Download the full version of the ebook at ebookname.

com

RTL Hardware Design Using VHDL Coding for

Efficiency Portability and Scalability 1st Edition
Chu

https://ebookname.com/product/rtl-hardware-design-using-
vhdl-coding-for-efficiency-portability-and-scalability-1st-
edition-chu/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD EBOOK

Download more ebook instantly today at https://ebookname.com

Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Digital Design with RTL Design VHDL and Verilog 2nd

Edition Frank Vahid

https://ebookname.com/product/digital-design-with-rtl-design-vhdl-and-
verilog-2nd-edition-frank-vahid/

ebookname.com

Embedded SoPC Design with Nios II Processor and VHDL

Examples 1st Edition Pong P. Chu

https://ebookname.com/product/embedded-sopc-design-with-nios-ii-
processor-and-vhdl-examples-1st-edition-pong-p-chu/

ebookname.com

Computer Architecture Software Aspects Coding and Hardware

1st Edition John Y. Hsu

https://ebookname.com/product/computer-architecture-software-aspects-
coding-and-hardware-1st-edition-john-y-hsu/

ebookname.com

Colposcopy A Practical Guide 2nd Edition Mahmood Shafi

https://ebookname.com/product/colposcopy-a-practical-guide-2nd-
edition-mahmood-shafi/

ebookname.com
Managing Security Overseas Protecting Employees and Assets
in Volatile Regions 1st Edition Scott Alan Ast

https://ebookname.com/product/managing-security-overseas-protecting-
employees-and-assets-in-volatile-regions-1st-edition-scott-alan-ast/

ebookname.com

MEDINFO 2007 Proceedings of the 12th World Congress on

Health Medical Informatics Studies in Health Technology
and Informatics 1st Edition K.A. Kuhn
https://ebookname.com/product/medinfo-2007-proceedings-of-the-12th-
world-congress-on-health-medical-informatics-studies-in-health-
technology-and-informatics-1st-edition-k-a-kuhn/
ebookname.com

Eccentricity and the Cultural Imagination in Nineteenth

Century Paris Miranda Gill

https://ebookname.com/product/eccentricity-and-the-cultural-
imagination-in-nineteenth-century-paris-miranda-gill/

ebookname.com

The Oxford Handbook of the Trinity Oxford Handbooks Gilles

Emery

https://ebookname.com/product/the-oxford-handbook-of-the-trinity-
oxford-handbooks-gilles-emery/

ebookname.com

Genetics and Molecular Biology of Muscle Adaptation

Advances in Sport and Exercise Science series 1st Edition
Neil Spurway Ma Phd
https://ebookname.com/product/genetics-and-molecular-biology-of-
muscle-adaptation-advances-in-sport-and-exercise-science-series-1st-
edition-neil-spurway-ma-phd/
ebookname.com
Obstetrics and gynecology PreTest self assessment and
review 10th ed Edition Wylen

https://ebookname.com/product/obstetrics-and-gynecology-pretest-self-
assessment-and-review-10th-ed-edition-wylen/

ebookname.com
 ~ ~~ ~ ~~ ~

RTL HARDWARE DESIGN

USING VHDL
Coding for Efficiency, Portability,
and Scalability

PONG P.CHU
Cleveland State University

A JOHN WlLEY & SONS, INC., PUBLICATION

This Page Intentionally Left Blank
RTL HARDWARE DESIGN
USING VHDL
This Page Intentionally Left Blank
 ~ ~~ ~ ~~ ~

RTL HARDWARE DESIGN

USING VHDL
Coding for Efficiency, Portability,
and Scalability

PONG P.CHU
Cleveland State University

A JOHN WlLEY & SONS, INC., PUBLICATION

Copyright 02006 by John Wiley & Sons, Inc. All rights reserved.

Published by John Wiley & Sons, Inc., Hoboken, New Jersey.

Published simultaneouslyin Canada.

No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted in any form
or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, scanning, or otherwise, except as
permitted under Section 107 or 108 of the 1976 United States Copyright Act, without either the prior
written permission of the Publisher, or authorization through payment of the appropriate per-copy fee to
the Copyright Clearance Center, Inc., 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923, (978) 750-8400, fax
(978) 750-4470, or on the web at www.copyright.com.Requests to the Publisher for permission should
be addressed to the Permissions Department, John Wiley & Sons, Inc., 1 11 River Street, Hoboken, NJ
07030, (201) 748-6011, fax (201) 748-6008, or online at http://www.wiley.com/go/pennission.

Limit of LiabilityiDisclaimerof Warranty: While the publisher and author have used their best efforts in
preparing this book, they make no representations or warranties with respect to the accuracy or
completeness of the contents of this book and specifically disclaim any implied warranties of
merchantabilityor fitness for a particular purpose. No warranty may be created or extended by sales
representatives or written sales materials. The advice and strategies contained herein may not be
suitable for your situation.You should consult with a professional where appropriate.Neither the
publisher nor author shall be liable for any loss of profit or any other commercial damages, including
but not limited to special, incidental, consequential, or other damages.

For general information on OUT other products and services or for technical support, please contact OUT
Customer Care Department within the United States at (800) 762-2974, outside the United States at
(317) 572-3993 or fax (317) 572-4002.

