor��������������������������������������������������������������������������������225
8.3 Control of BLDC�������������������������������������������������������������������������������������������228
8.4 Control of Stepper motor with A4988 Driver�����������������������������������������������229
8.5 Control of 28BYJ-48 5V Stepper motor�������������������������������������������������������233
8.6 Control of DC Motor�������������������������������������������������������������������������������������236
8.7 Reading an Encoder������������������������������������������������������������������������������������241
8.8 Control of Servo Motor with Encoder����������������������������������������������������������245
8.9 References for Further Study����������������������������������������������������������������������247

Chapter 9: Interrupts and Internal Comparator��������������������������������249


9.1 Introduction�������������������������������������������������������������������������������������������������249
9.2 Simple Frequency Meter�����������������������������������������������������������������������������250
9.3 Improved Simple Frequency Meter�������������������������������������������������������������253
9.4 Frequency Measurement with the FreqCount Library���������������������������������255
9.5 pulseIn Command���������������������������������������������������������������������������������������256
9.6 Triggering an Interrupt with a Push Button�������������������������������������������������257
9.7 Triggering an Interrupt with Level���������������������������������������������������������������259

xi
Table of Contents

9.8 Comparator Interrupt����������������������������������������������������������������������������������261


9.9 Important Registers of the Internal Analog Comparator�����������������������������264
9.10 Example Code for the Internal Comparator�����������������������������������������������268
9.11 Pin Change Interrupt���������������������������������������������������������������������������������281
9.12 References for Further Study��������������������������������������������������������������������286

Chapter 10: Timers���������������������������������������������������������������������������289


10.1 Introduction�����������������������������������������������������������������������������������������������289
10.2 Clear Timer on Compare Match (CTC) Mode���������������������������������������������290
10.3 Timer 1 in CTC Mode���������������������������������������������������������������������������������299
10.4 Timer 2 in CTC Mode���������������������������������������������������������������������������������304
10.5 References for Further Study��������������������������������������������������������������������308

Chapter 11: Reading Different Sensors with Arduino�����������������������309


11.1 Introduction�����������������������������������������������������������������������������������������������309
11.2 DHT11 Temperature Sensor����������������������������������������������������������������������309
11.3 HCSR04 Ultrasonic Sensor������������������������������������������������������������������������311
11.4 YL69 Soil Moisture Sensor������������������������������������������������������������������������313
11.5 References for Further Study��������������������������������������������������������������������315

Appendix A: Testing the Components�����������������������������������������������317

Index�������������������������������������������������������������������������������������������������327

xii
About the Author
Farzin Asadi received his BSc in Electronics
Engineering, MSc in Control Engineering, and
PhD in Mechatronics Engineering.
Currently, he is with the Department of
Electrical and Electronics Engineering at
Maltepe University, Istanbul, Turkey.
Dr. Asadi has published more than 40 papers
in ISI/Scopus indexed journals. He has written 25
books. His research interests include switching
converters, control theory, robust control of
power electronics converters, and robotics.

xiii
About the Technical Reviewer
Hai Van Pham received his BSc, MSc, and PhD
in Computer Science.
Currently, he is with the School of
Information and Communication Technology,
Hanoi University of Science and Technology,
Hanoi, Vietnam.
Dr. Pham has published over 100 papers in
ISI/Scopus indexed journals. He is an associate
editor in domestic and international journals
and served as chair and technical committee
member of many national and international
conferences including SOICT 2014, KSE 2015, KSE 2017, KSE 2019, KSE
2021, and KSE 2022.
His research interests include artificial intelligence, knowledge-based
systems, big data, soft computing, rule-based systems, and fuzzy systems.

xv
Introduction
Arduino is an open source hardware and software company, project,
and user community that designs and manufactures single-board
microcontrollers and microcontroller kits for building digital devices.
Arduino boards use a variety of microcontrollers, and each board is
suitable for a specific application. For instance, Arduino Nano or Pro Mini
is an ideal option if space or weight is important for you. If you search for
a board with many input/output (I/O) pins, then Arduino MEGA is a good
option for you. If you need an Arduino board for a time-critical application
like a robot control, then Arduino DUE is a good choice. Arduino UNO is a
good option for educational purposes. All of the examples in this book are
done with Arduino UNO.
There exist many other development boards in the world, but why are
Arduino boards so famous with millions of users? Here are some of the
basic reasons that make Arduino boards outstanding:

1) Arduino has an official free of charge Integrated


Development Environment (IDE) to make coding
easier, especially for beginners. The Arduino IDE
has a minimalist interface, making it simple to write,
compile, and upload the code to the Arduino board.
It is a versatile software compatible with Windows,
Linux, and macOS.

2) The Arduino IDE is also preloaded with a broad


library of codes that users can use, modify, or
practice. Users can use these codes instead of
coding from scratch or can modify the codes for

xvii
Introduction

similar projects. This makes learning easier for


beginners because they already have codes to
familiarize themselves with, along with tons of
tutorials from Arduino’s community. It also benefits
professionals by saving them time because they can
simply copy nuggets of codes that they need for their
projects from the libraries.

3) Programming an Arduino board requires no


external programmer. All you need is a USB cable to
connect your Arduino board to the computer.

4) Many types of shields are designed for Arduino


boards. Shields are modular circuit boards that
piggyback onto the Arduino board to instill it with
extra functionality.

Therefore, enough reasons for learning how to work with Arduino


boards exist!
This book is for Arduino enthusiasts of all experience levels. Being
familiar with a programming language (especially C) is an advantage;
however, it is not necessary. This book is full of solved examples. All of the
given examples are tested. In many cases, you can edit the given codes to
solve your own problems.
This book is composed of 11 chapters. Here is a brief summary of each
chapter:
Chapter 1 is an introductory chapter about microcontrollers and
Arduino boards.
Chapter 2 shows how to generate or read digital data.
Chapter 3 shows how to generate and read analog data.
Chapter 4 shows how to connect a Liquid Crystal Display (LCD) or an
Electrically Erasable Programmable Read-Only Memory (EEPROM) to an
Arduino board.

xviii
Introduction

Chapter 5 shows how to use serial communication to transfer data


between an Arduino board and a computer.
Chapter 6 introduces the ready-to-use mathematical functions
available in the Arduino IDE.
Chapter 7 shows how to generate a pulse width modulation (PWM)
signal with an Arduino board.
Chapter 8 shows how different types of motors can be controlled with
an Arduino board.
Chapter 9 introduces the interrupts and shows how to use them.
Chapter 10 introduces the timers and shows how timers can be
programmed in Clear Timer on Compare Match (CTC) mode.
Chapter 11 shows how different types of sensors can be read with an
Arduino board.
I hope that this book will be useful to the readers, and I welcome
comments on the book.

xix
CHAPTER 1

Introduction
to Arduino Boards
1.1 Introduction
Arduino is an open source platform used for building electronics projects.
Arduino consists of both a physical programmable circuit board (often
referred to as a microcontroller) and a piece of software or IDE (Integrated
Development Environment) that runs on your computer, used to write and
upload computer code to the physical board.
The Arduino platform has become quite popular with people just
starting out with electronics, and for good reason. Unlike most previous
programmable circuit boards, the Arduino does not need a separate piece
of hardware (called a programmer) in order to load new code onto the
board; you can simply use a USB cable. Additionally, the Arduino IDE uses
a simplified version of C++, making it easier to learn to program. Finally,
Arduino provides a standard form factor that breaks out the functions of
the microcontroller into a more accessible package.
This chapter is an introduction to microcontrollers and Arduino
boards and makes the foundation for other chapters.

© Farzin Asadi 2023 1


F. Asadi, Essentials of Arduino™ Boards Programming, Maker Innovations Series,
https://doi.org/10.1007/978-1-4842-9600-4_1
Chapter 1 Introduction to Arduino Boards

1.2 Microcontrollers
A microcontroller is a compact integrated circuit designed to govern a specific
operation in an embedded system. A typical microcontroller includes a
processor, memory, and input/output (I/O) peripherals on a single chip.
Some of the commonly used microcontrollers are shown in Figures 1-1 to 1-3.

Figure 1-1. A microcontroller made by ATMEL

Figure 1-2. A microcontroller made by Microchip


2
Chapter 1 Introduction to Arduino Boards

Figure 1-3. A microcontroller made by STMicroelectronics

Sometimes referred to as an embedded controller or microcontroller


unit (MCU), microcontrollers are found in vehicles, robots, office
machines, medical devices, mobile radio transceivers, vending machines,
and home appliances, among other devices. They are essentially simple
miniature personal computers (PCs) designed to control small features of
a larger component, without a complex front-end operating system (OS).
For example, a car might have many microcontrollers that control
various individual systems within, such as the antilock braking
system, traction control, fuel injection, or suspension control. All the
microcontrollers communicate with each other to inform the correct
actions. Some might communicate with a more complex central
computer within the car, and others might only communicate with other
microcontrollers. They send and receive data using their I/O peripherals
and process that data to perform their designated tasks.

