Read Anytime Anywhere Easy Ebook Downloads at ebookluna.

com

(eBook PDF) Full Stack Development with JHipster:

Build modern web applications and microservices
with Spring and Angular

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-full-stack-
development-with-jhipster-build-modern-web-applications-and-
microservices-with-spring-and-angular/

OR CLICK HERE

DOWLOAD EBOOK

Visit and Get More Ebook Downloads Instantly at https://ebookluna.com

 Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

(eBook PDF) Django for APIs: Build web APIs with Python
and Django

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-django-for-apis-build-web-
apis-with-python-and-django/

ebookluna.com

(eBook PDF) Web Development and Design Foundations with

HTML 7th

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-web-development-and-design-
foundations-with-html-7th/

ebookluna.com

(eBook PDF) Web Development and Design Foundations with

HTML5 8th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-web-development-and-design-
foundations-with-html5-8th-edition/

ebookluna.com

(eBook PDF) Web Development and Design Foundations with

HTML5 9th Edition by Terry Felke-Morris

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-web-development-and-design-
foundations-with-html5-9th-edition-by-terry-felke-morris/

ebookluna.com
(eBook PDF) Parametric Modeling with Autodesk Fusion 360
(Spring 2019 Edition)

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-parametric-modeling-with-
autodesk-fusion-360-spring-2019-edition/

ebookluna.com

Handbook of Modern Coating Technologies: Applications and

Development 1st Edition - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/handbook-of-modern-coating-
technologies-applications-and-development-ebook-pdf/

ebookluna.com

(eBook PDF) Responsive Web Design with HTML 5 & CSS 9th
Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-responsive-web-design-with-
html-5-css-9th-edition/

ebookluna.com

(Original PDF) Physics for Scientists and Engineers with

Modern Physics 10th Edition

https://ebookluna.com/product/original-pdf-physics-for-scientists-and-
engineers-with-modern-physics-10th-edition/

ebookluna.com

(eBook PDF) Full Range Leadership Development 2nd Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-full-range-leadership-
development-2nd-edition/

ebookluna.com
About the reviewers
Julien Dubois is the creator and lead developer of JHipster. He has more than 20 years of
experience as a software developer, mainly in Java and Web technologies. He has a strong
knowledge of the Spring Framework, having coauthored a best-selling book on the subject,
and has managed SpringSourcebs France subsidiary.

Today, Julien works as the Chief Innovation Officer at Ippon Technologies, an IT consulting
company that has delivered many JHipster-based applications to its clients worldwide.

I would like to thank my wife, Auralie, and our children, Gabrielle, Adrien, and Alice, for
their patience during the reviewing of this book and the development of JHipster.

Antonio Goncalves is a senior Java developer expert on distributed systems. Despite being
a consultant, he loves to build bonds with the community, so he created the Paris Java User
Group and Devoxx France. As a JCP expert member on various JSRs, Antonio uses this
expertise to write books on Java EE and to talk at international conferences. For his
expertise and all of his work for the Java community, Antonio has been elected Java
Champion. Follow him on Twitter at !BHPODBM.

Packt is searching for authors like you

If you're interested in becoming an author for Packt, please visit BVUIPSTQBDLUQVCDPN and
apply today. We have worked with thousands of developers and tech professionals, just
like you, to help them share their insight with the global tech community. You can make a
general application, apply for a specific hot topic that we are recruiting an author for, or
submit your own idea.
 Table of Contents
Preface 1

Chapter 1: Introduction to Modern Web Application Development 8

Modern full-stack web development 9
Web architecture patterns 11
Monolithic web architecture 12
Microservice architecture 15
Choosing the right pattern 18
When to choose a monolithic architecture 18
When to choose a microservice architecture 19
Summary 20
Chapter 2: Getting Started with JHipster 21
Why JHipster? 22
Goal and adoption of JHipster 23
Introduction to technologies available 24
Client-side technologies 24
HTML5 and CSS3 24
HTML5 24
CSS3 25
Sass 25
Bootstrap 25
MVVM framework 26
Angular 26
React 27
Build tools 27
Webpack 27
BrowserSync 28
Testing tools 28
Karma 28
Protractor 28
Internationalization 28
Server-side technologies 29
Spring Framework 29
 Table of Contents

Spring Boot 30
Spring Security 30
Spring MVC 31
Spring data 31
Security 31
JWT 31
Session 32
OAuth2 32
Build tools 32
Maven 32
Gradle 33
Hibernate 33
Liquibase 33
Caching 33
Ehcache 34
Hazelcast 34
Infinispan 34
Swagger 34
Thymeleaf 34
Dropwizard metrics 35
WebSocket 35
Kafka 35
Testing frameworks 36
JUnit 36
Gatling 36
Cucumber 36
Introduction to database options 36
SQL databases 37
H2 37
MySQL 37
MariaDB 37
PostgreSQL 37
MS SQL 38
Oracle 38
NoSQL databases 38
MongoDB 38
Cassandra 38
Elasticsearch 39
Installation and setup 39
Prerequisites 39

[ ii ]
 Table of Contents

Tools required 40
Installation procedure 40
Java 8 40
Git 41
Node.js 41
Yarn 42
Docker 42
IDE configuration 43
System setup 43
Installation of JHipster 44
Summary 45
Chapter 3: Building Monolithic Web Applications with JHipster 46
Application generation 47
Step 1 – preparing the workspace 47
Step 2 – generating code using JHipster 47
Server-side options 49
Client-side options 53
Internationalization options 54
Testing 55
Modules 56
Code walkthrough 58
File structure 59
Server-side source code 62
Java source 63
Resources 70
client-side source code 70
Starting the application 73
Application modules 74
Home and Login modules 75
Account modules 77
Settings 78
Password 78
Registration 79
Admin module 80
User management 80
Metrics 81
Health 82

[ iii ]
 Table of Contents

Configuration 82
Audits 83
Logs 83
API 84
Running generated tests 84
Server-side tests 85
Client-side tests 85
Summary 86
Chapter 4: Entity Modeling with JHipster Domain Language 87
Introduction to JDL 87
DSL grammar for JDL 88
Entity modeling with JDL 88
Relationship management 89
DTO, service, and pagination options 90
JDL Studio 92
Use case entity model with explanation 93
Entities 93
Relationships 96
Options for entities 97
Entity generation with JHipster 99
Generated code walkthrough 100
Server-side source code 102
Domain class for the entity 102
Repository interface for the entity 105
Service class for the entity 105
Resource class for the entity 106
Client side 107
TypeScript model class for the entity 107
Angular services for the entity 107
Angular components of the entity 108
Angular route for the entity 109
Angular module for the entity 110
Generated pages 111
Running generated tests 114
Summary 115
Chapter 5: Customization and Further Development 116
Live reload for development 117

[ iv ]
 Table of Contents

Spring Boot DevTools 117

Webpack dev server and BrowserSync 118
Setting up live reload for an application 119
Customizing the Angular frontend for an entity 119
Editing an entity using the JHipster entity sub-generator 129
Changing the look and feel of the application 136
Adding a new i18n language 138
Authorization with Spring Security 140
Limiting access to entities 140
Limiting access to create/edit/delete entities 141
Limiting access to data of other users 142
Summary 145
Chapter 6: Testing and Continuous Integration 146
Fixing and running tests 147
Continuous integration 152
CI/CD tools 153
Jenkins 153
Travis CI 154
GitLab CI 154
CircleCI 154
Setting up Jenkins 155
Creating a Jenkins pipeline using JHipster 155
The Jenkinsfile and its stages 157
Setting up the Jenkinsfile in a Jenkins server 160
Summary 164
Chapter 7: Going into Production 165
An Introduction to Docker 166
Docker containers 166
The Dockerfile 167
The Docker Hub 167
Docker compose 168
Starting the production database with Docker 169
An introduction to Spring profiles 171
Packaging the application for local deployment 172