Wiley also publishes its books in a variety of electronic formats. Some content that appears in print may
not be available in electronic format. For information about Wiley products, visit our web site at
www.wiley.com.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data:

Chu, Pong P., 1959-

RTL hardware design using VHDL I by Pong P. Chu.
p. cm.
Includes bibliographical references and index.
“A Wiley-Intersciencepublication.”
ISBN-13: 978-0-471-72092-8 (alk. paper)
ISBN-10: 0-471-72092-5 (alk. paper)
1. Digital electronics-Data processing. 2. VHDL (Computer hardware description
language). I. Title.

TK7868.D5C462006
621.39‘2-4~22 2005054234
Printed in the United States of America.

10987654321
To my parents Chia-Chi and Chi-Te, my wife Lee, and my daughter Patricia
This Page Intentionally Left Blank
CONTENTS

Preface xix
Acknowledgments xxiii

1 Introduction to Digital System Design 1

1.1 Introduction 1
1.2 Device technologies 2
1.2.1 Fabrication of an IC 2
1.2.2 Classification of device technologies 2
1.2.3 Comparison of technologies 5
1.3 System representation 8
1.4 Levels of Abstraction 9
1.4.1 Transistor-level abstraction 10
1.4.2 Gate-level abstraction 10
1.4.3 Register-transfer-level(RT-level) abstraction 11
1.4.4 Processor-level abstraction 12
1.5 Development tasks and EDA software 12
1.5.1 Synthesis 13
1 S . 2 Physical design 14
1 S.3 Verification 14
1S . 4 Testing 16
1.5.5 EDA software and its limitations 16
vil
V\i\ CONTENTS

1.6 Development flow 17

1.6.1 Flow of a medium-sized design targeting FPGA 17
1.6.2 Flow of a large design targeting FPGA 19
1.6.3 Flow of a large design targeting ASIC 19
1.7 Overview of the book 20
1.7.1 Scope 20
1.7.2 Goal 20
1.8 Bibliographic notes 21
Problems 22

2 Overview of Hardware Description Languages 23

2.1 Hardware description languages 23
2.1.1 Limitations of traditional programming languages 23
2.1.2 Use of an HDL program 24
2.1.3 Design of a modem HDL 25
2.1.4 VHDL 25
2.2 Basic VHDL concept via an example 26
2.2.1 General description 27
2.2.2 Structural description 30
2.2.3 Abstract behavioral description 33
2.2.4 Testbench 35
2.2.5 Configuration 37
2.3 VHDL in development flow 38
2.3.1 Scope of VHDL 38
2.3.2 Coding for synthesis 40
2.4 Bibliographic notes 40
Problems 41

3 Basic Language Constructs of VHDL 43

3.1 Introduction 43
3.2 Skeleton of a basic VHDL program 44
3.2.1 Example of a VHDL program 44
3.2.2 Entity declaration 44
3.2.3 Architecture body 46
3.2.4 Design unit and library 46
3.2.5 Processing of VHDL code 47
3.3 Lexical elements and program format 47
3.3,l Lexical elements 47
3.3.2 VHDL program format 49
3.4 Objects 51
3.5 Data types and operators 53
 CONTENTS IX

3.5.1 Predefined data types in VHDL 53

3.5.2 Data types in the IEEE stdlogic-1164 package 56
3.5.3 Operators over an array data type 58
3.5.4 Data types in the IEEE numeric-std package 60
3.5.5 The stdlogic-arith and related packages 64
3.6 Synthesis guidelines 65
3.6.1 Guidelines for general VHDL 65
3.6.2 Guidelines for VHDL formatting 66
3.7 Bibliographicnotes 66
Problems 66

4 Concurrent Signal Assignment Statements of VHDL 69

4.1 Combinationalversus sequential circuits 69
4.2 Simple signal assignment statement 70
4.2.1 Syntax and examples 70
4.2.2 Conceptual implementation 70
4.2.3 Signal assignment statement with a closed feedback loop 71
4.3 Conditional signal assignment statement 72
4.3.1 Syntax and examples 72
4.3.2 Conceptual implementation 76
4.3.3 Detailed implementationexamples 78
4.4 Selected signal assignment statement 85
4.4.1 Syntax and examples 85
4.4.2 Conceptual implementation 88
4.4.3 Detailed implementationexamples 90
4.5 Conditionalsignal assignment statementversus selected signal assignment
statement 93
4.5.1 Conversion between conditional signal assignment and selected
signal assignment statements 93
4.5.2 Comparison between conditional signal assignment and selected
signal assignment statements 94
4.6 Synthesis guidelines 95
4.7 Bibliographic notes 95
Problems 95

5 Sequential Statements of VHDL 97

5.1 VHDL process 97
5.1.1 Introduction 97
5.1.2 Process with a sensitivity list 98
5.1.3 Process with a wait statement 99
5.2 Sequential signal assignment statement 100
X CONTENTS

5.3 Variable assignment statement 101

5.4 If statement 103
5.4.1 Syntax and examples 103
5.4.2 Comparison to a conditional signal assignment statement 105
5.4.3 Incomplete branch and incomplete signal assignment 107
5.4.4 Conceptual implementation 109
5.4.5 Cascading single-branchedif statements 110
5.5 Case statement 112
5.5.1 Syntax and examples 112
5.5.2 Comparison to a selected signal assignment statement 114
5.5.3 Incomplete signal assignment 115
5.5.4 Conceptual implementation 116
5.6 Simple for loop statement 118
5.6.1 Syntax 118
5.6.2 Examples 118
5.6.3 Conceptual implementation 119
5.7 Synthesis of sequential statements 120
5.8 Synthesis guidelines 120
5.8.1 Guidelines for using sequential statements 120
5.8.2 Guidelines for combinational circuits 121
5.9 Bibliographic notes 121
Problems 121