3
Visit https://ebookmass.com today to explore
a vast collection of ebooks across various
genres, available in popular formats like
PDF, EPUB, and MOBI, fully compatible with
all devices. Enjoy a seamless reading
experience and effortlessly download high-
quality materials in just a few simple steps.
Plus, don’t miss out on exciting offers that
let you access a wealth of knowledge at the
best prices!
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
— Hyvä neiti — kuiskasi Milada — melkein peloissaan astuen
askeleen edemmäksi — älkää huutako noin! Älkää usuttako tuota
kintereillemme! —

Poliisi kulki suorana ja ankaran näköisenä heidän ohitsensa; Milada


näki kirkkaan tarkoituksenmukaisen katseen kohdistuvan heihin.

Miller kalpeni… Tämä on, tämä on, — hän sopersi — kuinka teillä
on sydäntä saattaa minut — minut tällaiseen…

— Meidän liikkeessämme täytyy tutustua tuollaisiinkin sokkeloihin


— vastasi Milada ylhäältä päin. — Toiset voivat hommata ainoastaan
kaupungissa tunnettua tavaraa, — vanhaa kulunutta! — Mutta Edillä
on uutuuksia! Harvinaisuuksia! Hänellä on sellaisia, joista jo viikon
kuluttua koko kaupunki puhuu. — Kerran kun meillä oli liikepula — ei
toki niin paha kuin nyt, mutta kuitenkin, — toi Goldscheider sieltä
tytön, joka —

— Mutta jos te menette sinne, katkasi Miller kärsimättömänä


hänen puheensa — enhän minä voi tähän jäädä Jumala siunatkoon
— minä vajoon häpeissäni maan alle. Mitä pitää minun tehdä? —

Vähitellen oli Miladan ääni muuttunut, se sai suojelevan


kumppanuuden voimakkaan sävyn… Näettekö tuon hienon
kaupunginosan, tuolla, missä on noita komeita rakennuksia! —
Näettekö? Kulkekaa siinä edes takasin kuin hakien huoneustoa,
kunnes palaan. Siellä olette turvassa. —

Kiireesti, odottamatta vastausta, kulki Milada poikki kadun


hälveten lahonneitten talojen varjoon.
Puolen tunnin kuluttua hän palasi kimmoisin askelin iloisen
näköisenä jo kaukaa viitaten yksinään kävelijälle. Tämä oli rohkea
teko, jonka Miller tunti sitten olisi kieltäen hyljännyt, mutta
kulettuaan neljännestunnin yksin rannalla pahamaineisen
korttelikunnan lähellä kuljeksivien ulosheittäjien ja
poliisiviranomaisten keskellä, turvautui hän mielellään Miladan
voimakkaaseen persoonaan, alistuen täydelleen hänen
ohjattavakseen, saadakseen tukea ja suojaa.

— Noh? — kysyi hän siitä huolimatta äreästi. — Kauan


kuhnailittekin. —

— Mutta kylläpä tein hyvän kaupan — vastasi Milada — tulkaa!

Hänen tummanruskeat silmänsä loistivat kuin aurinko sulasta


innosta ja tyytyväisyydestä. Hänestä kävi kevyt viinin ja hajuveden
haju.

— Minun täytyi juoda mukana, — kertoi hän, — suunnaton onni


oli, että Edi oli niin päihtynyt. — Katsokaa, koko hame on täynnään
täpliä. Niin me joimme. —

Hän nauroi, puhdistaen hamettaan. — Niin, neiti, me saamme


kahdeksaksi päiväksi, ensimäisestä laskien, tytön, jonka aviomies
pian — hirtetään! —

— Mitäh? —!!! Jeesuksen Kristuksen nimessä — sanoi Miller


seisahtuen.

— Niin, niin, hän on murhannut asianajajan. — Rouva istui myös


vähän aikaa kiinni, mutta on nyt laskettu irti ja koko kaupunki puhuu
hänestä. Edin rouva otti hänet heti turviinsa, talonkortteeriinsa
tietysti, heti kun toinen pääsi putkasta. Edin rouva on hieno henkilö,
neiti, hänellä on suuria hohtokiviä ja silkkipukuja. — Ylhäistä väkeä!
Hän oli juuri tuolla liikkeessä, ja minä sovin asiasta hänen kanssaan.
Hän saa myös ne viisisataa guldenia. — Edi ei saa kreuzeriakaan,
sen on hänen rouvansa vannonut. Tämä tapahtuu kaikki siksi, että
hän ja Edi ovat riidelleet vimmatusti. Sentähden minä saatoin tehdä
hyvän kaupan rouvan kanssa.

— Viisisataa guldenia! — Jumala siunatkoon! — Sehän on


jättiläissumma! — — Kuinka Te saatoitte luvata jotain sellaista? —

— Minä teen kaupan omalla rahallani, hyvä neiti, jos niin haluatte,
ja minä voitan sillä. — — —

— Loruja! Teidän omalla rahallanne! Maksakaa sitte mieluummin


omat veikanne! Yleensä puhutte pötyä. —

Miller oikasi arvokkaana pitkän selkänsä. Lopun tietä kulkivat


molemmat vaieten kuin hauta.

Seuraavana päivänä läksi Dubbe talosta. Hän oli ihmeellisen


rauhallinen, vastustuksetta, melutta hän alistui toisten
komennettavaksi.

Kahden sairaalarengin tukemana hän liukui portaita alas. —

— Kyllä vielä palaan, palaan todella, — lohdutteli hän jokaiselle,


joka sanoi jäähyväiset hänelle.

Astuttuaan kadulle tuntui hän äkkiä kovin heikolta. Hän seisahtui,


näyttäen miettivän jotain, etsien katseellaan Miladaa, joka maksoi
ajurille. Milada näki hänen kasvoissaan jotain tavattoman surullista ja
toivotonta. Mutta ennenkuin hän ehti huolehtia hänestä, olivat
miehet lykänneet hänet ajopeleihin, sulkien sairasvuoteen kannen.
———

Odottamatta Millerin erikoisia määräyksiä, tyhjensi Milada


portinvahdinrouvan avulla Dubben huoneen, puhdisti ja pesi lattian,
kiilloitti huonekalut, kiinnitti uudet vaaleanpunaset uutimet, koristaen
ne silkkiruseteilla; sitten hän toi kukka-astioita ja ruukkuja, otti
varastosta hienoja silkkisiä sänkyvaatteita, asetti peilipöydälle ja
pesukaappiin ylenmäärin hajuvesiä, ruiskuja, kristallisia pulloja
nesteineen, norsunluisia lippaita, joita Goldscheider oli hankkinut
joukoissa. Päivällisen aikana hän kutsui Millerin katsomaan huonetta.

— Tämä on Birknerille, — sanoi hän, — eikö ole hienoa — vaiko


mitä?

— Minä annan tämän Gisille, — ärähti Miller itsepäisesti.

— Gisi on ilman tätä korea, — häntä ei tarvitse koristaa. — Eikö


niin? Herrat olivat eilen hyvin innostuneet! Eikö tehty hyviä
kauppoja? —

Miller ei suvainnut vastata.

Milada silitti vaaleanpunaista silkkipeitettä.

— Olisi parasta, — sanoi hän viattoman näköisenä, — että me


tarjoaisimme taas samanlaista kahvia kuin Goldscheiderin aikana.
Vanhat tavat ovat parhaat. Kaikki virkistyisivät, jos ne otettaisiin taas
käytäntöön.

— Tänään teemme voileipiä. — Me myymme ne


kahdestakymmenestäviidestä kreuzerista, vaikka ne maksavat meille
vaan viisi, — eikö kannata myydä, vaiko mitä?
— Teidän esiintymisenne sopisi — torikauppiaalle, — vastasi Miller
pilkallisena. Mutta hän ei tehnyt vastarintaa, vaan kierrähti ovesta
ulos.

Milada meni kyökkiin. —

— Rouva Riedl, tuokaa, olkaa hyvä, makkaraa ja kaviaaria


kellarista, minä teen voileipiä. — Ja kun Miller tulee nuuskimaan,
sanokaa, että Goldscheider tarjosi myös sardiineja, mutta Milada
säästää ja levittää leivälle koviksi keitettyjä hienoksi survottuja
munia! — Niin, niin!

— Sus siunatkoon, neiti, — huudahti päättävän Polifkan aina


masentunut seuraaja, — kun teitä katselee! — Voitteko vielä nauraa
tässä huushollissa!

— Kuulkaa, rouva Riedl, — sanoi Milada. — Minä en ole enää


riippuvainen tästä taloudesta. Minä, — Milada vaikeni hetken
salaperäisenä ja lisäsi sitten kuiskaten, — minä olen saanut perinnön
— isältäni.

— Hän oli oikea manttaalipomo! — Nyt on hän kuollut ja saa


kaiken maksaa. Älkää huoliko kertoa sitä kaikille, rouva Riedl, minä
yritän päästä tästä vapauteen.