[v]
 Table of Contents

Building and deploying using Docker 172

Building and deploying an executable archive 173
Upgrading to the newest version of JHipster 174
An introduction to deployment options supported by JHipster 178
Heroku 178
Cloud Foundry 179
Amazon Web Services 179
Production deployment to Heroku cloud 179
Summary 182
Chapter 8: Introduction to Microservice Server-Side Technologies 183
Microservice applications versus monoliths 184
Building blocks of a microservice architecture 186
Service registry 187
Service discovery 187
Health check 189
Dynamic routing and resiliency 189
Security 190
Fault tolerance and failover 190
JHipster Registry 191
Netflix Eureka server 191
Spring cloud config server 193
HashiCorp Consul 194
Service discovery 194
Health discovery 194
K/V store 195
Multiple data centers 195
JHipster Gateway 195
Netflix Zuul 195
Hystrix 196
JHipster Console 197
Elasticsearch 197
Logstash 197
Kibana 198
Zipkin 198
Prometheus 198
JHipster UAA server 200

[ vi ]
 Table of Contents

Summary 201
Chapter 9: Building Microservices with JHipster 202
Application architecture 203
Gateway application generation 204
Converting a monolithic application to a microservice gateway 205
Application generation 206
Generating a new Gateway 207
Gateway configuration 213
JWT authentication 217
How JWT works 217
Microservice application - Invoice Service with MySQL database 220
Application generation 220
Microservice configuration 225
Microservice application - notification service with NoSQL
database 229
Application generation 229
Microservice configuration 231
Summary 232
Chapter 10: Working with Microservices 233
Setting up JHipster Registry locally 233
Using a pre-packaged WAR file 235
Building from source 237
Docker mode 237
Running a generated application locally 239
Gateway application pages 239
JHipster Registry pages 242
System status 243
Below renew threshold 243
Instances registered 243
General info and health 243
Application listing page 244
Metrics page 245
Health page 247
Configuration page 248
Logs page 248
Swagger API endpoints 249

[ vii ]
 Table of Contents

Running invoice and notification applications locally 255

Modeling entities in JDL 257
Entity generation on microservices 260
Explaining the generated code 262
Gateway application 264
Explaining the generated pages 265
Summary 266
Chapter 11: Deploying with Docker Compose 267
Introducing microservice deployment options 267
A short introduction to Docker Compose 268
Kickstarting Kubernetes 270
Introducing OpenShift 273
Explaining Rancher 273
Generated Docker Compose files 273
Walking through the generated files 274
Building and deploying everything to Docker locally 279
Generating docker-compose files for microservices 280
Features of the deployed application 285
JHipster console demo 286
Scaling up with Docker Swarm 289
Summary 290
Chapter 12: Deploying to the Cloud with Kubernetes 291
Generating Kubernetes configuration files with JHipster 291
Walking through the generated files 297
Deploying the application to Google Cloud with Kubernetes 300
Summary 306
Chapter 13: Using React for the Client-Side 307
Generating an application with React client side 307
Technical stack and source code 310
Technical stacks 311
Using TypeScript 311
State management with Redux and friends 312
Routing with React Router 313
HTTP requests using Axios 314
Bootstrap components using Reactstrap 314

[ viii ]
Visit https://testbankfan.com
now to explore a rich
collection of testbank or
solution manual and enjoy
exciting offers!
 Table of Contents

Unit testing setup 315

Generating source code 315
Generating an entity with React client side 322
Summary 328
Chapter 14: Best Practices with JHipster 329
The next steps to pursue 330
Adding a shopping cart for the application 330
Improving end-to-end tests 331
Improving the CI/CD pipeline 332
Building a JHipster module 332
Best practices to keep in mind 333
Choosing a client-side framework 333
Choosing a database option 334
Architecture considerations 335
Security considerations 336
Deployment and maintenance 336
General best practices 337
Using JHipster modules 338
Contributing to JHipster 339
Summary 340
Other Books You May Enjoy 341

Index 344

[ ix ]
 Preface
This book, Full Stack development with JHipster, aims to address the following challenges
faced by full-stack developers today:

There are multitudes of technologies and options out there to learn

Customer demands have increased and hence time to market has become more
stringent
Client-side frameworks have become complicated and difficult to integrate
There is so much integration between technologies and concepts that it
overwhelms most novice and even proficient developers

JHipster provides a platform for developers to easily create web applications and
microservices from scratch, without having to spend a lot of time wiring everything
together and integrating technologies together. This frees up time immensely for developers
to actually focus on their solution rather than spending time learning and writing
boilerplate code. JHipster will help novice and experienced developers to be more
productive from day one. It's like pair programming with an entire community.

This book will take you on a journey from zero to hero in full stack development. You will
learn to create complex production-ready Spring Boot and Angular web applications from
scratch using JHipster and will go on to develop and deploy features and business logic on
cloud services. You will also learn about microservices and how to convert a monolithic
application into the microservice architecture as it evolves using JHipster. Additionally, you
will learn how to make use of the new React support being introduced in JHipster and
about various best practices and suggestions from the JHipster community and the core
development team.
Preface

Who this book is for

Anyone with a basic understanding of building Java web applications and basic exposure to
Spring and Angular/React can benefit from using this book to learn how to use JHipster for
cutting-edge full-stack development or to improve their productivity by cutting down
boilerplate and learning new techniques. The audience can be broadly classified as follows:

Full stack web app developers who want to reduce the amount of boilerplate they
write and save time, especially for greenfield projects.
Backend developers who want to learn full stack development with Angular or
React
Full-stack developers who want to learn microservice development
Developers who want to jump-start their full stack web application or
microservice development
Developers who want to quickly prototype web applications or microservices

What this book covers

$IBQUFS, Introduction to Modern Web Application Development, introduces two widely used
full-stack web application development architectures. It also lays out commonly faced
challenges in full stack web application development.

$IBQUFS, Getting Started with JHipster, introduces the JHipster platform. It will also give
the reader a brief overview of different server-side, client-side, and DB technology options
offered by JHipster. This chapter will also provide instructions to install and use JHipster
and various tools and options supported by it.

$IBQUFS, Building Monolithic Web Applications with JHipster, guides the user through the
creation of a production-ready Spring boot and Angular web applications from scratch
using JHipster and will take the reader through the generated code, screens, and concepts.

$IBQUFS, Entity Modeling with JHipster Domain Language, introduces the reader to JHipster
domain language (JDL) and will teach build business logic with entity modeling and entity
creation using JDL and JDL studio.

[2]
Preface

$IBQUFS, Customization and Further Development, guides the reader through further
development of the generated application. It will also teach how to the reader more about
using technologies such as Angular, Bootstrap, Spring Security, Spring MVC REST, and
Spring Data.

$IBQUFS, Testing and Continuous Integration, guides the reader through testing and setting
up a continuous integration pipeline using Jenkins.

$IBQUFS, Going into Production, shows the reader how to use Docker and how to build and
package the app for production. It will also introduce the reader to some of the production
cloud deployment options supported by JHipster.

$IBQUFS, Introduction to Microservice Server-Side Technologies, gives an overview of

different options available in the JHipster microservice stack.

$IBQUFS, Building Microservices with JHipster, guides the reader through converting a
JHipster monolith web application into a full-fledged microservice architecture with a
Gateway, Registry, monitoring console, and multiple microservices. It will also guide the
reader through the generated code and components such as JHipster registry, JHipster
console, API gateway, and JWT.

$IBQUFS, Working with Microservices, guides the reader through running the generated
applications locally and creating domain entities for the microservice architecture using
JHipster domain language.

$IBQUFS, Deploying with Docker Compose, introduces the reader to advanced local and
cloud deployment options for microservices. It will also guide the user through local
deployment and testing of the generated microservice stack using Docker Compose and
JHipster.

$IBQUFS, Deploying to the Cloud with Kubernetes, guides the user through the Google
cloud deployment of the generated microservice stack using Kubernetes and JHipster.