6 Synthesis Of VHDL Code 125

6.1 Fundamental limitations of EDA software 125
6.1.1 Computability 126
6.1.2 Computation complexity 126
6.1.3 Limitations of EDA software 128
6.2 Realization of VHDL operators 129
6.2.1 Realization of logical operators 129
6.2.2 Realization of relational operators 129
6.2.3 Realization of addition operators 130
6.2.4 Synthesis support for other operators 130
6.2.5 Realization of an operator with constant operands 130
6.2.6 An example implementation 131
6.3 Realization of VHDL data types 133
6.3.1 Use of the std-logic data type 133
6.3.2 Use and realization of the ’Z’value 133
6.3.3 Use of the ’-’ value 137
6.4 VHDL synthesis flow 139
6.4.1 RT-level synthesis 139
6.4.2 Module generator 141
 CONTENTS Xi

6.4.3 Logic synthesis 142

6.4.4 Technology mapping 143
6.4.5 Effective use of synthesis software 148
6.5 Timing considerations 149
6.5.1 Propagation delay 150
6.5.2 Synthesis with timing constraints 154
6.5.3 Timing hazards 156
6.5.4 Delay-sensitive design and its dangers 158
6.6 Synthesis guidelines 160
6.7 Bibliographic notes 160
Problems 160

7 Combinational Circuit Design: Practice 163

7.1 Derivation of efficient HDL description 163
7.2 Operator sharing 164
7.2.1 Sharing example 1 165
7.2.2 Sharing example 2 166
7.2.3 Sharing example 3 168
7.2.4 Sharing example 4 169
7.2.5 Summary 170
7.3 Functionality sharing 170
7.3.1 Addition-subtraction circuit 171
7.3.2 Signed-unsigned dual-mode comparator 173
7.3.3 Difference circuit 175
7.3.4 Full comparator 177
7.3.5 Three-function barrel shifter 178
7.4 Layout-related circuits 180
7.4.1 Reduced-xor circuit 181
7.4.2 Reduced-xor-vector circuit 183
7.4.3 Tree priority encoder 187
7.4.4 Barrel shifter revisited 192
7.5 General circuits 196
7.5.1 Gray code incrementor 196
7.5.2 Programmable priority encoder 199
7.5.3 Signed addition with status 20 1
7.5.4 Combinational adder-based multiplier 203
7.5.5 Hamming distance circuit 206
7.6 Synthesis guidelines 208
7.7 Bibliographic notes 208
Problems 208

8 Sequential Circuit Design: Principle 213

Xii CONTENTS

8.1 Overview of sequential circuits 213

8.1.1 Sequential versus combinational circuits 213
8.1.2 Basic memory elements 214
8.1.3 Synchronous versus asynchronouscircuits 216
8.2 Synchronous circuits 217
8.2.1 Basic model of a synchronous circuit 217
8.2.2 Synchronous circuits and design automation 218
8.2.3 m e s of synchronous circuits 219
8.3 Danger of synthesis that uses primitive gates 219
8.4 Inference of basic memory elements 221
8.4.1 D latch 22 1
8.4.2 DFF 222
8.4.3 Register 225
8.4.4 RAM 225
8.5 Simple design examples 226
8.5.1 Other types of FFs 226
8.5.2 Shift register 229
8.5.3 Arbitrary-sequence counter 232
8.5.4 Binary counter 233
8.5.5 Decade counter 236
8.5.6 Programmablemod-rn counter 237
8.6 Timing analysis of a synchronous sequential circuit 239
8.6.1 Synchronized versus unsynchronized input 239
8.6.2 Setup time violation and maximal clock rate 240
8.6.3 Hold time violation 243
8.6.4 Output-related timing considerations 243
8.6.5 Input-related timing considerations 244
8.7 Alternative one-segment coding style 245
8.7.1 Examples of one-segmentcode 245
8.7.2 Summary 250
8.8 Use of variables in sequential circuit description 250
8.9 Synthesis of sequential circuits 253
8.10 Synthesis guidelines 253
8.1 1 Bibliographic notes 253
Problems 254

9 Sequential Circuit Design: Practice 257

9.1 Poor design practices and their remedies 257
9.1.1 Misuse of asynchronous signals 258
9.1.2 Misuse of gated clocks 260
9.1.3 Misuse of derived clocks 262
9.2 Counters 265
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
Teppo vastaa salamyhkään:
"Sinne, minne polku vie!"

"Minne aivan arkitöiltä oikein pyhäpukimissa?" eukot urkkii

niittylöiltä: "ootko kullan hankkehissa?" Yli pihan kaarrellen
luokse kiertää tytöt kaikki toisiansa tyrkkien.

Silmää iskee Teppo heille, nyökkää päätä vanhuksille:

"tuumin tästä lännen teille, Ameriikan tanhuville! Tule, Vappu,
mukaan vaan, kultaa on kuin kuninkaalla, toista siellä
kaivetaan!"