Rouva Riedl löi kämmenensä yhteen… Mikä onni…! — Mutta minä


olen sitä aina aavistanut. Neiti ei tähän kolkkaan jää happanemaan.
— Ja nyt aavistukseni on käynyt toteen…

*****

Hornerin saapuessa penkosi Milada Dubben kirjapakkoja, jotka


tämä oli piilottanut sänkyynsä matrassin ja listojen väliin.
— Neiti sihteeri — hyvää päivää, — sanoi hän. Milada heitti kaikki
pois hymyillen.

— Kuulkaa Horner, minä kuljetan neitiä sarvista. — Hän kiertää ja


vääntää, eikä pääse irti. — Minä juttelen merkillisiä asioita — sehän
on ihan hassua, — ja jahka onnistun, uskovat he minun puhuneeni
totta. — Tuo perintöjuttu kiertää ympäri koko taloa. Kaikki kyselevät
siitä. Marxin teokset, jotka lähetit eilen minulle, pitävät he
asiakirjoina. — Kaikki onnistuu minulle, kaikki mitä vaan toivon. —

Milada levitti käsivartensa. Hänen nuori, solakka vartalonsa


kimmahti.

— Luulen voivani nyt —

— Syöstä porttolamamma valtaistuimeltaan ja painaa Punatalon


kuningattaren kruunu päähäsi, — sanoi Horner ivaten.

— Niin! Ja lentää sinun aatteittesi mukaan kuin perhoset, — lopetti


Milada lauseen.

— Niin pitkälle et toki ole mennyt, — sanoi Horner tyytyväisenä, —


noh, sano pian, mitä osaa aiot näytellä, mitä arvo-asteita aiot
saavuttaa? Lumppukokoojien pehtoorinko? — Luittenkokoojien
tarkastajattarenko? Mikä noista seitsemästäkymmenestä kuudesta
ylpeydenpiruista on ottanut sinussa asuntonsa? Siitähän tulisi
kauniita äpäriä! — Huono ristisiitos teille!

— Kehnoa avioliittoa! — Minulle se soveltuu! — Minä seuraan


kehitystäsi! —

Horner kiinnitti rillit nenälleen pengotakseen papereita.


— Vai sinä olet ryöstänyt Dubben kuolemattoman osan? —

Milada punnitsi papereita kädellään.

— Niin, tässä on Dubben koko pienoinen omaisuus. —


Mainetodistus, tarkastuskortti, muita todistuksia, — kirjeitä, —
runoja. — Löysin ne piilostaan hänen vuoteestaan. — Dubbe rukka!
— Hän oli kiinnittänyt kaiken toivonsa näihin! —

— Onko hän paljonkin menettänyt tuolle vanhalle raadolle? —

Milada kohotti olkapäitään. — Hän on kaiken velkansa jo itse


asiassa suorittanut. — Mutta Miller pitää kiinni vaan numeroista ja
hautoo rahojaan. —

— Mihin Dubbe kuoli? —

— Mutta hänhän ei olekkaan vielä kuollut! —

— Loruja! Ole hyvä ja käsitä minut, — ärähti Horner Miladalle. —


Jos joku lähetetään tänne, on hän jo elämälle kuollut.

— Hänen elämäkertansa on todellinen tarina, — sanoi Milada,


laskien kätensä pienelle käärölle… Dubbe oli hyvästä perheestä, —
englannin kielen opettajatar. Eräässä perheessä hän opetti
ylioppilasta. — Hän oli silloin nuori ja kuvankaunis.

— Seis! Kohtaus nousee… rakkautta, kunniantuntoa, viattomuutta,


— valitusta, epätoivoa ja avutonta yksinäisyyttä, — kaikki ohitse,
ohitse! — puuttui Horner Miladan puheeseen.

— Kuule, Horner, on ihan luonnotonta, — huudahti Milada, — enkä


ole saanut siihen vastausta mistään kirjoista: Nainen on ruumiillisesti
niin luotu, että hänen pitää synnyttää lapsia. Miksi yhteiskunta
halveksii ja rankaisee olentoja, jotka täyttävät tämän luonnon pyhän
velvollisuuden? — Eikö se ole epäjohdonmukaista? — Selitä se
seikka!

— Kysymyksesi, — sanoi Horner ivaten, — on suuri kunnia sille,


joka sen tekee. Minä teen saman ankaran kysymyksen poliisille ja
hänen vastauksensa on yhteiskunnan kanta asiassa.

— Ehei, Horner, nyt et pääse livistämään. Tahdon saada selvän


asiasta. Ovatko lait olemassa vaan varmassa asemassa olevia ja
onnellisia varten? Onko jokainen avuton ilman lain suojaa? Eikö
kukaan muista heikompia? Pitääkö sen auttamattomasti sortua?

— Täytyy. Sitä pitää vielä alemmaksi työntää. Se on kunnialain


ensi pykälä, — vastasi Horner leikkaavalla ivalla. — Mutta mitä sinä
puhut säälistä. Aviottoman lapsen äiti jälkeläisineen ei ole mikään
saamaton, ei mikään hukkaan mennyt olento. He eivät kaipaa sinun
suositustasi. He kostavat itse yhteiskunnalle, kostavat verisesti.
Katso ympärillesi. Äpärälapsilla on hirveä elinvoima. Hyväänkö —
pahaanko, ken voi sen arvostaa! — Horner pui nyrkkiään. — Meissä
on vahva valta. — Jos ihmiset olisivat viisaita, — niin ne varoisivat
itseään paremmin isättömiltä lapsilta. He eivät antaisi niitten kasvaa
näin voimakkaiksi katuojassa kuin sinut ja minut. He kasvattaisivat
niitä mieluummin lain puustavin mukaan elämään, he panisivat niille
pykäliä kuonokopaksi. Mutta katso maailmaa! Tutki rikoksellisten
tilastoja! Ota selvä valtion valloittajista ja portoista! Kaikki ne ovat
äpäriä, isättömiä lapsia! — Valtio on fuskaaja. Kuin tori-ämmä se
tinkii äyrejä, kun tulevaisuudessa tuhansia markkoja luisuu käsistä!
Päivän etuja se muistaa, kun vuoskymmenet vievät sen taaksepäin.
— Horner nosti etusormensa. — Ainoastaan avioliiton käsimyllyssä
jauhetaan muka ainoa käytettävä ihmisaines, ne hurskaat, lempeät
ja "käytännölliset" yhteiskuntapylväät. Joka luonnonvapaa kasvatus
on kielletty — ihmispatentin jäljitteleminen on rikoslain alainen, — se
on elinkeino-oikeuden rajoittamista. Mitä haluat vielä tietää,
ihmisolento?

— Niin, elinkeinolain rikkominen on rangaistuksen alaista, — jatkoi


Milada, otsa uurteisena. — Niin, yhdellä iskulla menetti Dubbe kaikki
oppituntinsa; lähetystön päällikkö potki hänet ulos ovesta. Viettelijä
läksi ulkomaille. Viettelijän isä oli lyödä raivossaan Dubbea.
Viettelijän äiti kertoi koko mailmalle asian, väännellen viattomana
käsiään. Ainoastaan pesu-akka otti hänet luokseen, antaen hänelle
ruokaa. Kun Dubben piti synnyttää lapsensa, ei hän ollut voinut
hommata kätilöä eikä vuodetta. Kuule, Horner, vuorokauden hän
kulki synnytyslaitoksesta toiseen, pelastuskodista pelastuskotiin. Hän
ei saanut mistään paikkaa. Aviottoman lapsen äitinä olisi hänen
pitänyt tulla työhön jo kolme kuukautta sitten. Hän seisoi kadulla
hirveitä synnytystuskia tuntien, häpeissään ja peloissaan. Silloin
muuan hoitajatar tuli kadulle, ottaen häneltä kunniasanan, että hän
synnytettyään lapsensa, rupeaisi yleiseksi portoksi. Silloin hoitajatar
hommasi hänelle paikan laitokseen orpananaan.

— Katso nyt miten järkevästi ihmiset toimivat, — pisti Horner.

— Kaikki Dubben vaatteet riistettiin häneltä, — sanoi Milada,


silmät kauhusta suurina kuin näyn nähdessään ja ääni vavisten, kuin
näkisi hän juuri tapahtuman. — Dubbe tunsi, kuin häntä olisi lyöty
aseella ylihoitajattaren huutaessa: "Anna olla heilakka!" kun Dubbe
yritti ottaa päällensä oman paitansa. — "Täällä ei saa käyttää omia
vaatteitaan!" — Sitten tuli lääkäri, joka kysyi: — Vaimo, vaiko tyttö?
— Ylikätilö vastasi: — tyttö! — Lääkäri vihelsi, sanoen: — paita
päähän! — Kuule, Horner, kyllä Dubbekin on saanut kokea yhtä ja
toista. — Mutta kaikkein suurimmassa kurjuudessaan ei hän ole
voinut unohtaa tuota synnytyslaitokseen vastaanottoa. — Yhä
uudelleen hän kuvasi sen. — Ja miten lasta siellä hoidettiin. —
Milada vaikeni hetken.