$IBQUFS, Using React for the Client-Side, takes the user through generating an application
with React on the client side instead of Angular using JHipster.

$IBQUFS, Best Practices with JHipster, summarizes what the reader has learned so far and
will suggest best practices and next steps to utilize the skills learned.

[3]
Preface

To get the most out of this book

To get the most out of this book, you will need to know basics of the following technologies:

Web technologies (HTML, JavaScript, and CSS)

Java 8
Basics of the Spring Framework
Basic understanding of SQL databases
Build tools (Maven or Gradle)
npm or Yarn

It will also be easier if you are familiar with using technologies such as Docker and
Kubernetes, as it will help you grasp some of the chapters easily.

You will also need JDK8, Git, Docker, and NodeJS installed; your favorite web browser; a
terminal application; and your favorite code editor/IDE.

Download the example code files

You can download the example code files for this book from your account at
XXXQBDLUQVCDPN. If you purchased this book elsewhere, you can visit
XXXQBDLUQVCDPNTVQQPSU and register to have the files emailed directly to you.

You can download the code files by following these steps:

1. Log in or register at XXXQBDLUQVCDPN.

2. Select the SUPPORT tab.
3. Click on Code Downloads & Errata.
4. Enter the name of the book in the Search box and follow the onscreen
instructions.

Once the file is downloaded, please make sure that you unzip or extract the folder using the
latest version of:

WinRAR/7-Zip for Windows

Zipeg/iZip/UnRarX for Mac
7-Zip/PeaZip for Linux

[4]
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
 Nyt lopetti hän lukemisensa ja vilkasi kysyvästi noihin toisiin.

Oli tultu kohtaan, joka sieti tarkkaa punnitsemista. Mikkel-veli

katseli suoraan eteensä; hänen silmissään oli epäilyksen ilme, hänen
lempeät kasvonsa olivat sangen vakavat.

Isä puisteli hiljalleen päätään.

"Ne ovat kovia sanoja", lausui hän.

Hans Nielsen nyökkäsi päätään.

"Siinä on Jumalan oma tuomio vääristä ja farisealaisista Jumalan

sanan julistajista", vastasi hän.

Nyt puhui veli Mikkel Nielsen.

"Juuri niin on asianlaita", sanoi hän, "ja sen kaikki ymmärtävät,

että sinä vastustat sekä pappi Seebergiä että sitä kuollutta
kristillisyyttä, jota kirkoissa julistetaan. Mutta mahtaneeko sinun,
oppimattoman miehen, asiana olla niin ankarasti hätyyttää oppineita;
siitä seuraa vaan se, että he vainoovat sinua ja tekevät sinulle
kaikkea vahinkoa, minkä voivat. Siten on tätä ennen tapahtunut,
siten tulee kaiketi nytkin käymään."

"Aivan niin käykin", sanoi isä.

Hans Nielsen Hauge katseli isäänsä ja veljeään.

Sitten sanoi hän iloisesti hymyillen.

"Sellaista täytyy olla valmis kärsimään, jos tahtoo palvella Jumalaa

täällä maailmassa. Niin on tapahtunut ennenkin; enhän voi odottaa,
että minulle tapahtuisi toisin."
 Hän istui paikallaan varsin levollisena.

Tuli hetkeksi hiljaisuus. Isä istui kauan ja tuijotti eteensä. Sitten

sanoi hän sävyisästi:

"Ei — tosiaankaan ei ole muuta odotettavissa." Ja hän huokasi

syvään.

Sitten sanoi Mikkel-veli:

"Sinä joudut vankilaan, Hans!"

Hans katsoi suoraan veljeään.

"Niin tapahtukoon. Kristuksen opetuslapset joutuivat myöskin

vankilaan. He kuolivat Jumalan tähden!"

Mikkel Nielsen Hauge nyökkäsi.

"Niinpä niin", sanoi hän, "mutta millä tavalla luulet saavasi toimeen
sen, mitä aiot, kun istut vankilassa etkä saa kenenkään kanssa
puhua, etkä kenellekään kirjoittaa?"

Hansin kirkkaat, ymmärtäväiset silmät tarkkasivat kysyvästi veljeä.

Hans Nielsen Hauge oli vaiti.

Tämäpä oli väite, jota hän ei ollut ajatellutkaan.

"Eikä kirja siitä tule huonommaksi, jos pyyhitkin siitä pois nuo
kovat sanat pappeja vastaan", lisäsi Mikkel.

Hans Nielsen istui epäröivänä.

 "Ehkäpä", sanoi hän vihdoin ja alkoi selailla kirjoittamiansa
papereita.

Sitten hän taasen vaikeni.

Hiki nousi hänen otsalleen.

Tulisiko hänen, oman itsensä vuoksi ja helpottaakseen työtään,

pyyhkiä siitä se, mikä on täyttä ja surullista totta? Tulisiko hänen
jättää sillensä se, että papit olivat väärentäneet ja kieltäneet
kristillisyyden sisimmän ytimen?

Tahi ehkäpä hän ei ollutkaan kutsuttu tuomitsemaan niitä, jotka

Jumalan asettama hallitus oli pannut opettamaan Jumalan sanaa
maailmassa?

Hän pyyhki hien otsaltaan.

"Ehkäpä", sanoi hän. Ja vähän ajan kuluttua lisäsi hän:

"Saanpa miettiä tätä seikkaa!"

Ja nuo kolme miestä harkitsivat kirjoitusta päivän mittaan tunnin

toisensa jälkeen.

———

Hans Nielsen Haugelta meni neljätoista päivää ennenkuin hän tuli

tästä kohdasta lopulliseen päätökseen. Mutta kun hän vihdoinkin oli
tehnyt ratkaisunsa monen valvotun yön taistelun jälkeen, silloin
olikin hänessä vakaantunut se päätös, että kaikki saisi jäädä
sellaiseksi kuin hän ensin oli kirjoittanut.
 "Ethän ole mitään pyyhkinyt?" kysäsi veli häneltä melkeinpä
hämmästyneenä.

"En", vastasi Hans Hauge. "Se, mitä kirjoitin, oli vuodatettu

sydämestäni ja se oli minun syvintä vakaumustani; sen vuoksi saapi
se olla semmoisenaan. Tiedäthän ettei ole hyvä tehdä omaatuntoaan
vastaan."

"Tee kuten tahdot", sanoi veli vakavana. "Mutta saatpa sitten myös
olla valmis vastaanottamaan yhtä ja toista."

"Olenpa kylläkin valmis", vastasi Hans Hauge ja ojensi kätensä

veljelleen. "Ja luulenpa, että tekisit kuten minä, jos olisit minun
sijassani."

Silloinpa Mikkel Hauge hymyili.

"Voisipa tosiaankin niin olla", sanoi hän.

*****

Oli kaunis kesäpäivä ennen juhannusta. Tunen pitäjän ja

Kristianian kaupungin välisellä tiellä asteli yksinäinen vaeltaja. Hän
oli talonpojan puvussa, kädessä oli sauva ja laukku selässä.

Hän käveli nopeasti, tuo muutaman vuoden yli kahdenkymmenen

vanha mies. Toisinaan asettui hän lepäämään tien vierustalle, sitten
hän taas asteli aika vauhtia.

Kulkija oli Hans Nielsen Hauge, joka oli matkalla pääkaupunkiin,

saadakseen kirjansa painetuksi.
 Kotoa pääseminen oli ottanut kovalle. Isä oli pyytänyt hänen
tarkoin miettimään asiaa ja äiti oli itkenyt; mutta Hans Hauge oli
ollut jäykkä.

"Tulee kuulla enemmän Jumalaa kuin ihmisiä", oli hän sanonut.

"Mene sitten Jumalan nimeen", oli isä sanonut. Ja äiti oli pannut
eväät laukkuun sen enempiä vastaväitteitä tekemättä. Mutta kun hän
oli saapunut portille ja oli sitä juuri aukasemassa, oli Anne-sisar
tullut juosten hänen jälkeensä. Hän oli tarttunut Hansin käteen,
katsonut myötämielisenä ja kalpeakasvoisena häntä silmiin.