Noin se Teppo kylän jättää huolta vailla, rattomiellä,

hyvästiksi tarjoo kättään. Tuolla käy jo kirkkotiellä, puukko
vyöllä heiluu vaan, käynti uljas niinkuin tanssi suuntaa aavaan
maalimaan.
TUKKIPOIKIA TULOSSA.

"Tukkipoika se lautallansa on kuin iso herra!"

Kas, junneja uitossa lautallaan, kuin sotkana ponttukin

soutaa ja hirreltä hirrelle heilahtain ne hyllyen hyppivät
puomiltaan ja yhtehen tukkia noutaa.

Ja ruuna se köydessä lönkyttää, kuin sill' ois liiaksi aikaa, se

niittujen tuoksuja muistaa kai, mut pojat ne lauluja lennättää
ja loilotus rannoille raikaa.

Sen tyttöset kuulivat pellolleen, ne varkahin pensaista

kurkkaa, mut Liisa se kulkevi lyhteen taa ja pyyhkivi poskilta
kyynelveen ja siirtävi huivinsa nurkkaa. —

"Kas, tännehän lautta jo soljahtaa, se siellä on Maijankin

kulta, voi, Henna, sun kahvisi kuohuu jo, nyt lautalta sulhoja
oottaa saa, älä pensaihin päästä tulta!"

Ne niemelle nousi jo venhoistaan, ne huutaa ja lehdossa

nauraa, ne kääntyvät pellolle, kättä ne lyö, ja keksit ne
sirppihin vaihdetaan ja veikaten kaadetaan kauraa.
 Sai vauhtia työ, sepä juttua toi, pojat tyttöjen lettiä nyppii,
ne hullusti huitoo ja naurattaa ja sirpit välkkyy ja korret soi,
tytöt torjuen syrjään hyppii.

Ne paistaakin marjoina varressaan, on katse niin raitis ja

arka, ja kesäistä naurua huulilla on ja ennenkun siinä sen
huomaakaan, jo päähän on päästynä sarka.

Mut Liisa se luhtiinsa karkasi pois ja sirppinsä heitti hän

laihoon, sillä junnien joukossa petturi on, sen silmiin ei enään
hän katsoa vois, hän mennyttä onnea kaihoo.

Käsihanuria Ansu jo nytkyttää, ken ehti, se nappasi hellun

ja junnit jo tahdissa tempoilee ja rengit ne piikoja hytkyttää,
suta, reijuti, riijuti, rellun!

Mut haassa on ruuna kuin ihmeissään, kai hanuri sillekin

soittaa, kuin ennen se nuorena piehtaroi, se hirnuu ja huiskivi
hännällään ja parhaita hyppyjä koittaa!
SUUTAREUKON HÄMYPUHETTA.

Hm — se Jussikin meni vain, vaikka saappaansa piiloon sain,

itkuisen vaivan se mulle vaan suo, naskalit, nauhat se myy
sekä juo, lestin heittää kesken joulutöitä, kinoksissa kahlaa
pitkin öitä, köyhän, tyhjän taskun kotiin tuo!

Tuossa Matleenan nahka on, Saaran kenkäkin paikaton,

lempsatin nahjus, no varrohan vaan, kun kylän kulmilta
pirttiin sun saan, kiskon viekkaan ketunkaljan päästä; papin
pateille sun vien, en säästä, laulat sitte mitä laulatkaan!

Vanha hempsuni, lupaat taas: "tuikun kaksi kai Puuska

kaas. mammani, mahlani siihen se jää!" aamulla sitten on
häyryssä pää, kengät palkeina ja rikki nuttu, raitatanssin saat,
ei auta juttu, vaikka juorut siitä älähtää.

Mitä se muita liikuttaa, Jussin jos jalkoja kiikuttaa?

Kengätkin päivässä tehdä se voi, viikoksi lakkaa jos päivän se
joi. Kun ma sentään mietin, torat heitän, naurispuuronkin ma
sille keitän; ukkokulta tule sisään, hoi!
SUUTARJUSSIN RYYPPYPUHETTA.

Heisaa, hauska on ollaksein, tuikkuretken ma kylään tein,

surra ei viitsi suutari tää, ryyppää ja rallaa ja pitoihin jää, elo
on kuin tanssilava häissä, rahit raksaa, pillit piukoo käissä,
nuoret, vanhat temmeltää!

Suutari suuri on kuningas, lestin ääressä valtijas,

keisarinlinnani tölli on vaan. tyydyn kun rauhassa olla ma
saan, mit ois herra sirokenkää vailla, — verot maksan, nauran
näillä mailla, kuin ei huolta oisikaan!

Tahtiin tallukat, suoraan vaan, ei ne ees ole omatkaan,

eukko kun saappaani piiloon sai, nuuski mun aamuisen
matkani kai, kantohupsu kun ma nuorra nainkin, oikein hiiden
torapussin sainkin, siitä viisi, hui ja hai!

Kylän kellot se pirttiin tuo, siinä ne juoruu ja kahvit juo;

sentään kun tuumin — en vaihtaisi, huut, hoitaa se lehmän ja
porsaat ja muut, kellä sit on enkel'eukko, kellä? Tää on
sentään rehjullensa hellä, joskin sill' on kovat luut!
KAHDEN VAIHEILLA.

Se kievarin Taava on keimeän kensti ja ketterin lennossa

karkelohon, ja kievarin rikkaus kauvas on kuulu, silosilkkiä,
kultaa arkussa on.