— Asianlaita on nimittäin tällainen. — Lapsi pannaan nukkumaan


matalaan vuoteeseen lattialle. — Dubbe oli kovin heikko. Hän ei
voinut kurottautua niin alas, eikä hän uskaltanut pyytää, että lapsi
olisi nostettu hänen rinnoilleen. — Hän häpesi sitä haluaan. — Eihän
hän ollut vihitty vaimo! — Koko yön lapsi itki. — Dubbe hätääntyi
lapsen tähden ja toisti sanaa: tahtoo juoda. — Hoitajatar antoi
Dubbelle vettä, mutta Dubbe tarkoitti, että hän antaisi lapsensa
juoda sitä maitoa, joka pakkautui rintoihin, vaan jota hän ei
uskaltanut pyytää saada antaa lapselleen.

— Mitä Dubbe on täällä saanut kokea, sen tiedät itse, Horner! —


Joka kolmas kuukausi hän pani toimeen kauhean kohtauksen. — Ja
hän säästi kuin hullu. — Mutta tuhlasi kaikki taas silkkiin ja
samppanjaan. — Ja aina sama juttu. — Joka yritys menee täällä
myttyyn. Ei täällä voi kulkea suoraa tietä. Ei täällä tunne varmuutta.
— Meidät voi kohdata mikä onnettomuus tahansa, sairaus, raihnaus,
velkaantuminen. Kaikki vastoinkäymiset vievät meidät
auttamattomasti alaspäin. — Joka pelastusyritys viskaa meikäläisen
syvänteestä syvänteeseen.

Horner katsahti Miladaan. Hänen silmänsä säihkyivät pirullisina. —


Minä tunnen erään, joka on itse itsensä vetänyt loasta pois! —

Milada jatkoi: — Siksi on meistä yhdentekevä, miten elämämme


kehittyy. Tiedätkö, Horner, se joka omistaa jotain omaa elämässä,
olkoon se vaan toiveita ja päämaalin, se voi tarmolla toimia. Se
tarkkaa tekojaan, se on itsetietoinen, se rakentaa. — Me emme voi
rakentaa. Me hävitämme. Meidät täytyy ensin…

— Siksi annetaan teille paljon anteeksi, tytöt! — Miten korkealle


ovat osakkeenne nousseet taivaassa, jalo rouva? —

— Eivät merkitse mitään! Helvetinoppi ei ole koskaan estänyt


porttolanemäntää kiskomasta saataviaan tytöiltä, eikä
taivaanosuudella ole vielä koskaan saanut vuokraansa maksuun.
Varma omaisuus tekee ihmisen vahvaksi. Ei pilvissä jaksa kukaan
pysytellä. En ole ennen kuin nyt ymmärtänyt, että elämisen varmuus
kehittää hyviä puoliamme. Jolla ei ole varmaa todellisuutta, se
hukkuu. Sen sanon sinulle, Horner, minä en anna enää johdattaa
itseäni! Mitä tapahtuneekaan, en antaudu tahdottomana siihen. Sen
tiedän. En tahdo hukkua kuin nämä toiset! —

Horner hieroi kikattaen käsiään.

— Tämä on se paha karma! — Todella! — Mitä teet


eläimellisyydellesi?

— Sen otan sarvista kiinni ja käännän tahtoni mukaan. Ja olkoon,


että seuraan eläimellisiä vaistojani! Vaikka häviäisinkin, häviän
vapaana. En anna itseäni tappaa kuin hirttonuoralla.

Horner lensi pystyyn. Hänen kasvonsa elivät ja vavahtivat, ja sylki


räiskyi hänen suupielistään.

— Voita, tyttö — hän kirkasi. — Turhaan ei vanha Horner ole


istunut lantaläjässä otusta vaanimassa. Pyhä Sontiainen on löydetty.
— Se haisee… Horner astui askeleen taaemmaksi ja kumartui niin,
että rasvainen hattu kosketti lattiaa. —
*****

Eräänä iltapuolenpäivänä, varsin harvinaiseen aikaan saapui


Horner Punataloon. — Hän tapasi Miladan konttorihuoneessa
innokkaasti neuvotellen Moosmannin kanssa, joka äkkiä oli päässyt
taas Millerin armolliseen suosioon.

— Tänään olemme tiedustelleet Birknerin vuoksi, — sanoi Milada,


— kolme lehteä ei ole ottanut vastaan ilmoitusta, — neljä lehteä
käyttää sitä uutista huomenna hyväkseen. — Kolmen päivän kuluttua
on meidän talossamme liikettä. — Hei! — Ompelemme vallan ihka
uusia pukuja. Katso! Kaikki muut ovat samallaiset. Birkner saa
valkoisen puvun. —.

Miladan huoneessa hyppi Horner vuoroin toisella, vuoroin toisella


jalalla.

— En tiedä, vaan sinä puhut liikaa, Milada, — sinä ajattelet


ylenmäärin, olet ottanut tehtäväsi hyvin tärkeältä kannalta. — Sinulla
on ollut uskomaton menestys — eikö totta? — Tahtoisin vaan tietää,
tiedätkö yhtä varmasti, mihin sinun kunnioitettava ruumisraatosi
kerran haudataan.

— Peijakas! — sanoi Milada. — En ole tullut vielä sitä ajatelleeksi.

— Niin siksi, että olet kana. Miten luulet voivasi mitään elämässäsi
saavuttaa, mistä arvosta on sinulle jokin kaukaisempi tahi
läheisempikin tarkoitusperä, jos et tiedä, mikä on elämäsi päämaali?
— Miten voit heittäytyä seikkailuihin, antautua keinotteluyrityksiin,
miten voit heittäytyä olemassaolon kuohuvaan mahdollisuuksien
mereen, jos et ole varma siitä, että sinun yritysten ja keinottelujen
kuluttama ruumiisi — kaatuu — ja saa varman tyyssijan?! Et tunne
vielä, mikä merkitys on yksilölle hautuumaapaikan asema, minkä
arvoinen on ylhäisten sukujen perhehautakammio, — miten
yksityisten toivo saada komea arkku, saa heidät yrittämään
sankaritöitä! — Se antaa elämälle voimaa ja lentoa. — Sinä, jolla on
mielikuvitusta, joka tahdot käydä mailmanmullistajasta, hae itsellesi
ensin vankka maa-alue, jos ei muuta, niin kolme kyynärää! — Jos
sinulla ei ole edes se oma, ei sinun tahdollasi ole tarmoa, — sinun
kunnianhimollasi ei ole uskaliaisuutta, — sinun päätelmilläsi ei ole —
selkärankaa. Paras tehtävä, minkä olen voinut sinulle keksiä… totta
tosiaan, en jaksa seurata kehitystäsi, — olen väsynyt. — Milada
katsahti Horneriin. — Hornerin kasvot olivat entistään
turvonneemmat, kalpeammat ja levottomammat. — Hänen tuuheat
kulmakarvansa, joita hän rypisti ankarasti, peittivät puoleksi
tuijottavat kovin pienentyneet silmäterät. — Milada tunsi tuon
ilmeen.

— Sinä juopottelet taas, Horner, — sanoi hän.

Katsahtamatta Miladaan kaiveli hän takintaskujaan ja veti lopulta


esiin povitaskustaan suuren kirjekuoren.

— Siinä on, — sanoi hän pikaisesti, — ota se, — maksuvapaana ja


verottomana, — sinusta tulee ihana ruumis.

Milada katsahti sanatonna Horneriin.

— Tiedätkö, että olen usein ja tositunteella ajatellut kuollutta


ruumistasi. Se on minulle mieluinen ajatus — minä melkein
rakastaisin sinua kuolleena. — Ketään ei sinun tarvitse sitte enää
mielistellä, kenkään ei saa sinua enää himoita, — kellekään ei sinun
tarvitse antaa hyväilyjäsi — rahasta. Älä luule, että olen
mustasukkainen tahi teatterimainen! — Onko tämä seikka
naurettava? — Horner naksautti sormillaan.

— Minua kalvaa se harmi, että minun täytyy joka päivä uudelleen


teroittaa sitä asetta, jota heilutan ja heristän murhatakseni elämän.
— Ainoa toiminta, joka nyt minua huvittaa, on ottaa selvä siitä
olemassaolosta — joka elää — toisen kuolemasta.

— Kuule tyttö, — olla kuoleman ystävä, saattaa sinut siihen


hienoon ilmapiiriin, jossa nyky-elämän into hälvenee ja tahdonlujuus
häviää tuhaksi. — Joka päivä sukellan tuohon ilmapiiriin, noustakseni
siitä vahvana kuin voittaja. — Hei, katso minua! Enkö näytä
sellaiselta mieheltä, joka lopulta on voittanut?