"Jumala olkoon kanssasi, Hans!" oli hän sanonut. "Minä rukoilen

joka ilta että sinulle kävisi hyvin."

Ja siitä oli hänen sielunsa saanut erikoista lohdutusta.

Sen vuoksi olivat tien varrella olevat ihmiset hänen ohi kulkiessaan
kuulleet laulua; hän oli laulanut ollessaan iloisella mielellä; ja
murheellisena ollessaan oli hän laulanut saadakseen mielensä
iloiseksi.

———

Kello oli noin viiden paikoilla iltapäivällä. Hans Hauge oli

kahdentoista aikana lähtenyt kotoa ja oli nyt ehtinyt parin
penikulman päähän. Oli aika ruveta syömään ja hän tunsi, että oli
tullut nälkä.

Hän istui maantien vieressä olevalle kivelle, otti laukun selästään

ja kaivoi ruuan esille.
 Avattuaan laukun oli kuin hän olisi saanut salaman iskun. Kirjan
käsikirjoitus, joka oli ylinnä laukussa, omassa osastossaan, oli poissa.

Tulikuumana kiireestä kantapäähän etsi hän tarkoin koko laukun,

mutta ei löytänyt mitään. Käsikirjoitus oli kuin olikin hukassa.

Hän tunsi kurkussaan kuin tulpan. Hän pani laukun taas selkäänsä
ja lähti astumaan, niin väsyneenä ja nälkäisenä kuin hän olikin,
takaisinpäin koko neljännespenikulman, tarkoin etsiskellen.

Mutta hän ei löytänyt mitään.

Sitten istui hän pahoilla mielin ja mietiskellen tiepuoleen

lepäämään.

Oliko tämä tapaus Jumalan viittaus? Olivatko ne, jotka olivat

varottaneet häntä hyökkäämästä pappien kimppuun, kuitenkin olleet
oikeassa? Tahtoiko Jumala tällä tavalla estää häntä ryhtymästä
toimeensa?

Hän istui kauan tätä miettien. Hänestä tuntui kovalta, että tämä
hänen pitkällinen työnsä nyt oli mennyt hukkaan ja mitättömäksi;
tämä työ, joka oli tuottanut hänelle niin monta sielun tuskaa ja niin
monta valvottua yötä. Mutta nöyrä kun hän oli, taipui hänen
tahtonsa siihen, mitä oli tapahtunut, ja hän otti asian Jumalan
armollisena sallimuksena, jonka tarkoituksen hän tahtoi koettaa
ymmärtää.

Näiden ajatusten lohduttamana päätti hän sitten keskeyttää

matkansa.
Hän otti taas eväslaukkunsa esille levollisena ja rauhallisena.
 Lopetettuaan ateriansa, lähti hän sivutietä erääseen taloon, jonka
omistajan hän tunsi; hänellä ei ollut halua tulla kotiin samana
päivänä, ja hän oli sitä paitsi sangen väsynyt pari kolme penikulmaa
käveltyään.

Talon isäntä oli kotona ja otti hänet hyvin vastaan. He joutuivat

puheisiin hengellisistä asioista ja siten päivä kului iltaan.

Juuri kun he asettuivat syömään illallista, ajoi joku tuntematon

mies taloon ja pyysi yösijaa.

"Saathan sen", sanoi isäntä.

Ja mies riisui hevosensa.

Kun hevonen oli saatu talliin ja miehen matkatavarat tuotu tupaan,

kutsuttiin vieraskin syömään illallista isännän ja Hans Nielsen
Haugen kanssa, joiden ateria oli jäänyt kesken.

Hän kiitti kutsusta ja pani eväspussinsa syrjään.

Mutta ennenkuin hän istui pöytään, aukasi hän eväspussinsa ja

otti sieltä esille jotakin.

"Tämän minä löysin tieltä, noin puoli penikulmaa täältä", sanoi

hän ja pani tukun papereita sivulla olevan astiakaapin päälle.

Paikallaan istuessaan Hans Nielsen Hauge sävähti. Hän kalpeni

huomattavasti ja punastui sitten.

"Minäpä olen juuri kadottanut eräitä papereita", sanoi hän.

Vieras ojensi hänelle paperipinkan.

 "Sepä olisi kummallista", sanoi hän.

Hans Nielsen Hauge aukaisi ja luki. — Siinäpä oli hänen oma

käsikirjoituksensa.

Hän jäi aivan hiljaa istumaan ja katseli alaspäin.

"Minun nämä tosiaan ovat", sanoi hän hiljaisesti.

Sekä talon isäntä että tuo vieras ihmettelivät. Heidän kummankin

mielestä tämä oli ihmeellinen sattuma. Silloin katsoi Hans Nielsen
heihin vakavasti.

"Minusta se on Jumalan ihme", sanoi hän. "En uskonut näitä

papereita enää ikinä näkeväni."

"Kutsu tapahtumaa miksi tahdot", sanoi vieras; "ihmeellistä se

kaikessa tapauksessa oli!"

Ja hilpeän mielialan vallitessa jatkettiin illallisen syöntiä. Mutta kun

Hans Nielsen Hauge illalla oli mennyt vuoteeseensa ja hänen
laukussaan olivat nuo kalliit paperit, ei hän moneen tuntiin saanut
unta. Ajatukset palasivat aina vaan tuohon, näitä papereita
kohdanneeseen tapaukseen.

Tämähän oli aivan kuin Jumala erityisesti olisi tarttunut asiaan.

Eikö ollut kuin olisi Hän erittäin silmiin pistävällä tavalla antanut
viittauksen siitä, että hänen tulisi pysyä aikomuksessaan, kaikesta
huolimatta.

Kun hän, lämpimästi rukoiltuaan Jumalalta voimaa seurata ja

saattaa loppuun kutsumuksensa, vihdoin asettautui nukkumaan,
vallitsi rauha hänen sielussaan, ja hän oli tehnyt varman päätöksen
että tämän käsikirjoituksen hän painattaisi, vaikkapa se maksaisi
hänelle kaikki ne kolmesataa taalaria, mitkä hän vuosien kuluessa
ahkeruudellaan ja työteliäisyydellään oli säästänyt.

Seuraavana aamuna nousi hän aikaisin ylös, otti jäähyväiset

isäntäväeltä ja lähti iloisin mielin astelemaan edelleen Kristianiaa
kohden.

Päivä oli kaunis ja auringonpaisteinen ja sää leuto. Hauge tunsi

erikoista iloa luonnossa ja erikoista onnea sydämessään, siinä yksin
tomuista maantietä kulkiessaan. Hänessä nousi halu kiittää Jumalaa
ja rukoilla hänen siunaustaan matkalleen, ja ennenkuin hän itse
tiesikään, oli hän seisahtunut, pannut kätensä ristiin ja rukoili nyt
kuuluvalla äänellä. Hän oli niin kiintynyt rukoukseensa, ettei hän
huomannut, että muuan mies — matkamies, kuten hän itsekin — tuli
kävellen ja seisahtui nyt kuulemaan ja katselemaan. Ihminen, joka
seisoi keskellä yleistä maantietä ja rukoili kädet ristissä yksin, oli
sekä tavaton että kummallinen nähtävyys.

Kun Hauge vihdoin lankesi polvilleen, meni vieras kulkija hänen

luokseen ja pani kätensä hänen käsivarrelleen. "Oletko sairas?" kysyi
hän.

Hauge, joka oli tullut aivan yllätetyksi, keskeytti rukouksensa ja

nousi seisomaan.

"En", sanoi hän hymyillen. "Ruumiini on aivan terve; mutta sielu

kyllä tarvitsisi parantelemista yhdestä jos toisestakin."