Kun maantiellä keinuen vastaan hän astuu,

ma arkana käännän katseeni pois,
mut raitilta kurkkaan ja taakseni vilkun,
sen kievarin tyttösen saadapa vois!

Taas Kuokkilan Lyyli on piskuinen piika

ja pirtehin tyllykkä tän kylän maan,
hän laulavi aamut ja illat kuin lintu
ja huoleni haihtuvat naurustaan.

Hän uuras on pirtissä, karjakkotöissä

ja hilpeähuulinen Lyylini tuo,
ei penniä pientä oo kirstussa sillä,
vaan hehkeä on, kun ma astelen luo.

Se Taava on ylpeä, nyrpeä mulle ja kirkolla katsovi karsaasti

vaan, voi, voi, voi, Taava, ma naurelen sulle, kun pappilan
kulmille Lyylini saan!
KÄEN KUKKUESSA.

Kulki tyttö aitoviertä, karjateitä loilotellen, seppeleeksi

vyötäröille mättähiltä valkopäitä vuohensilmiä poimi; —
kukkuu — kukkuu — noin se lauloi keltarinta, tyttö hiipi
kuusen alle, — kukkuu — kukkuu — mua armas aattelee!

Karja kulki soita, maita, kaikki kellot kilvan soitti, vaaran

alta leppätorvi naapuripaimenen raikui, salot kertoi
kumuellen: — hukkuu — hukkuu — noin se lauloi kesän käki,
tyttö itki kuusen alla — hukkuu — hukkuu, toista armas
aattelee.

Pensaikosta pujotellen etsi poika kyyhkyänsä metsäteille

kuulostellen, näki kullan ja kulki kaartain, kiertäin kuusta
kohden, — kukkuu — kukkuu — vankan käden hiljaa kiersi
nuoren neidon vartalolle, — kukkuu — kukkuu — hongat häitä
huminoi.
AAMUN SUMUSSA.

Yöstä armas aamu nousi harjun taa, poutapilvet väikkyi

taivahalla utu-uutimina päivyellen, sirkut, tintit kilvan
laulamalla pensahilla pyrähdellen tervehtivät aamuaan. Soissa
usvat uinailee, valo vaaroilt' tulvaa laaksohon, kaikki luotu
valkenee suutelossa auringon.

Tuuli nukkuu, lahti tyynnä kajastaa, mäntyin hoikka

punapylvässarja järven rantavettä tuijottaapi, laidumaille
kulkee talon karja, Erkki torveen äänen saapi, hauskan kaijun
metsä saa; on kuin aamu sunnuntain, vaikk'ei huomenkellot
soitakkaan, ruokakello kutsuu vain: "kuokkimaan, ei
nuokkumaan!"

Pellon pientareilla kulkee vilkas työ, kirkas kuokka heiluu

rivakasti, turve sinkoo, luistaa kokkajuttu, kumu raikuu
kyläkujaan asti, huiskaa hame, sarkanuttu, miehet nuorta
heinää lyö, laiturilla laulaissaan, pirteet tytöt huuhtoo
poukkujaan, Kala-Aapo ruuhestaan heittää kaislaan
koukkujaan.
 Kaskisauhut tupruu lehviin leijaillen sinivöinä kaartain
karjatiellä, mäillä kiirii auer, tuomen tuoksu, miehet
kannonpäitä vääntää siellä, mikä pauke, ryske, juoksu
heltehessä liekkien! Lapset luona rintehen savun saartehesta
rientää näin tuokot täyteen poimien, luikaten ja paljain päin.

Lepiköstä kuuluu kellot lampaiden, haassa hirnuu varsa

virma, nuori, talon ruokakello kutsuu pöytään, yli lahden
antaa kaijun vuori; tiukat vaimot tulla töytää, kaikki kulkee
eineellen, neidot mennä tepsuttaa, miehet nokipäin ja
tuumien rinnetietä astahtaa, Tellu eellä hyppien.
KYLÄKUJASSA.

Tula, tuulan, tuli, tuli toi, peli maantiellä yksin soi. kyläraitilta
poika se kulkeissaan kotitorppihin saattavi hilsuistaan
ilosilmäistä laulaja-neittä

"Mesimarjani, pääskyni, hei, emme erkane konsana, ei,

mökin puuntavan pystytän törmälle vaan, minä kylvän ja
kääntelen turpeita maan, sinä vaatetta kehräät mulle!

Oma onneni oot sinä mun, ja tässä on torpparis sun ja jollei

nyt torppia saataisikaan, niin emmehän itke, me raadamme
vaan, vaikka ankara oisikin vaiva!"

Ja neito se rinnalla käy, ei otsalla ryppyä näy, tutun

turvassa nauraa ja hymyää: "kai mullekin palkasta puoliset
jää, on sormuskin muorilta mulla!"

Tula, tuulan, tuli, tuli toi, peli lehtohon hälveten soi,

tienhaarassa eroten kättä ne lyö ja katseet ne yhtyy, kun
valkea on yö ja elämässä onnea löytyy.
SOITTO-PUUSKA.

Kautta kuuden kyläkunnan Soitto-Puuska tunnetaan, viulu-

niekka Toppolasta, siin on niekkain niekka vasta, joit' ei synny
jouten vaan.