Horner oikasi vartalonsa. Hänen silmänsä pyörivät päässä, hänen


viiksiensä päät vapisivat.

— Etkö ole kertaakaan kuvitellut, — alkoi Horner äkkiä hiljaa


uudelleen puhua, — etkö ole vielä miettinyt, että elämäsi kerran
kokonaan taukoo? Kerrallaan on kaikki — päättynyt! — Vielä näet
tuon kouhtuneen seinän, voit laskea piikkikuviot katossa, kuulet
katumelun, puhut jotain vielä, puhut illallisesta, haluat retiisejä,
punasia, maukkaita, — ha, ha, ja sitten kerran — bum! — Kaikki on
lopussa!

— Kuvittele, mitä sitte seuraa, aivan selvästi ja yksityisseikkoja


myöten. Älä puhu kehityksestä, biologiiasta, rappeutumisesta ja
uudelleen syntymisestä, — huusi Horner kiivaana, — säästä minua
kuulemasta historiaa, sivistys- ja sielun kuolemattomuus-periaatetta.
— Se on poliisivaltaista hulluutta, sen minä sanon. — Sinä et
kuoltuasi mitään ajattele, et tunne, — peninkulmia olet kaikkonut —
illallisesta, tuosta lämpöisestä, makeasta illallisesta, jota et enää voi
sulattaa, koska kuolit kahvin juotuasi.

Horner veti Miladan käsivarresta luoksensa, puhuen hänelle hiljaa,


niin että hänen käheä äänensä kuului kuiskeelta.

— Kuvittele seuraavaa hetkeä, ajattele sitä muurahaismaista


pikkukonttaamista, josta elämä on kokoonpantu hommineen,
tapahtumineen, tosi-oloineen. Muista katulyhtyjä, jotka sytytetään
kauniin kirkkaina toinen toisensa jälkeen röyhkeän punasina
marraskuun iltausvassa. Näitä et enää näe, kun sinut on laskettu
lyijynharmaana syysiltapäivänä maan poveen. — Tämä on se
kauhistus, se totuus, jota elävä ruumiimme ei tahdo muistaa, jota
vastaan harmaanaineksinen pikku-aivohisto taistelee ja pinnistää. —
Tämä aivosto, joka voi kuvitella tulevien vuosisatojen
sivistystehtävän, kutistuu tomuksi, kun on kysymys kuvitella sitä,
joka tapahtuu sen seisahduttua. Heittäydy sinä tuon
kuolemankuvittelun kuiluun. — Raudoitettuna, todellisen sarvinahan
ympäröimänä palaa hento sielusi sieltä.

Milada oli nojannut kasvonsa käsiinsä, kuunnellen kiintyneenä


Hornerin puhetta.

Hornerin puhe oli kuin käheää kuiskimista; vaikeata oli seurata


hänen ajatusjuoksuaan.

— Eikö niin?! — Sinä makaat huoneessasi, kärpäset ja muut


hyönteiset imeytyvät otsapintaasi. — Aamukoitto valaisee harmaan
taivaan, auringonsäteet väräjöivät nenälläsi… Maitokuski ja
leipäpoika saapuu… He tulevat juuri sillä hetkellä, jolloin sinä unisena
käänsit kylkeäsi lämpimällä vuoteellasi. — Kyökissä kuuluu iloinen
ääni… Neitillä ei ole enää herraa luonaan, tarvitaan kahta kaakkua
vähemmän.

Huoneeseesi viskataan kaikenlaista romua, silityslauta tahi märkiä


pesuvaatteita, — sellaisia tavaroita, joita et elämässäsi olisi voinut
sietää ajelehtimassa huonekaluillasi… Mustetta ja kyniä varastetaan
huolettomasti kirjoituspöydältäsi… he huutavat ja lörpöttelevät
ympärilläsi. Sinä makaat siinä paareilla ja kärpäset likaavat
kasvojasi… mitä? Sitten sinä tunnet niskassasi rystöisen käden! —
Mitä merkitsevät sinulle vuosituhansien ihanteet, joiden
toteutuminen on vaan luvattu, kun kerran koittaa aamu, jonka
ruskoa et enää näe!? — Mitä auttavat sinua kaikki ne aivot, jotka
tuolla ylhäällä liikkuvat, kun et enää näe punaisia katulyhtyjä, —
koska päivällä jo kuolet?!

Tämä on kuoleman pelon ihmevoima, — se ihmevoima, joka tekee


meistä ihmisistä kerjäläisiä, narreja ja pyhimyksiä. Ja se tapahtuu
siksi, että kellään ei ole rohkeutta tarkastaa kuoleman käsitettä
kirkkaalla päivällä, tehdä se vähäarvoiseksi, pitäen kuoleman pelkoa
mielettömänä. — Me apinat, me hyppäämme mieluummin
pelkurimaisina suinpäin loppumattomaan ijankaikkisuuteen, — kuin
että uskallamme siihen valmistautua… minä sanon sinulle, hyvä neiti,
siihen tarvitaan rohkeutta! .. Kun minä ensi kerran tunsin kuoleman
pelkoa, niin minä porasin ja vikisin kuin pieni poika. — Ja minä olin
silloin pieni poika, minä pyysin apua isä-aivoilta ja äiti-viisaudelta,
jotta he olisivat lastansa tulleet lohduttamaan… mutta ne vaikenivat.
— Silloin muodostin oman kantani — etsien, kompastuen,
ymmärrätkö? Mutta saavutin sen kumminkin. Horner takoi nyrkillään
pöytää, huutaen: — Nautinto auttaa — sikamaisin hävyttömyys! — Ei
mikään muu auta niinkuin se! Ei mikään ole niin poikkeukseton kuin
se. — Lihan himoa, — huomaappas se, likkaseni, — pitää sinun
seurata niin paljon kuin sinä vaan voit! Lihan himo on ainoa tunne,
joka meissä tappaa kuoleman pelon. Vain nautinnon ilon vallassa
uskallamme tehdä kuolemalle tenän. Meidän ruumiimme ja
sielumme pelastuu silloin ränsistymästä .. Kaikki hymyilee silloin…
Maan paino ei meitä masenna… Kuin poikaset me makaamme
ruohikossa, pikertäen riemusta… Me luulemme olevamme luojia ja
luomakunnan voima kuohuu meissä… Näemme uusia polvia
syntyvän… Silmiimme kangastaa uusi maailma… Mutta… Poikaset
jäivät yksin… Liian — yksin. — Poikaset leikkivät vaan, hah,
hahhaa!… Hän nauroi käheästi… Taas vedettiin Herraa nenästä!

Hornerin kasvojen ilme oli kaamea tätä sanoessaan… Hänen


piirteensä olivat käivertyneet. Hänen suunsa oli veurullaan ja niitten
pielissä pursui sylkikuohua… Koko hänen pöhöttynyt ruumiinsa vapisi
omien sanojensa innostamana. Milada veti päänsä taaksepäin.

— Mutta juuri siksi — alkoi Horner puhua uudelleen — on minut


potkittu pois sakista… Minä näen herra kanssaveljeni hyvinkin
läheltä… Minä kosketan häntä hyvin usein kyynäryspäilläni… Minä
kuulen hänen ontot teatterimaiset komppasanansa… Lopputulos on
siis seuraava:

Minä en kiinny mihinkään, en rakasta mitään, en totuta itseäni


mihinkään, jotta minä arvostelevalla silmälläni voisin entisyyttäni
kylmästi punnita. Te kaikki, kaikki, — sanoi hän ja piirsi kädellään
suuren kaaren — olette minulle kerrassaan kuolleita esineitä… Minua
ei mikään enää hämmästytä… Elämä on minusta sangen mukava
laitos. — Se on minulle niin selvä ja tuttu kuin minun vanha
saappaani.

Horner hieroi käsiään, palaten entiseen tunnelmaansa ja kääntyi


suoraan kuulijainsa puoleen, sanoen:
— Siis, neiti Milada Rezek, Teidän kunnioitetulle ja rakastavalle
raadollenne, — ja sitte Horner kumartui syvään, — muistaen, että
pian on pääsiäislahjain aika, — olen rohjennut — hän kumarsi taas
— lähestyä teitä pienellä muistolahjalla.

Milada otti vastaan kirjekuoren, aukaisten sen utelijaana.

— Eikös vain toisen luokan hautaus ole sangen hieno, komeili


Horner.
Ja ihmeellisen halpakin se on, kun muistaa, mitä kaikkea silloin saa:

Saa kauniin mustan verkapeitteen, neljä kynttilää, huomaappas,


neljä paksua kynttilää! — Minä olen ne itse valikoinnut… Ja
pellinsiluseppeleen olen vielä lisäksi hommannut haudallesi… Jos ei
muunlaisiakaan satuttaisi laskemaan, niin onhan sekin jotain
olevinaan… Sinunlaisillesi vainajille ei juuri eläviä ruusuja haudalle
tuhlata.