"Sen kyllä huomaan", vastasi vieras. Hän nähtävästi uskoi, että

hän oli tekemisissä mielipuolen miehen kanssa.
 "Ehkäpä käy sinun niin kuin minun", sanoi Hauge rohkeasti, "että
nimittäin tunnet olevasi sairas Jumalan edessä?"

Mies ei vastannut. He menivät hitaasti eteenpäin.

"Olisipa aika sinunkin ruveta rukoilemaan", lisäsi Hauge. "Ei

kukaan tiedä milloin hänen aikansa loppuu, ja silloin se on
myöhäistä."

Mies pudisti päätään.

"Ei sinun pitäisi tällä tavalla yksin kuljeskella tiellä", sanoi hän,
"sairas kun olet."

"Enhän minä yksin kuljeskele", sanoi Hauge, "Jumala on

kanssani."

Toinen katseli Haugea ja puisteli taaskin päätään.

"Sinähän olet järjiltäsi", vastasi hän.

Silloin vaikeni Hauge ja hetken aikaa kulkivat he ääneti tietä

edelleen.

Vihdoin seisahtui Hauge.

"Sinä olet ehkä tästä pitäjästä?" kysyi hän mieheltä.

"Olen kyllä."

"Olet ehkä talonpoika?" — Hauge puhui kuin välinpitämättömästi.

"Olen niinkin."
 "Sinä, kuten minäkin", sanoi Hauge.

Vieras katseli häntä, mutta ei sanonut mitään. He kulkivat taasen

vaiti eteenpäin.

"Sinulla on ehkä talokin?" kysäsi Hauge taaskin.

"On minulla."

Vastaus tuli varmasti ja lyhyesti.

"Onpa sinulla sitten paljon huolehtimista."

Vieras katseli Haugea.

"Niinpä onkin", sanoi hän.

"Laiho on aika hyvää tänä vuonna", jatkoi Hauge. "Se, jolla on

paljon rukiita kylvössä, saa oivallisen sadon."

"Eipä se huonolta näytä." Ja taaskin vieras katseli Haugea.

"Rehun saanti on ainakin varma tänä vuonna", sanoi Hauge. "Sitä

saadaan sekä paljon että hyvää. Mutta lienee viisainta korjata se nyt.
Luulenpa, että kohdakkoin tulee sade."

"Olenpa siten jo tehnyt", sanoi vieras. "Apilas vaatii hyvän

kuivattamisen", lisäsi hän vielä.

Hauge nyökäytti päätään.

"Ei pitäisi kenenkään kylvää apilasta yksin", sanoi hän. "Timotei ja

apilas yhdessä antavat paremman sadon. Ja tavallisesti saa
enemmän maitoakin sekaheinillä syöttäen."
 Vieras katseli Haugea ihmetellen.

"Vai niin luulet?" kyseli vieras.

"Olenpa siitä varmakin", sanoi Hauge. "Sen olen kokenut jo usean

vuoden aikana."

Vieras mies vaikeni ja ajatteli. Tämähän oli ihmeellinen mies! Joku

hetkinen sitten käyttäytyi hän kuin mielipuoli ja nyt puhuu hän
viisaammin kuin monet muut yleensä.

Keskustelu yhä vilkastui; se koski talonpojan kaikkia vaikeuksia,

kaikkia hänen raskaita toimiaan ja työtään, ja Hans Nielsen Hauge
osasi sekä puhua kaikesta tuosta että antaa hyviä neuvoja.

"Kyllä se käy, kunhan vaan pitää hyvää huolta kaikesta" sanoi hän
vihdoin. "Se on vaan ikävää, että juuri kun ihminen on huomannut ja
saanut kaikki luonnistumaan, tulee kuolema — ja silloin ei ihmisellä
ole mitään iloa kaikesta tuosta."

Talonpoika seisahtui ja katseli häntä. Hänen kasvoilleen nousi

omituinen levoton ja kummasteleva ilme, mutta hän ei sanonut
mitään, vaan käveli eteenpäin.

Hauge käveli hänen sivullaan ja oli hänkin vaiti. Siten kävelivät he

monta minuuttia.

Sitten Hauge sanoi:

"Ja silloin voi ainoastaan yksi asia auttaa."

Talonpoika seisahtui ja katsoi häneen kysyvästi.

 "Se riippuu siitä, onko ihminen työskennellyt sielussaankin samalla
tavalla, peratakseen sen kivistä ja rikkaruohoista kuin peltonsakin.
Muutoin jokainen tietää mihinpäin on menossa."

Talonpoika loi silmänsä alas.

"Sinäpä jotakin sanot", virkkoi hän.

"Muuten kaikesta seuraa vaan surkeutta", lisäsi Hauge. "Jos

sielussa saa versoa kaikki paha, niin elonkorjuun tullen ovat
seuraukset huonot."

He kävelivät yhä eteenpäin.

Talonpoika kulki vaiteliaana.

Hetkisen kuluttua hän seisahtui.

"Pelkäänpä, että on rikkaruohoa jokaisessa", sanoi hän vilkaisten

Haugeen.

"Onpa niinkin", sanoi Hauge.

"On mahdotonta saada sitä pois", sanoi talonpoika ja tuijotti

eteensä.

"Tahtoisitko siis saada sen pois, jos voisit?" kysyi hän.

"Kukapa sitä ei tahtoisi?" vastasi hän. "Mutta sehän on

mahdotonta — ainakin minulle."

Hän käveli eteenpäin ja katseli ajatuksiinsa vaipuneena eteensä.

 Hauge kulki mukana. Hänen kasvonsa loistivat ilosta hänen siinä
kulkiessaan hiljaisesti hymyillen.

"Sinun pitäisi saada apua", sanoi hän.

Talonpoika hymyili väkinäisesti.

"Apuako!" huudahti hän. "Eihän suinkaan sellaiseen ole saatavissa

apua!"

Hauge käveli hänen sivullaan.

"Minullapa on ystävä, jolla on paljon valtaa", sanoi hän; "ehkäpä

hän tietäisi neuvon!"

Talonpoika seisahtui taaskin ja katseli Haugea.

"Jumala", sanoi Hauge, jonka siniset silmät kirkastuivat.

Silloinpa talonpoika katsoi alaspäin.

"Vai niin", sanoi hän. "Se mies on sangen kaukana."

Haugen katse lämpeni, hän laski kätensä talonpojan käsivarrelle.

"Eipä niinkään", sanoi hän ja hänen äänessään oli voimaa. "Minä

uskon että hän on aivan lähellä!"

Talonpoika kohotti katseensa.

"Mistä sinä sen voit uskoa?" kysyi hän.

"Siitäpä vaan, että tunnen itseni sanomattoman onnelliseksi, ja

niin kaiketi on sinunkin laitasi?"
 Talonpojan suupielissä väreili hänen siinä seisoessaan.

"En", sanoi hän. "Sielussani tuntuu vaan kipua."

Hans Nielsen Hauge nyökkäsi päällään.

"Niin pitää asianlaidan ollakin. Jumalamme on ruvennut

kyntämään sieluasi. Samoin tapahtui minullekin. Oli vaikea taistelu
saada sielu kynnetyksi ja kivet sekä rikkaruohot pois kitketyksi;
mutta kun sitten Jumala sai kylvetyksi ja kylvö rupesi orastamaan —
kunpa tietäisit, minkä ilon se tuotti."

Hans piteli häntä kädestä ja katsoi häntä silmiin.

Toinen katseli alas ja vapautui hiljalleen Haugen

kädenpuristuksesta.

"Saatpa nyt jättää minut", sanoi hän. "Minä en enää puhu

mitään."

Hän lähti kulkemaan eteenpäin. Hänen kasvonsa olivat

mielenliikutuksesta kalpeat.

Hans Nielsen Hauge seurasi vaiti ollen; vierettäin he astelivat

edelleen päivänpaisteessa.

Vähän ajan kuluttua seisahtui talonpoika eräälle portille.