Lasna lastuviuluansa soitti hän jo leikeissään, vaan kun isä

viulun antoi, metsän siimekseen sen kantoi, soitti siellä
yksinään.

Latvat lauloi, purot puhui, siellä aamut istuissaan, sieltä sai

hän soiton mahdin, pelin taidon, oivan tahdin, kumman äänen
viulustaan.

Kylän karkeloissa sitten taitonsa hän näyttikin, vauhtiin sai

hän pojat norjat, leikkiin lensi neidot sorjat, purpurihin
vanhatkin.

— Nyt hän kulkee hoiperrellen, juo ja työttä taivaltaa häistä

helkaleikkilöihin, talkoo-öistä tanssi-öihin viuluaan hän
vinguttaa.

Mieron iskut loi ne soinnut, niistä kirot kimmahtaa, vanhat

muistot kättä ohjaa, soitossa on tulta, pohjaa, rinnasta se
pulpahtaa —.

"Polje Puuska, väännä polkkaa,

tilkan saat, jos vinhempaan…!"
Puuska soittaa niinkuin hurja,
jonk' on elo ontto, kurja
joka laulaa hulluuttaan.

Lyöpi jalkaa, nauraa, laulaa, — tuittan teijaa, tui ja tei! —

soittaa uutta, vanhaa toistaa, kuinka sillä silmät loistaa, "soita
Puuska, soita, hei!"
RANNALLA ISTUJA.

Kuljin ma illalla kotikylän rantaan,

piirtelin kultani hellän nimen santaan,
vesi oli tyyni, mut rintani sykki,
aallot keinukaa,
kultaa tuutikaa!

Voi, johan saisi hän purrella tulla,

tuosta on huoli nyt raukalla mulla,
ei punapurresta laulua kuulu,
miksi lempinen
köyhä neitonen?

Päilyvä päivä on maillensa saanut,

veikö se onneni, onko riemu laannut,
tulit hyvä ystävä muinoinkin illoin,
tule nytkin vain,
ole omanain!

Sammuiko ystävän lempi kuin ilta

ja taittuiko taivaisen toivon sinisilta,
elämä ois tuoksuton, tuskaa oisi tunnit,
 pilvet kulkekaa
taivaan rannan taa!

Aallot ne soutavat pois kotirantaan,

huuhtovat nimen, jonka kirjoitin santaan,
laineet ne itkuni helmiä kantaa
kauvas, kauvas pois,
kullan maille pois.

Älä koita huomen ja älä lennä siipi,

myrkkyinen murhe mun sydämmeeni hiipi,
ole hälle hellä kuin olit, kulta, mulle,
aallot keinukaa
mustan meren taa!
KYLLÄPÄ KAI!

(Raatarin Kalle istuu jalat ristissä pöydällä ja

kasaveikat soittavat suutaan.)

Hiljaa vekkulit! Kylläpä kai! Mistä se syntikin alkunsa sai?

Elämä vieläkin paratiisi ois, Eeva se elkeillä vietteli pois, kesä
olis aina ja sunnuntai; naisinko, naisinko? Kylläpä kai!

Jos minä naisin, niin akka se lois, piippuni, sipseni kahviin

se möis, pirttini täyteen lapsia tois, ristinä, rikkana kaikessa
ois. Entäs se rakkaus? Hui, minä hai; naisinko, naisinko?
Kylläpä kai!

Aamusta iltaan liikkuis sen suu, yölläkin löis tämä kylkeni

luu, naristen nälkää se voihkisi: "voi, miksi mun Luoja sun
luoksesi toi?" Hupsu se poika ja ukko, ken nai; naisinko,
naisinko? Kylläpä kai!

Silkissä aina se kulkisi vaan, saattaisi velkaan mökin ja

maan; kylillä kyyryssä neuloessain kitsurin nimen minä
kuulisin vain, vaikka näin sopusan miehen hän sai. Naisinko,
naisinko! Kylläpä kai!
 Kuolinvuoteella maatessaan
kuiskais se: "hautaani kaivoit sa vaan!"
— Unessakin hahmona vierelläin
kuuvalon varjosta huutais se näin:
"Kuhnuri, vieläkö makaat, vai?"
Naisinko, naisinko? Kylläpä kai.

Jos taas itse ma kuolisin pois, pillit ja tumpelit haudalla

sois, peijaisissa se leikkiä löis, sormusta vaihtais ja sanansa
söis! Hyvä mun on yksin, ai, pojat, ai; naisinko, naisinko?
Kylläpä kai!
ILLANLASKUSSA.

Illanlasku kultaa kuhilaat, valkorinnoin nuoret koivuhaat

neitosina hymyy tuolta, sulhaskuuset nyökyttää latvaa niille
niittusuolta, haavan lehdet helähtää.

Varis vaakkuu aidan seipäällään, pääskyt kiusaa sitä

elkeillään, lahden vettä loiskaa siika, hirvi hiipii näreikköön,
kannonpäästä käenpiika lepsain lentää lepikköön.

Kaislistohon sorsa sukeltaa, nuoren perheen rantaan

kuljettaa, koirat täyttä suuta haukkuu, suolta jahtitorvet soi,
jänöt laukkaa, pyssyt paukkuu, koira suussaan sotkan toi.

Kansaa kulkee, sirpit vyötä lyö, paimen ojall' eväitänsä syö,

poika heinähäkiltänsä piiskaa huitoo huutaen, lampaat
aitovieriltänsä kapsaa karkuun määkien.