— Annappas, kun otan sinusta kirstunmittaa! — Arkku — on


keskipituinen, se sinulle on parahiksi… Ihmiset laittavat arkun
viisitoista senttiä ruumista pitemmäksi. Kuoltuaan näet ihminen
suurenee!

Milada kääntyi poispäin ja sanoi: kuuleppas, kyllä sinä olet vähän


sairaloinen, ja samalla hänen sisällään vihloi kammo…

— Kuuleppas sinä olet kiittämätön. — Minä olen hommannut


sinulle paikan, jotta voisit kuolla missä tahdot ja milloin tahdot. —
Enkö ole tehnyt silloin hyvin? Etkö nyt voi olla rauhallinen varmasta
tulevaisuudestasi? Eikö tästä lähtien kaikki, mikä ympärilläsi
tapahtuu, ole roskan arvoinen? Mitä sinulla on enää surtavaa,
pelättävää? Nyt voit asettaa elämäsi ihanteelliselle kannalle. — Minä
en huolehdi enää tulevaisuudestasi.

— Noh, mutta toivotko kaikin tavoin kuolemaani?

Horner räjähti:

— Tyhmä hanhi! Kaikki ovet ovat sinulle auki. Nyt voit vasta alkaa
elää! — Vasta silloin, kun ihminen on voittanut kuolemanpelon, niin
perinpohjin, että sitä voi kohdella veljenään, silloin vasta voi nauttia
vapaasti elämästä! Nyt voit toimia! Tee mitä haluat, heitä hiiteen
Punatalon emäntä, rupea siveyssaarnaajaksi, ompelijattareksi tahi
markkinoiden nuorallatanssijaksi! Osta itsellesi kolme uutta paitaa ja
ryhdy pitämään omaa tyttöliikettä, yhdentekevää! Nyt on sinulla
onnen lipas kädessä. — Avaa se! —

Horner työnsi Miladalle kirjekuoren suljettuna.

— Sulje visusti laatikkoon säädyllinen hautausmahdollisuus — ota


se!

Vastaamatta kiihtyneelle miehelle otti Milada sen sulkien


laatikkoonsa…

Horner sytytti Virginiasikarin.

— Onko siinä luettelonumero?

— Tietysti! Se on pantu kirjoihin. — Osaston nimi, ryhmä, rivi ja


hauta on tarkkaan merkitty! Voit mennä katsomaan paikkaasi, —
jatkoi Horner suopeana. — Se on kaunis! Ei ole paljon hautoja
läheisyydessä. Hautuumaan kolkka on juuri täytetty. Ilma on siellä
erinomaisen puhdas. — Kolmannen luokan multa oli minusta liian
huono. — — Se on ihan aidan vieressä, ihmiset ovat sinne mätätyt
kuin sillit tynnyriin. Se on roskakansan kohtalo. — On!

Sikari letkui Hornerin suunpielessä. — Hänen kasvonsa lopsahtivat


väsyneisiin, tylsiin laskoksiin.

Milada tunsi nuo tylsän herpautumisen kohtaukset, jotka aina


ilmenivät, kun Horner oli juonut tahi kovin kiihtynyt ruumiillisesti. Ne
tapahtuivat kesken hänen innostuneinta puhettaan tehden hänet
ihan vastaanottamattomaksi sille, mikä hänen ympärillään tapahtui…

— Ja, ja, — kaikki on hyvin, — usko minua! — sammalsi hän. —


Kaikki on turhuus ja — hengen vaiva…

Milada seisoi ikkunan ääressä. Hänestä tuntui, kuin olisi tuo kapea
Punatalokatu laajennut vihreäksi aukeaksi nurmeksi. Kalpean,
kaarevan taivaan alla näki hän rivin mustia kumpuja. Yksi niistä oli
hänen oma hautansa.

Musta, mykkä maa vartoi häntä. — Se oli hänen ensimäinen


omaisuutensa, hänen ainoa varma tulevaisuutensa. — Ihmeellistä!
Mitenkä hän käsitti tämän nyt vasta? — Jotain nuorta, hurjaa,
taisteluhaluista kuohahti hänessä, sellaista, jota hän ei ollut vielä
koskaan ennen tuntenut. Se teki hänen uurteiset kasvonsa — hyvän
— ja nuorekkaan näköisiksi.

— Ajattele, mitä haluat, Horner! Minä tahdon elää, — elää, elää!


— Olen utelias näkemään tulevaisuuteni, tervehdin sitä ilolla. — Ja
lopuksi — — — Milada kierrähti korollaan virkkaen:

— Erään seikan tunnen olevan varman: Mitä tapahtunee, lopulta


olen sanova: — Ihana oli toki elämäni vaellus! —
*****

Miller istui konttoorihuoneessaan lukien "Kaikkien saksalaisten


katoolilaisen sanansaattajaa." — Hirvittävä tapaus!

Hän istui siinä musta pitsimyssy harmahtavalla päälakiaisella.


Hänen kalpeitten kasvojensa sadat viuruiset viirunsa olivat nyt
juhlallisina silinneet… Oli Palmusunnuntai-aamu! Hän oli juuri tullut
kirkosta ja laskenut heti ne rahat, jotka olivat tulleet viime yön
"toimista." Hänen vielä kirkko-uhrisavulle tuoksuvat sormensa
sulkivat ne mielihyvällä kassalaatikkoon. — Viime päivinä oli kertynyt
hyvin rahaa! — Birkner oli ne kasannut! Ei voinut aavistaa, mitä tuo
aikaan sai! Hänellä olivat vaan pyöreät, sileät kasvot, joita ympäröi
vaalea lettilaite… Yllä hänellä oli valkoinen puku, punainen nauha
kaulassa… Mutta hän osasi kertoa! Aina vaan murhaajasta! Ensin se
Milleriä vähän pöyristytti. — Mutta hän tottui siihen vähitellen. —
Joka ilta kuuli saman jutun. — Nyt hän ei pannut sitä enää merkille.
Birkner oli ollut suhteissa asianajajan kanssa, omien sanojensa
mukaan, mutta siitä tietysti ei Robbu tiennyt mitään… Tämä tahtoi
aina, että hänen piti elää hyvin, syödä hyvin, olla hienosti puettu!
Ajatelkaa, miten se olisi voinut käydä laatuun, kun miehellä on vaan
kolmekymmentäviisi guldenia kuussa tuloja, sihteerin palkka! Ja tuo
ukkovainajani oli niin kitsas…

Tämähän kuulosti ihan kapinalliselta! Miehet kävivät Birkneriin


kiinni kuin sika leipään. Ja aina niitä tuli uusia ja innostuneempia.
Puolen yötä niitä tuli kunnes portinvahdin rouvan täytyi sulkea talo,
sillä se oli jo liian täysi. Luonnollisesti ne olivat vallan hienoja
herroja! Joka ei maksanut viisikymmentä guldenia, oli pakotettu
tyytymään tavallisiin likkoihin. Ja myös ne olivat nyt, Jumala ties,
kuin pirun riivaamia. — Miller teki tottuneena ja kiireesti ristinmerkin.
— Herra Jumala, mitä elämää ne pitivät! Lensivät huoneesta
huoneeseen, läpi ullakkojen ja käytävien; toinen toisensa jälkeen,
miehet kintereillä; — ja miten ne kiljuivat…

He olivat kaiken samppanjan juoneet, mitä oli talossa. — — Vaikka


Milada oli ostanut sitä sellaisien summien edestä, — jotka Millerin
mielestä olivat mahdottomia saada kaupaksi, — niin se kaikki oli
loppunut. — Aamulla kello kahdeksalta oli tänään Rezek lähtenyt
kaupungille tekemään ostoksiaan, hankkimaan
hanhenmaksaleivoksia, piirakoita, kaviaaria. — — Ja tätä oli kestänyt
jo viisi päivää! — Jumalan kiitos! Nämät Pääsiäispyhät olivat olleet
ihania! Herraa sai siitä kiittää. —

Miller syventyi taas alettuun "Sanansaattajaansa", jossa oli


kirjoitus: "Orpolasten katoolilaishengellisestä hoidosta" ja otti
vastaan katsahtamatta lehdestä sen paksun postipinkan, jonka
portinvahdin rouva laski kirjoituspöydälle. — Miller luki kirjoituksen
loppuun, tunsi sydämessään syvää myötätuntoisuutta hyvää
kirjailijaa kohtaan nojautuen hyväntuntoisesti huoaten tuolin
selkänojaan. Milada saa hoitaa postin. — Miladahan oli alkanut
tämän leikin, lopettakoon sen myös! Tuossa oli nyt pinkka
hakemuksia, tarjoumuksia ja ilmoituksia. —

Kyllähän Miller perästäpäin osaisi jakaa käskyjään. Paljon


huolettomampi ja helpompi oli nyt hänen elämänsä. — Tämä
Rezekin käyttäminen liikkeessä, oli hänestä mainio keksintö. —
Luonnollisesti ei sopinut näyttää Rezekille että hän oli tarpeellinen,
vaikka kylläkin hän hoiti liikettä hyvin. Miller oli mielestään keksinyt
ehdottoman viekkaan keinon. Hän päätti antaa kaiken työn Miladalle,
itse vaan ahkerasti kulkien hänen kintereillään, tarkkaan urkkien,
panna kaikki tulot muistiin ja pitäen rahat itse, ja sitten — hm, —
kun kaikki oli tehty, potkisi hän Miladan ulos ovesta! Milada voisi
helposti tehdä itsensä korvaamattomaksi ja kasvaa emäntänsä yli
pään. Paras olisi pitää häntä kovassa kurissa. — Jos vielä jatkuisi
tällaista tuloa puolen vuotta, silloin voisi hän jotain toivoa. — Sillä
mahdotonta oli kuolla — tällaisen paikan emäntänä!