"Tähän minä menen", sanoi hän.

"Vai niin", sanoi Hauge. "Tämä on kaiketi sinun talosi?"

"Niin on", sanoi talonpoika ja katseli talon rakennuksiin päin.

 "Sepä on kaunis talo", sanoi Hauge. "Sen omistaja tulee hyvin
toimeen."

"No, jotakuinkin", vastasi talonpoika. Hän oli kädellään jo tarttunut

portin hakaseen lähteäkseen.

Silloin meni Hans Nielsen Hauge suoraan hänen luokseen ja ojensi

hänelle kätensä.

"Hyvästi, siis!" sanoi hän.

"Hyvästi!" sanoi mies. "Ehkäpä vielä tavataan."

"Jumala suokoon, että tapaisimme toisemme, kun hän kutsuu

meidät täältä", sanoi Hauge. "Silloinpa olisimme me kumpikin
iloiset."

Hän kääntyi mennäkseen.

Silloinpa talonpoika hellitti hakasen ja tuli Haugea kohden.

"Mitä tulee minun tehdä siihen päästäkseni?" kysyi hän.

Silloinpa Hauge hymyili.

Hän pani kätensä talonpojan käsivarrelle ja sanoi:

"Tulehan nyt, niin saamme miettiä keinoa siihen."

He menivät yhdessä eteenpäin. Talonpoika kyseli ja Hauge vastaili,

ja mitä pitemmälle he kävelivät, sitä innokkaammaksi kävi
keskustelu; talon toisensa jälkeen he sivuuttivat sitä
huomaamattaankaan; yhä valoisammaksi kävi tuntemattoman
talonpojan kasvojen ilme. Hän oli tavannut maailman ihmeellisimmän
miehen ja oli saanut tuulahduksen sellaisesta ilosta, jota hän ei
aikaisemmin ollut tuntenut, eikä hän aikaisemmin ollut tietänyt
sellaista iloa maailmassa löytyvänkään.

Vihdoinkin, kauan puheltuaan, olivat he puhelleet loppuun saakka

ja kävelivät hetkisen aivan vaiti.

Silloinpa talonpoika säpsähti.

"No jopa nyt jotakin!" sanoi hän ja katseli ympärilleen. Hän oli
kävellyt koko penikulman kotoaan.

Silloin hymähteli Hans Nielsen Hauge.

"Tuostapa näemme", sanoi hän. "Siten käy, kun joutuu tekemisiin

Jumalan kanssa."

Sitten he erosivat ja Haugen täytyi luvata käydä talossa takaisin

tullessaan.

"Saanpa sitten nähdä, miten pitkälle olet päässyt kyntämisessä ja

kivien raivaamisessa", sanoi hän leikkisästi. "Ehkäpä minulla sitten
on mukanani kylvöä varten jyviäkin."

Ja nämä kaksi pienviljelijää lähtivät kumpikin omaa tietänsä.

*****

Tuolla kulkee mies laukku selässä Egeberg-tietä Kristianiaa

kohden. Hän seisahtuu äkkiä ja katselee epäröiden kaupunkia; sitten
hän taas lähtee kulkemaan.

Kulkija on Hans Nielsen Hauge.

 Tämä rohkea talonpoika, joka eilen, täynnä uskoa ja luottamusta
Jumalaan ja omaan oikeaan asiaansa, oli julistanut Jumalan sanaa
muille, oli tänään suurimmassa sielun hädässä. Nähdessään
kaupungin monine rakennuksineen ja torneineen oli hänet vallannut
selittämätön kauhu! Mitä oli hänellä, tuntemattomalla
talonpoikaispojalla, tekemistä tuolla maan suurten ja voimallisten
keskellä? Mitäpä voisi hän yleensä saada aikaan, ja miten saisi hän
aikaan sen, mitä halusi?

Ehkäpä kirjanpainaja, nähtyään hänen käsikirjoituksensa,

kieltäytyisi sitä painattamasta, esivaltaa peljäten. Ehkäpä hän
ilmiantaisi hänet piispalle ja sitten hänet vangittaisiin eikä hän saisi
mitään toimeen. Hänelle tulisi käymään aivan niin kuin hänen
veljensä oli ennustanut!

Hans Hauge oli ponnistellut tällaisia ajatuksia vastaan.

Eikö Jumala ollut selvästi osottanut, että hänen kirjansa olisi

painatettava? Ja eikö hän juhlallisesti ollut luvannut itselleen, että
hän tulisi uhraamaan kaikki seuratakseen tätä Jumalan selvää
sormenosotusta? Tapahtukoon siis mitä hyvänsä; hänen olisi
kärsittävä, mitä Jumala hänen kannettavakseen panisi.

Tämän päätöksen lohduttamana oli hän kulkenut eteenpäin; mutta

pian tulivat nuo kiusaavat ajatukset uudestaan toisessa muodossa.

Hänestä tuntui kuin olisi sisällinen ääni kysynyt:

"Mitä sinulla on tekemistä kirjoittamisen, rankaisemisen ja muitten

opettamisen kanssa?"

"Jumalan sana käskee siihen", vastasi hän itselleen.

 "Niin, opeta siis hiljaisuudessa — muusta ei ole mitään hyötyä",
sanoi sisäinen ääni hänessä.

"Ei mitään hyötyä, ei mitään hyötyä", lausui hän uudelleen

sisällisesti.

Suuri raskasmielisyys ja väsymys valtasi hänet. Hän kulki kuin

unessa. Ja äkkiä hänen sieluunsa meni kuin kuolon tuska. Ehkäpä
koko meidän elämämme on vaan uni! Ehkä on valhetta ja ihmisten
keksintöä kaikki, mitä Jumalan sana opettaa. Ehkäpä ihmisellä ei
olekaan kuolematonta sielua, vaan on hän kuin eläinkin maan päällä,
hän elää kuin eläin ja kuolee kuin eläin ja pyyhitään pois ikuisiksi
ajoiksi! Ei ole ehkä helvettiä, ei ikuista autuutta! On vaan elettävä ja
nautittava täällä maan päällä. Sitten on kaikki lopussa, lopussa.

Hans Nielsen Hauge hikoili tuskan hikeä, tietä kulkiessaan. Puut ja

rakennukset olivat kuin pitkänä kujana hänen silmissään ja
ehtimiseen oli hän takanaan kuulevinaan kolkon äänen, joka kaukaa
huusi:

"Käänny takaisin ja mene kotiin!"

Äärimmäisessä hädässään huusi hän kovalla äänellä:

"Mene pois minun tyköäni, saatana! Auta minua Herra Jumala!"

Sitten tuupertui hän lopen väsyneenä tien varrella olevalle kivelle ja
jäi siihen pitkäksi aikaa istumaan.

Kun hän siitä nousi, oli hänen henkensä voittanut. Hän tunsi
mielensä levolliseksi — se oli hiljaista harkittua lepoa aivan kuin olisi
hän tehnyt tilin elämän kanssa ja valmistautuisi kuolemaan.
 Uskoen tehtäväänsä meni hän nyt rohkeasti tuohon
tuntemattomaan kaupunkiin ja kysyi ensimäiseltä vastaantulevalta,
missä kirjapaino oli.

No, olihan se Raatihuoneen kadun varrella, aivan yliopiston

kirjastorakennuksen ja hotelli d'Angleterren vieressä.

Hauge kyseli tavan takaa, päämääräänsä päästäkseen, ja pian

seisoi hän, sydämen kuuluvasti pamppaillessa, Raatihuoneen kadun
varrella olevan Jens Örbeck Bergin kirjapainon ulkopuolella.

Hän tarttui varovasti oven ripaan ja astui sisälle.

"Hyvää päivää ja Jumalan rauhaa!" sanoi hän melkein vapisevin

äänin.

Kirjanpainaja Berg, joka itse oli saapuvilla, seisoi pöydän ääressä,

joka oli Raatihuoneen kadulle päin olevan ikkunan vieressä ja selaili
joitakin papereita.