Pajan luota kuuluu kalkutus, sepänpojan reima rallatus,

palje paisuu, ahjo puhkaa, raudan vanteeks' seppä löi, räiskyy
tulta, lentää tuhkaa, säkeneet ne kipenöi.

Jokivartta tyttö verkalleen seuraa, laulaa kaukokullalleen,

lumpeen poimii, loiskaa vettä, kuvallensa naurahtaa, polkee
nurmen penkerettä, harjun huippuun kapuaa.

Sieltä silmään kaikki kaunistuu, kultaportin lailla pajan suu

hohtaa, kiiltää ladon seinät, helohelmin lahden pää,
rantapellot, saraheinät, kaislan katse kimmeltää.

Kainalossa sinivaarojen kaskisauhut kulkee leijaellen;

päivän liekki vielä palaa sammutellen soihtuaan, katoo pois
kuin hiipis salaa valtamerta vaeltamaan.
KULKURIPOIKA.

Syysyöstä hän astui mökkihin ja kerjäsi työtä ja sai, oli nuori

ja notkea varreltaan, idän tummakas kasvoiltaan, oli muualta
heimoa kai. —

Hän joutessa viihtyi yksikseen ja töissäkin vältteli ain, kylän

keinulle tullut ei milloinkaan, pyhä-aamuin ei kirkkoonkaan,
salon polkuja kuljeksi vain.

Kun raitilla kulki, niin vilkuttiin, rikas neitokin punastui,

kylän köyhin tyttö kun salaa vaan se katseli sorjuuttaan, mut
pojat ne nyrkkiä pui.

"Oli ahdas mun kotipirttini!" niin laulunsa tallissa soi, "mut

maalima suuri on, kauvas se vie, joka suunnall' on kulkurin
tie, minut Luojani kulkuhun loi!"

Kuin houreissa talven kulki hän ja keväällä hiipi jo pois, kun

pihlaja kukki ja valkeni yö, kun juur' oli kiire ja työ, kun
torpinkin saanut ois.
KARJAPIHASSA.

"Hoi, Muurikki, Täplikki, Tessa ja Mansikki, lehmäni kaikki jo

tulkaa!" — Karjakko-Anni se huutavi karjaa, kujassa kellot ne
kalkkaa ja soi, puhtahat kiulut jo tyttönen toi ja poskensa
innosta hehkuu.

Kas, Taavetti, veitikka, hiipivin askelin

nurkalta Annia väijyy,
pihlajan marjoja heittävi kiuluun.
"Hyi sinä Taavetti, hylkiö pois!" —
Anni se huus kuni suuttunut ois —
"niin, ootaskin, kostanpa vielä!

Kun talkoot on tanhulla, näät sinä, silloin ma

tanssi en kanssasi lainkaan;
Luikalan Ansukin pulski on, näät sa,
silloinpa sappesi kiehuu kai,
poikia muitakin on, hui, hai! —
Mene pellolle, Eero jo kyntää!"

"No mitä nyt turhia, Annini, marjani, heitä jo hiitehen riita!

Kaikista sievin oot sinä sentään, anna kun hyttyjä torjun noin,
tultakin viereesi laitella voin!" — Sitä Taavia, nappasi suuta!
LUKKARI TUUSKA.

(Kylänpoikien pilalaulu.)

No kukkuuhan käkönen kauniisti illoin ja rastahat raksavat

puussa ja on sitä, on sitä aamulla ääntä myös Lampolan
kukonkin suussa.

Ja on siinä Puuskassa soittajamiestä,

voi, siltäkös liiruja piisaa
ja kuuntele, veikkonen, karjassa kerran,
niin kuulehan karjassa Liisaa!

Mut tiedänpä, tunnenpa miehistä parhaan,

se meidän on lukkari Tuuska,
ei enkelit, Liisat niin soittoa taida,
ei kukko, ei pelmanni Puuska.

Mut annapa Tuuska kun kirkossa veisaa,

niin voi sitä kummaa ja taikaa,
kuin Jerikon sympaali äänensä soipi
ja tanhuan pelloilla raikaa!
 Nyt muijat ei torku, ei haukota miehet
ja pyrynä pyörivi virsi,
soi, kaikuvi katto ja akkunan pielet
ja holvissa ristikkohirsi.

Kas, lukkarin kaulassa nauhat heiluu,

ja vaskiset sangat ne kiiltää,
ja on kuni kurkusta pasuuna soisi,
se selkäpiitäkin viiltää.

Viis siitä, jos lukkari väärin laulaa ja nauravi Liisa ja Puuska,

niin tuumipa sinne ja tuumipa tänne, mut mestarikukko on
Tuuska!
MITTUMAARITULILLA.

Taas kokkokin ilmoille hulmahtaa,

suvijuhlaksi tuoksuvi ilma ja maa,
nyt riemu riehkuu Kaajan kalliolla,
noin hoikat sirkat hyppii vainiolla,
näin vuoroin hauki polskii kaislistossa,
myös poikaparvi pelmuu ruohikossa
hepankekkaa leikkien,
leikin lomaan luikaten.
Käki kaukana huilunsa sointuja lyö,
on armas ja lenseä suvinen yö,
ja kataja niin hauskasti räiskää.