Mutta itse asiassa oli Miller kokonaan joutunut Miladan johdon


alaiseksi, kadottaen näkyvistään koko liikkeen sisäisen koneiston. —
Milada teki sopimuksia asioitsijoiden, hankkijoiden, tyttöjen ja
kundien kanssa, hän hoiti kyökin, vaaterahaston ja kirjanpidon,
ainoastaan rahat piti Miller itse… Puhtaaseen rahaan ei saanut
kukaan kajota. Millerin vahva aikomus oli se, että tulojen vastaanotto
teki hänestä talon valtijattaren. —

Milada oli liian viisas, jotta hän ei ottanut vastaan ulkonaista


edustamisvelvollisuutta; kaikkialle hän työnsi silloin "neidin", mutta ei
yhtään liikeyritystä päätetty tehdä, jota ei Milada ollut tarkastanut ja
hyväksynyt. Milada järjesti kuitenkin asian niin, että Miller luuli itse
tehneensä ja järjestäneensä päätökset. Se taikasana, jolla Milada
kaikissa ristiriitaisissa tapauksissa voitti, oli aina: "näin tehtiin
Goldsheiderin aikana." Tämä tukki Millerin suun, kun hän joutui
ahneutensa, ilkeytensä ja tyhmän itserakkautensa uhriksi ja silloin
oikutteli itsetyytyväisenä ja ällipäisenä kuin huonosti kasvatettu lapsi.

Asioitsijoitten ja tyttöjen seurassa koetti Miller aina niin kauvan


kiertää ja vääntää asiaa ja pelastua puhetavoilla ja verukkeilla,
kunnes hän sai kuulla Miladan arvostelun. Hän huusi silloin "Rezek,
Rezek — minulla on niin paljon tehtävää, sopikaa te herran kanssa
siten asiasta, kuin minä jo eilen säädin."
Myöhemmin kyllä asioitsijat huomasivat tämän tempun. He
kääntyivät suoraan Miladan puoleen, jonka kanssa sopimus tehtiin
pikemmin ja mukavammin kuin tuon aina epävarman ja hapuroivan
Millerin kanssa. Nyt vihdoin siitä asti, kun hän oli vastaanottanut
liikkeen, sai Miller tuntea miellyttävän levon tunteen ja
sivultakatsojan mukavuuden.

Kyökissä oli kaikki kunnossa, — Riedl järjesti kaikki, tytöt eivät


riidelleet eivätkä rähisseet. —

Milada oli sanonut heille: — "Neidit puhuvat yleensä liikaa


palvelijattarien kanssa. Se ei sovellu, se poistaa kunnioituksen.
Puhukaa vaan välttämättömimpiä asioita."

Milada noudatti itse tarkkaan tätä sääntöä. Myöskin hänen


suhteensa toisiin tyttöihin oli vähitellen, huomaamatta ja hitaasti,
paljon muuttunut. Ja tuo perintöjuttu, jota Milada ei tahtonut
lähemmin selostaa, päinvastoin alleviivasi lyhyillä vastauksillaan, oli
antanut hänelle erityisen arvoaseman, jota hän kaikissa tapauksissa
viisaana ja taitavana käytti hyväkseen. Hän teki kosolta viittauksia
siitä, ettei Millerin liike onnistunut hyvin, koska se oli kiinnitetty ja
Miller oli liikaa pikkumaisen ahne, ja miten Miller oli iloinen ja
onnellinen saaden Miladan avukseen. Mutta siinä tapauksessa täytyi
liikettä hoitaa kuin omaansa ja jäädä siihen, jotta oma säästö ei
menisi hukkaan. Täten hän laski vahvan perustan sille
tulevaisuudelle, jonka hän aikoi itselleen valloittaa. Yleisesti oli myös
tunnettu, että Milada ei ollut kokonaan riippuvainen
Goldscheideristä; mustan Katariinan juttu ylhäisestä alkuperästä ja
Miladan rikkaasta isästä johtui taas ihmisten mieliin ja myöskin se
seikka, että kai vanha rouva sen tiesi, koska hän niin hoivasi tyttöä.
Alussa kyllä muutamat tytöt yrittivät tehdä kiusaa, siten syntyen
välttämättömiä yhteenottoja ja väärinkäsityksiä ja tyytymättömyyden
purkauksia… Erittäinkin Mizzi teki parhaansa mustataksensa Miladaa
ja härnätäkseen toisia tyttöjä häntä vastaan. Mutta tarkemmat
huomasivat pian, että Miladan toiminta ei johtunut kätyrimäisyydestä
eikä vallanhimosta. Lapsesta asti oli hänen nähty työtä tekevän ja
ottaen osaa taloudenhoitoon; hänen laajennettu työalansa ei
tuntunut vanhempana luonnottomalta. Tytöt huomasivat pian, että
oli edullisempaa puhua asioista Miladan kanssa. Tämän lyhyt, sitova
selitys ei niin suututtanut kuin Millerin pitkät ropotukset, joiden
kautta ei päästy mihinkään tuloksiin. Joskus sanoi muuan Miladalle,
"sinä teet turhaa työtä. — — — Hommaat Millerin asioita
ansaitsematta siitä niin paljo, kuin herrojen kautta."

Gisi, jonka kanssa Milada oli avomielisempi kuin toisille, ehdotti


hänelle kerran, että he voisivat joskus alkaa yhteisen liikkeen, ehkä
perustaa hienon kapakan — Bertl heitä kyllä myös avustaisi, — eihän
tässä saa piinastaan ruokaansa suolaa.

Silloin vastasi Milada. — Katsos minä olen syntynyt täällä… Minä


säälin Punataloa. Minä en tahdo nähdä sen joutuvan rappiolle. Siksi
jään tänne.

Tämän selvän kannan ymmärsivät hänen toverinsa ja kunnioittivat


sitä tavallaan.

Kaikki muut he olivat tässä talossa vieraita, tänne ajelehtineita;


miten heitä miellytti tahi miten onni potkasi, niin he käänsivät
selkänsä Punatalolle. Mutta Milada jäi sinne. Hän oli tämän kadun
lapsi.

Konttorin ovella koputettiin. Se oli Miladan kova koputus ja


odottamatta vastausta hän astui huoneeseen. Hänellä oli hattu
päässä ja takki yllä ja hänen kasvonsa olivat raikkaan kevättuulen
punaamat.

— Kyllä nyt olen saanut leuhkoa, sanoi hän vähän kiivastuneena,


ennen kuin sain asiat kuntoon. Ei kukaan tahdo sunnuntaina tehdä
kauppaa,… sain uhrata koko joukon juomarahoja.

Milada asetti Millerin eteen laskut, joita tämä kovasti happamalla


naamalla tutki… Riisumatta hattuaan ja takkiaan seisoi Milada
kirjoituspöydän ääressä aukaisten kirjeitä.

— Neiti, huomiseksi on tilattu illallinen kuudelle henkilölle. Birkner


on tilattu, — hevossiitosyhdistyksen jäsenille. Ylimääräinen tarjoilu
on pyydetty kello kahdeltatoista kahteen. Se tuottaa jotain se. —
Milada luki edelleen nauraen.

— Ovatko ihmiset ihan hassastuneet? Tässä on pinkka


maaseututilauksia. Aivan kuin me olisimme Birknerin omistajia.
Hänhän on Edin omaisuutta… Tuossa ovat laskut. Suutarin laskua
vastaa hänen oma laskunsa meiltä. Tarvitsee vaan pyhkäistä pois!…
Ascherilla on muuan tyttö myytävänä… Jos haluatte, voinhan mennä
katsomaan. Hän tarjoo lesken St. Pöltenistä, kirjoittaa hän. Kovin…
herra jumala miten olen väsynyt. — Milada istahti.