Hän katseli silmälasiensa yli Haugea.

"Ei", vastasi hän. Hän oli heti havainnut, että tulija oli talonpoika;
ne tulivat usein tuoden lauluja ja muutakin painettaviksi, mutta niillä
ei koskaan ollut millä maksaa.

Kirjanpainajan terävä vastaus vaikutti Haugeen kuin isku vasten

suuta. Hän jäi seisomaan oven suuhun aivan puhumattomana. Hän
katseli ujosti ympärilleen ja oli vaiti. Kirjanpainaja Berg katsahti
taasen tuohon nuoreen talonpoikaan.

"Emme me painata sellaista", sanoi hän. "Eikä minulla muuten ole

aikaakaan sinun kanssasi enää puhella."
 Hän kokosi paperinsa, pisti ne taskuunsa ja meni ulos.

Hauge jäi vielä seisomaan nuorten miesten keskelle, jotka

seisoivat ja latoivat käsikirjoituksia, jokainen kirjasinlaatikkonsa
ääressä.

Ei siinä paljonkaan puhuttu. Nuorukaiset vilkasivat häneen tavan

takaa ja hymyilivät.

Kun Hauge oli vähäisen päässyt entiselleen, otti hän esiin

kirjoituksensa.

Lähinnä oleva nuorukainen katseli kirjoituksia kauempaa.

"Sinulla taitaa olla viisuja?" kysäsi hän sitten.

Hans Hauge puisteli päätään.

"Eivät ne sellaisia ole", vastasi hän.

Nuorukainen tuli latomalaatikoltaan hitaasti laahustaen Haugen

luo.

"Saanko katsoa", sanoi hän.

Hauge antoi hänelle kirjoituksensa.

Nuorukainen luki päällekirjoituksen:

"Mietelmiä maailman huonoudesta, laatinut 5 luvuksi ja lyhyesti

kirjoittanut vähän kokenut ja vähän kirjanoppinut nuorukainen Hans
Nielsen Hauge Rolfsöstä Tunen pitäjästä."

Nuorukainen luki tämän puoliääneen.

 "Tämä taitaa olla hauska kertomus tahi rakkausjuttu", sanoi hän.

Hans Hauge punastui mielipahasta.

"Saatpa uskoa että se on hauska juttu", sanoi hän.

"Mutta rakkauskirja se tavallaan voi olla."

Nuorukainen rupesi selailemaan. Hän luki sieltä ja täältä. Mutta

sitten hän lopetti ja ojensi käsikirjoituksen takaisin Haugelle.

"Tämähän on jumalinen kirja", sanoi hän. "Sitä ei kannata

painattaa.
Eihän kukaan sellaista osta."

Haugen siniset silmät välähtivät.

"Luulin eläväni kristityn kansan keskellä", sanoi hän ja hänen

äänessään oli omituinen sointu, jonka kaikkien täytyi huomata ja
ymmärtää.

Kirjanpainaja-nuorukainen hymyili.

"No niin, sinä olet nyt kirjapainossa", vastasi hän.

"Niinpä olenkin", vastasi Hauge, "ja juuri täällä kaiketi on

saatavissa apua Jumalan sanan levittämiseksi!"

Hän oli pannut käsikirjoituksensa taskuunsa.

Latoja ei vastannut heti. Hän katseli toisia, jotka hymyilivät.

"Täytyyhän jokaisen elää", vastasi hän. "Eihän voi painattaa

sellaista, jota ei kukaan osta."
 Hauge oli lämmennyt.

"Aivan niin, sinä olet oikeassa", sanoi hän. "Täytyy kunkin elää. Ja
johtuupa suuri edesvastuu painattaa sellaista, joka houkuttelee
kansaa hukkaamaan sekä sielunsa että ruumiinsa ja unhottamaan,
että löytyy sellaistakin, jota kutsutaan ijankaikkiseksi elämäksi — tahi
ijankaikkiseksi kuolemaksi. On synti ja häpeä, että sellaista
painetaan ja myydään."

Ei kukaan vastannut. Latojat seisoivat latomalaatikkojensa luona ja

tekivät työtään.

Mutta vähän ajan kuluttua sanoi se latoja, joka oli puhunut

Haugen kanssa:

"Etpä sinä näytä olevan pelkuri."

Hän ei katsonut Haugeen.

Hauge seisoi nyt levollisena. Oli kuin kaikki epäilys ja pelko olisi
poispyyhitty.

"En ole", sanoi hän. "Sen, joka tekee oikein, ei tarvitse mitään
peljätä. Muuten minulla on se, joka auttaa, jos hätä tulisi."

Nuorukainen katsoi häneen.

"Vai niin, kuka se on?" kysäsi hän. Häneen pälkähti ajatus, että
Hauge ehkä oli jonkun Kristianian mahtavan herran lampuoti.

"Jumala", vastasi Hans Nielsen Hauge värähtämättä ja silmiään

nuorukaisesta kääntämättä.

Tämä tuli omituisen näköiseksi kuultuaan Haugen sanat.

 Hän yritti hymyillä.

"Eihän se ole huono ystävä", sanoi hän.

"Eipä ole", vastasi Hauge. "Se mies olisi hyvä olemaan ystävänä
yhdelle ja toisellekin."

He katselivat toisiaan, eikä kukaan vastannut.

Sitten sanoi vihdoin se, joka seisoi lähimpänä:

"Saatpa tulla huomenna puhumaan kirjanpainajan itsensä kanssa;

häntä ei voi enää tänään tavata."

"Aivan siten on Jumalammekin laita", vastasi Hauge. "Voipa tulla

se päivä, jolloin hän ei ole tavattavissa. On parasta pitää varansa."

Sen sanottuaan hän lähti.

"Sepä oli kummallinen mies", sanoi latoja toisille.

Toiset hymyilivät.

———

Seuraavan päivän aamuna ennenkuin kirjanpainaja Jens Örbeck

Berg vielä oli tullut konttoriinsa, tuli Hans Nielsen Hauge takaisin.

"Ei ole", vastasi pari latojaa hänen kysymykseensä. "Saatpa tulla

takaisin illalla. Mestari ei ole tänään päivällä tavattavissa."

Hauge meni.

Illan suussa tuli hän kolmannen kerran.

 Silloin oli latomossa vaan yksi ainoa nuorukainen, sama, jonka
kanssa hän oli eilen puhunut.

"Eipä olisi hyvä, jos Jumala olisi niin vaikeasti tavattavissa kuin
kirjapainon mestari täällä", sanoi Hauge.

Nuorukainen nauroi.

"Mutta minusta hän nyt ei kuitenkaan pääse", jatkoi Hauge. Hän

otti esille käsikirjoituksensa ja alkoi selailla sitä.

Nuorukainen seisoi ja katseli.

Hauge istui siellä olevalle puutuolille.

"Kirjan täytyy tulla painetuksi, vaikkapa itse sen latoisin", sanoi

hän ja hymyili.

"Saisitpa sitten käydä opissa", sanoi nuorukainen. "Sepä kestäisi

monta vuotta."

"Mikäpä muu auttaisi", sanoi Hauge. Hän selaili taaskin ja luki.

"Sinä olet täällä luottamusmies, kuten huomaan", sanoi hän ja

katsoi lempeästi latojaan. "Ehkäpä sinä voisit antaa minulle neuvoja
yhdessä jos toisessakin."

Nuorukainen ei vastannut.

Sitten Hauge nousi ylös, meni pöydän luo ja ojensi nuorukaiselle

käsikirjoituksen.

"Luehan tuosta", sanoi hän. "Luuletko olevan vaarallista painattaa

sellaista."
 Latoja luki. Se oli juuri eräs niistä kohdista, joissa oli hyökkäyksiä
papistoa vastaan ja jonka hänen veljensä oli kehottanut pois
pyyhkimään.