Ja keinukin vauhtihin soljahtuu

ja liekkihin lentävi pensas ja puu,
ja rantalehdon lymypensaikossa
taas kilvan juostaan lemmen sokkoloissa,
sielt' ollaan hajajoukoin, ollaan kahden
ja yli kirkon maitotyynen lahden
naurun helke ailakoi,
ilkkuu sekä piehtaroi.
Talon vaarit ne menneitä tuumaelee,
taas eukkoset liittoja sommittelee,
mut nuoret ne piirissä teiskaa.

Taas Puuskakin koivuisen viulunsa toi,

hän jouhta jo vääntää, ja kieli se soi,
jo neitoliuta sulkee viuluniekan,
ja kaarestaen yli rannan hiekan
käy nuoret paritusten ilakoiden
ja viulu leuvan alla heiluu soiden,
kylän kansa temmeltää
niinkuin tuima tuulispää,
ja Puuska se polkevi kalliohon,
ihan uusi nuttu nyt yllänsä on
ja lakissa on kurjenkello.

— Pois nuorimmat tyttöset hiipivät kai,

näät mielensä kukkien ryöstöhön sai,
ja kukkarinnoin, metsän seppelöillä,
suoruusut, liekot, kielot vyötäröillä
jo rientää Henna, kylän sorjin tytti,
sen selvä katse kaikkiin leimun sytti,
polvet notkuu, liikahtaa,
poskipäät ne punottaa,
kivet kiljuvat, sammal kiemuroi,
ja Puuska se kiskoo, minkä se voi,
tulen ääressä juhannuspolskaa.

Ruot-Leena se sauvaansa nojaantuu,

surukatseensa leikkihin tuijottuu,
hän kaukaa seuraa nuorten kisatyötä
ja katsoo metsiin pois ja valko-yötä,
voi, muistoon hiipii hälle tyttöhetket,
ja monen mittumaarin salaretket,
siks kyynel vierii poskellaan
taas töllin suojaan hoippuissaan,
sinä yönä ei silmihin unta hän saa,
hän vuoteelta nousee ja katsahtaa
miten harjulla valkeat leiskaa.
KOMPA.

"Vesi vanhin voitehia."

Ja vedelle ja senkin semmoisille se suutar-Jussi nauraa

maikeasti, kun salaa eukoltansa naukkaa viinaa. Mut ihme,
huomenis jo vettä juo kuin hevonen ja voihkii iltaan asti, kun
pohmeloinen riena häntä piinaa.
LASSIN SERENAATI.

Kuu yli pappilan tanhuan sousi, naureli sille, kun käyskeli Lassi
kainalon koukussa peli; Lassikin nauroi ja aidalle nousi, katseli
luttia, silmänsä eli, heilahti piippu ja massi.

Soitteli Hennalle Hollolan polkkaa, tahdissa nousivat

anturan pohjat, hanuri puhkaa ja huutaa, pojat jo riiheltä
naukuu ja kolkkaa, sieltähän lentävi salkoa, luutaa, vinkuu
piiskat ja ohjat.

Vuoteelta huippasi raatarin Kalle, vaskakin hyppi ja muori

se huusi, saunasta hieroja-Riika töpsähti kaivolla vintturin alle,
joukkohon töyttäsi karjakkopiika: laitatko runtti jo luusi!

Lassipa aidalta loikaten karkas, harppasi raitille

pellavamaasta, parkuvan hanurin heitti, loukkasi jalkansa
kantoon ja parkas, kuu sepä nauroi, kun kasvonsa peitti,
Lassille pappilan haasta!
HEINÄÄN.

(Tuokiokuva.)

Hipsutellen, veikistellen, kuiskutellen, keikistellen sirot tytöt

polkein peltoviertä haravoineen astuvat, taaksensa vilkuvat
veitikkasuut, sieltähän kuhnivat pojat ja muut

arastellen, nahjustellen hajamielin, hidastellen vakaat

niittopojat sieltä hiljaa viikatteineen kulkevat, tuumivat,
tuumivat, katsovat pois, mielensä hempujen rinnalle ois!

Ehdoin tahdoin jätätellen, nuorta jalkaa pidätellen tytöt

vuottaa poikain ryntäystä polkutiellä hiljeten, pojatkin
rientävät, kuhnurit nuo, nopsemmin notkuvat neitojen luo.

Jo ne niitturinteen alta yhtyivät — kuin sattumalta,

olkapäillä heiluu sinne, tänne viikatteet ja haravat, — pois
parit kiersivät viidakon taa, naurusta raikuvi metsä ja maa.
SE RAKKAUS

Onpa se rakkaus sukkela tauti,

riivaa se meitä ja riivaa se teitä,
varkaan tavalla se vaanii ja lyö,
olkohon päivä tai olkohon yö,
nuorta ei säästä se, vanhaa ei heitä
se rakkaus!

Torpparipoikasen päässä se teuhaa,

köyhänkin rikkaalle laittavi rakkaan,
viekkaan ja varman se pauloittaa,
hulivili hurjankin ansaansa saa,
aikeen se tuo, jok' ei vuosissa lakkaa,
se rakkaus!

Yrtit ja velhot ne sille ei mahda,

mieron miehell' on kainalokulta,
hitto sen ties mitä lie, mitä ei —
Lampolan Jaskan se hirtehen vei;
niinhän se on kuin öljyä, tulta
se rakkaus!