Riisuttuaan hattunsa ja korjattuaan epäjärjestykseen joutunutta


tukkaansa alkoi hänen ja kuvapatsaana istuvan Millerin välillä
ratkaiseva selvittely, jonka ohella Milada sai tuntea selvän
sivutunnelman siitä, että kaikkeen siihen, mitä hän sanoi ja toimi, oli
hän itse oikeastaan osaton, saaden ainoastaan kuin harrastaja
sivultapäin katsella vieraita kohtaloja. — Miller sitävastoin oli Miladan
tähänastisen esiintymisen kautta vaipunut varmuuden uneen, että
hän täydelleen oli valmistumaton kaikkeen muutokseen ja
päätöksessään, niin kuin hän vasta myöhemmin huomasi, sekaantui
kokonaan yllätettynä.

— Minulla on jotain puhuttavaa neidille itsestäni, — alkoi Milada


puhua. Mitä sitten kimitti Miller epäluuloisena. — Milada jatkoi
kylmän rauhoittavasti. — Ei mitään erityistä… minä aijon lähteä
talosta.

Neiti von Millerin silmät vilkkuivat hetkisen. Hänen mieleensä


muistui vihreitä vuorenrinteitä ja juhlallisen hiljaisia metsiä sekä
punainen uhmaileva suu, joka vuosia sitte oli lausunut samat sanat…
Mutta hän karkoitti sen pian mielestään huutaen kiukussaan: — Mikä
teidän päähänne on pistänyt? Sepä olisi ovela teko, ja — turvautuen
yhtäkkiä lakitietoihinsa, sihisi hän: — Te olette pantu porttolan
luetteloon, teidän nimenne on merkitty kirjoihin. Te olette vasta
lintuja! Joka päivä voisi joku teistä tulla sanomaan: — Nyt minä
lähden… Mitä te luulette minun sitte tekevän? —

— En tiedä, mitä neiti tekee toisille — vastasi Milada. — Minun


laitani on toisin. Minua ei ole merkitty kirjoihin, sillä minä en ollut
Goldscheiderille kreuzeriakaan velkaa. Nyt on parissa kuukaudessa
tullut vähän velkaa vaatteista ja kengistä. Tahtoisin tietää, kuinka
paljo minä olen neidille velkaa.

— Minulle! Velkaa! Herra Jumala! — Miller nauroi kuin hullu. — Te


olette minulle velkaa kolmekymmentä viisituhatta guldenia, jotka
minä olen maksanut käteisesti tästä liikkeestä, — ja lisäksi se, mikä
Kessler pisti taskuihinsa. Ja kaikki ne laskut, jotka minä olen
maksanut! Velkaa! Te saatte maksaa kaiken sen rahan, jonka arvoisa
kirkkoherrani minulle antoi kahdenkymmenenviiden vuoden
uskollisesta palveluksesta. Oi herra Jeesus, jos hän näkisi minun
ahdistukseni! — Hän varoitti minua aina. — Josefiina, sanoi hän,
tyhmyyksiä teette vielä kerran, mutta hävyttömyyksiä ette koskaan.
— Hän oli oikeassa, tuhat kertaa oikeassa! Olen jo tehnyt suuren
tyhmyyden.

Miller kiersi silmiään taivasta kohden ikään kuin syyttääkseen


itseään.

— Katsokaa neiti, minun tulevaisuuteni voisi olla yhtä onneton, —


jatkoi Milada. — Minulla ei ole ketään joka minusta huolehtisi, jos
sattuisin avun tarpeeseen. Minun täytyy ajoissa katsoa eteeni, jotta
minusta tulisi jotain. Tulisi jotain! — Mitä tämä taasen merkitsee?
Ettekö te siis ole jotain? — Mitä minä siis olen neiti? — Miladalle
tuotti neidin kiusaaminen ja sanoilla solmiminen erityistä hupia,
ennenkuin hän antoi ratkaisevan iskun.

— Mitä se minua liikuttaa, — sammalsi Miller. Se on toki — äkkiä


hän muutti äänensävynsä. Hän puhui kiireesti ja hotikoiden:

— Onko teillä mitään valitettavaa minun suhteeni? — Onko juuri


erikoisesti teillä valitettavaa? Enkö ole pitänyt teitä parempana kuin
muita, — huolimatta siitä, että toiset ovat olleet vähällä syödä minut
siitä. Teidän omatuntonne vaatii teidän jäämään luokseni, Rezek,
eikö niin…

Milada pudisti päätään… Niin kauvan saan olla neidin luona kuin
neiti tarvitsee minua. Mihinkä sitten joudun, kun sairastun?…

— Sairastun, sairastun, pitääkö teidän nyt vielä välttämättömästi


sairastua?…

— Me sairastumme toisemme jälkeen tällaisessa elämässä ja


kuolemme varhain.
— Herra Jumala! — huudahti Miller todella kauhuissaan. Mikä nyt
tulee minulle eteen, miten käy tämän liikkeen?! Sehän häviää
silminnähtävästi.

— Liike ei häviä, tytöt vaan siinä häviävät, — vastasi Milada


ivallisesti. — Pitää aina varata uutta tuoretta lihaa siihen… Pitää
hankkia nuorta verta, se on tällaisen liikkeen salaisuus.

Miller painoi päänsä alas. Tämähän oli loppumatonta taistelua. Ei


saanut koskaan mihinkään kiintyä. — Tuskin oli sovittanut ja
silittänyt ne särmät ja lovet, joita jokainen uusi tulokas toi
mukanaan, ennen kuin taas äkkiä erottiin ja uusia kasvoja ilmestyi,
joita uudelleen piti oppia käyttämään! Tämä meni yli Millerin
ymmärryksen, hänellä ei riittänyt voimia tällaiseen elämään.

— Neidin täytyy nyt nimittäin kovin pian päättää, uudistetaanko


talon henkilökunta vai eikö, sanoi Milada nyt. — Aina olla samalla
asteella ei ole hyvä. Ja jos asian laita jää sellaiseksi, pakenen
minäkin. Minun täytyy katsoa eteeni, niin kauan kuin olen nuori ja
elinvoimainen.

Kun Miller ei osannut siihen mitään vastata, jatkoi Milada:

— Tässä liikkeessä olen pian kulunut, niin etten jaksa yrittää enää
muualla. Ja lisäksi minua säälittää tämän liikkeen nolous, että tahdon
ryhtyä johonkin toiseen toimeen… Onhan minulla rahaa… Syntyi
vaitiolo jolloin Millerin silmät kauhusta mustenivat… Osaanhan minä
hoitaa taloutta, jatkoi Milada. Joko minä perustan itse tällaisen
liikkeen tai menen minä teatteriin, — niinkuin Gisi. Ja pääsenhän
minä naimisiinkin, kunhan olen täältä vapaa.
Miller istui mykkänä tuijottaen avaruuteen. — Nyt oli siis kaikki
kuitti, loistava kapitalistinen yritys joutuisi tuuliajolle, keksivän älyn
puutteessa. Tämä olisi ihanaa! Toinen menee naimisiin, toinen
kuolee, toinen rupeaa tanssijattareksi. Kaikkien muiden on mukava
olla, mitenkä hänen sitte käy?

Hänen täytyi maksaa, antaa rahaa, ylläpitää asijoitsijoita,


kustantaa ilmoituksia lehtiin, kierrellä, udella, lahjoa salapoliiseja,
muuten viranomaiset ottaisivat hänen kiinni ja vieden hänen kootut
tavaransa ihan hänen käsistään. — Ja jos kaikki, jotka vaan miehen
saisivat, olisivat niin päättäväisiä kuin tämä. Niin mikä sitten tulisi
hänelle neuvoksi?

Miller ponnisti voimiaan ja astuen äkkiä juhlalliselle kannalle


huudahti hän: —

— Miksi te siis olette ollenkaan tullut tänne!? — Kukaan ei ole teitä


tänne käskenyt. — Itsehän te olette tänne tuuppautunut.

— Ensiksi on äitini jättänyt minut tänne pienenä Goldscheiderille,


— sanoi Milada, jatkaen sillä selvällä tavalla, jolla hän puhutteli niitä,
jotka asuivat Punatalossa. — Mutta olkoon ihminen tullut tänne
mistä syystä tahansa, ei hänen silti tarvitse täällä hukkua, hyvä neiti.
Jos joku tekee työtä tehtaassa, niin ei suinkaan hänen täydy seistä
ja odottaa, että vetohihna vääntäisi hänen kätensä sioiltaan. —
Pakon ja vapauden välillä on täällä ovi, jonka voi aukaista. — Sen,
joka pelkää tuota suljettua ovea, sen on pakko jäädä. Mutta minä en
sitä pelkää. En pelkää teidänkään valtaanne. Te ette voi minua
pidättää. — — Eikä kukaan voi minua tässä talossa pidättää.

Maa halkesi Millerin jalkojen alla. Säälimättä jatkoi Milada: En


puhukkaan niistä kirkollisista pelastuskodeista, joihin ei tarvitse
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge


connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and


personal growth every day!

ebookmasss.com

You might also like