Latoja luki kauan. Vihdoin nosti hän silmänsä.?

"Sinäpä olet sotainen mies", sanoi hän.

"Täytyyhän olla sotainen siinä, missä on kysymys totuudesta ja

oikeudesta", vastasi Hauge.

Latoja katsahti häneen ja katseessa oli jotakin ihailua.

"Aivan niin", sanoi hän. "Jos se on totta, niin on se totisesti myös

sanottava."

"Totta se on", sanoi Hauge lämpimin äänin, "ja sanottava se on,

vaikkapa sitten joutuisin kuritushuoneeseen siitä!"

Latoja hymyili.

"Olet sotainen mies", sanoi hän uudelleen. "En muuten luule, että
siitä mitään vaaraa koituu. Ethän ole mitään nimiä maininnut, etkä
ketään erikseen syyttänyt; jos joku vaatisi sinulle rangaistusta, niin
täytyisi hänen myöntää olevansa syyllinen siihen, josta sinä pappeja
olet syyttänyt, mutta sitäpä en usko kenenkään tahtovan tehdä."

Hän ojensi Haugelle käsikirjoituksen.

Hauge tuli sangen iloiseksi nuorukaisen sanoista.

"Siinäpä sinä totisesti olet oikeassa", virkkoi hän. "Sinä siis uskot,
että saan sen kuitenkin painetuksi."
 Nuorukainen katseli muualle.

"Tulehan uudelleen huomenna, niin tapaat itse mestarin", vastasi

hän vältellen. "Kirjain painaminen tulee kalliiksi", lisäsi hän vielä.

"Niinpä asianlaita lienee", vastasi Hauge ja meni. Seuraavana

päivänä seisoi hän taasen kirjanpainaja Bergin latomossa. Berg oli
itse saapuvilla ja tervehti varsin ystävällisesti Haugea, tämän
tullessa.

Hauge uudisti nyt kysymyksensä saisiko hän kirjansa painetuksi.

Kirjanpainaja vilkasi siihen nuorukaiseen, joka eilen oli puhunut
Haugen kanssa.

"Saanko nähdä käsikirjoituksen", sanoi hän ja ojensi kätensä.

Hauge antoi sen hänelle.

Berg istui kauan ja selaili, oli lukevinaan ja selaili taaskin.

Latomossa oli sangen hiljaista; kuului ainoastaan hiljaisia

kolahduksia kirjasinten sattuessa ladontahakoihin. Hauge tunsi
sydämensä pamppailevan. Nyt hänen kohtalonsa ratkaistaisiin.

Vihdoinkin laski kirjanpainaja käsikirjoituksen pöydälle, meni jo

mainitun nuorukaisen luo ja puhui kuiskien hänen kanssaan pari
minuuttia.

Hauge tunsi toivonsa nousevan.

Nyt kääntyi kirjanpainaja ja tuli hitaasti Haugen luo.

"Kyllä", sanoi hän. "Käy laatuun saada se painetuksi; mutta — se

tulee maksamaan aika tavalla."
 Haugessa tuntui ilon värähdys; mutta samalla kertaa nousi
hänessä salainen pelko: ehkäpä se maksaisikin paljon enemmän kuin
mitä hän omisti tahi voisi hankkia.

Kirjanpainaja vilkasi taasen nuorukaiseen.

"Kuinka paljon?" kysyi hän sävyisästi.

"No, kolmekymmentä riksiä vähintäin", vastasi hän.

Hauge henkäsi helpotuksesta. Mutta liikemies kun hänkin oli ja oli

saanut kokea sitä petkutusta, jota talonpoikiin nähden harjoitettiin,
ei hän ollut mitään huomaavinaan.

"Sepä on kovin kallista", sanoi hän.

Jens Örbeck Berg asettautui kovin vakavaksi.

"On tosiaan kallista painattaa kirjoja", sanoi hän ja meni takaisin

pöytänsä luo, missä käsikirjoitus oli. Hän siirteli sitä.

Hauge seisoi hetkisen.

"Eikö kävisi laatuun tehdä se kahdestakymmenestä riksistä?" kysyi

hän.

Kirjanpainaja ravisteli päätään.

"Ei käy laatuun", sanoi hän ja vaihtoi taasen silmäyksen

nuorukaisen kanssa. "Mutta jos sinulla on vähän rahoja, niin olkoon
menneeksi kahdestakymmenestäviidestä."

Hauge, joka pelkäsi että asia raukeaisi, jos hän enemmän tinkisi,
suostui.
 "Niinpä niin", sanoi hän. "Eihän siinä muu auta. Täytynee maksaa
kaksikymmentäviisi riksiä."

Kirjanpainaja nyökäytti päätään.

"Onko sinulla rahat mukana?" kysyi hän.

"Ei ole", vastasi Hauge. "Tahdotko etukäteen?"

"Tahdon", sanoi Berg. "Ainakin puolet. Se on tapana, kun olemme

tuntemattoman kanssa tekemisissä."

"Niinpä niin!" Hauge otti esille lompakkonsa ja maksoi 13 riksiä.

"Saatpa kirjoittaa kuitin", sanoi hän.

Jens Örbeck Berg kirjoitti, otti vastaan rahat ja antoi kuitin

Haugelle.

Silloinpa hymyili Hans Nielsen Hauge.

"Nythän minä uskon sinua paremmin kuin sinä minua", sanoi hän.
"Sinä saat kaikki, mitä minä olen kirjoittanut ja kaikki mukana olevat
rahani; minä saan vaan sanasi. Mutta eihän siitä vaaraa. Jumala
tuntee meidät molemmat. Hänen kanssaanhan meidän kuitenkin on
lopputili tehtävä."

Kirjanpainaja Berg ei tähän mitään vastannut.

Hän lukitsi rahat ja käsikirjoituksen pöytälaatikkoonsa.

Sitten Hauge lähti tyytyväisenä hyvin toimitettuun tehtäväänsä.

*****
 Taaskin vaeltaa mies Kristianian ja Tunen pitäjän välisellä tiellä.
Hänellä on laukku selässä, mutta siinä ei ole muuta kuin evästä sen
verran, että se riittää, kunnes hän ehtii kotiin. Ja kallisarvoinen
käsikirjoitus on tuolla suuressa, vieraassa kaupungissa. Samoin
kaikki hänen rahansa. Ja Hans Nielsen Hauge tuntee taasen
sielussaan samaa levottomuutta ja epävarmuutta kuin ensi kerran,
nähdessään kaupungin rakennukset ja tornit.

Samoilla paikoilla, missä hän mennessään oli taistellut kovan

taistelunsa epäuskoa ja kuolemanpelkoa vastaan, ahdistivat
kiusaukset taaskin häntä.

Kuka oli hän, Hans Nielsen Hauge? Pieni matonen rajattoman

suuressa maailmassa, matonen, joka tänään eläisi ja huomenna
ehkä katoaisi pois!

Mikä varmuus oli hänellä ijäisestä autuudestaan?

Mistä tiesi hän, ettei Jumalan sana ollut ihmisten keksintöä?

Ehkäpä sellaisten, jotka tahtoivat että kaikkien muiden tuli uhrata,
olla puutteessa ja kärsiä tässä maailmassa, jotta heillä itsellään olisi
hyvä olla ja saisivat nauttia kaikkia tämän maailman iloja täysin
mitoin ja rajattomasti?

Häntä puistatti kylmä väristys. Ehkäpä hän olikin mielipuoli, joka

kulki eksyksissä ja houkutteli muita tekemään samoin!

Hän rukoili äänekkäästi Jumalaa hädässään; hän huudahti: mene

pois minun tyköäni, saatana! Mutta kiusaukset eivät tahtoneet häntä
jättää. Epätoivoissaan ja surussaan poikkesi hän tieltä metsään.
Ehkäpä suuresta luonnosta olisi lepo löydettävissä. Tahi ehkäpä
kuolema hänet tapaisi.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookluna.com