100% found this document useful (4 votes)
76 views40 pages

[FREE PDF sample] Digital Modulations Using Matlab Build Simulation Models From Scratch black White Edition Viswanathan ebooks

Viswanathan

Uploaded by

maledihemdem
Copyright
© © All Rights Reserved
We take content rights seriously. If you suspect this is your content, claim it here.
Available Formats
Download as PDF, TXT or read online on Scribd
100% found this document useful (4 votes)
76 views40 pages

[FREE PDF sample] Digital Modulations Using Matlab Build Simulation Models From Scratch black White Edition Viswanathan ebooks

Viswanathan

Uploaded by

maledihemdem
Copyright
© © All Rights Reserved
We take content rights seriously. If you suspect this is your content, claim it here.
Available Formats
Download as PDF, TXT or read online on Scribd
You are on page 1/ 40

Get ebook downloads in full at ebookmeta.

com

Digital Modulations Using Matlab Build Simulation


Models From Scratch black White Edition
Viswanathan

https://ebookmeta.com/product/digital-modulations-using-
matlab-build-simulation-models-from-scratch-black-white-
edition-viswanathan/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD NOW

Explore and download more ebook at https://ebookmeta.com


Recommended digital products (PDF, EPUB, MOBI) that
you can download immediately if you are interested.

Digital Modulations using Python 1st Edition Mathuranathan


Viswanathan

https://ebookmeta.com/product/digital-modulations-using-python-1st-
edition-mathuranathan-viswanathan/

ebookmeta.com

Build a Blockchain from Scratch in Go Lukac

https://ebookmeta.com/product/build-a-blockchain-from-scratch-in-go-
lukac/

ebookmeta.com

Electrical Machine Fundamentals with Numerical Simulation


using MATLAB SIMULINK 1st Edition Atif Iqbal

https://ebookmeta.com/product/electrical-machine-fundamentals-with-
numerical-simulation-using-matlab-simulink-1st-edition-atif-iqbal/

ebookmeta.com

10 Success Factors for Literacy Intervention Getting


Results with MTSS in Elementary Schools 1st Edition Susan
L. Hall
https://ebookmeta.com/product/10-success-factors-for-literacy-
intervention-getting-results-with-mtss-in-elementary-schools-1st-
edition-susan-l-hall/
ebookmeta.com
Sustainable Development Through Data Analytics and
Innovation Techniques Processes Models Tools and Practices
1st Edition Jorge Marx Gómez
https://ebookmeta.com/product/sustainable-development-through-data-
analytics-and-innovation-techniques-processes-models-tools-and-
practices-1st-edition-jorge-marx-gomez-2/
ebookmeta.com

Oahspe 1st Edition John Ballou Newbrough

https://ebookmeta.com/product/oahspe-1st-edition-john-ballou-
newbrough/

ebookmeta.com

Trigger Points: Inside the Mission to Stop Mass Shootings


in America 1st Edition Mark Follman

https://ebookmeta.com/product/trigger-points-inside-the-mission-to-
stop-mass-shootings-in-america-1st-edition-mark-follman/

ebookmeta.com

Postcards in the Sand 1st Edition Brynn Paulin

https://ebookmeta.com/product/postcards-in-the-sand-1st-edition-brynn-
paulin/

ebookmeta.com

Fantasy Animation Connections Between Media Mediums and


Genres AFI Film Readers 1st Edition Christopher Holliday
(Editor)
https://ebookmeta.com/product/fantasy-animation-connections-between-
media-mediums-and-genres-afi-film-readers-1st-edition-christopher-
holliday-editor/
ebookmeta.com
Unlearning Rethinking Poetics Pandemics and the Politics
of Knowledge 1st Edition Briggs Charles L

https://ebookmeta.com/product/unlearning-rethinking-poetics-pandemics-
and-the-politics-of-knowledge-1st-edition-briggs-charles-l/

ebookmeta.com
Mathuranathan Viswanathan

Digital Modulations using Matlab


Build Simulation Models from Scratch

April 2019

Copyright © 2019 Mathuranathan Viswanathan. All rights reserved.


Copyright © 2019 Mathuranathan Viswanathan

Cover design © 2019 Mathuranathan Viswanathan

Cover art © 2019 Mathuranathan Viswanathan

All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced, distributed, or transmitted in any form or by any means,
including photocopying, recording, or other electronic or mechanical methods, without the prior written
permission of the author, except in the case of brief quotations embodied in critical reviews and certain other
noncommercial uses permitted by copyright law. For permission requests, write to

[email protected]
https://www.gaussianwaves.com

ISBN: 9781521493885

First published June 2017

Revised edition April 2019

The author has used his best endeavours to ensure that the URLs for external websites referred in this book
are correct and active at the time of publishing. However, the author bears no responsibility for the referred
websites, and can make no guarantee that a site will remain live or that the content is or will remain
appropriate.
Dedicated to Advaith
Preface

There exist many textbooks that provide an in-depth treatment of various topics in digital modulation tech-
niques. Most of them underscore different theoretical aspects of design and performance analysis of digital
modulation techniques. Only a handful of books provide insight on how these techniques can be modeled and
simulated. Predominantly, such books utilize the sophisticated built-in functions or toolboxes that are already
available in software like Matlab. These built-in functions or toolboxes hide a lot of background computations
from the user thereby making it difficult, especially for a learner, to understand how certain techniques are
actually implemented inside those functions.
In this book, I intend to show how the theoretical aspects of a digital modulation-demodulation system can
be translated into simulation models, using elementary matrix operations in Matlab. Most of the simulation
models shown in this book, will not use any of the inbuilt communication toolbox functions. This provides
an opportunity for a practicing engineer to understand the basic implementation aspects of modeling various
building blocks of a digital modulation system. I intend the book to be used primarily by undergraduate and
graduate students in electrical engineering discipline, who wish to learn the basic implementation aspects of a
modulation demodulation technique. I assume that the reader has a fair understanding on the fundamentals of
programming in Matlab. Readers may consult other textbooks and documentations that cover those topics.
Theoretical aspects of digital modulation techniques will be kept brief. For each topic discussed, a short
theoretical background is provided along with the implementation details in the form of Matlab scripts. The
Matlab scripts carry inline comments intended to help the reader understand the flow of implementation.
As for the topics concerned, only the basic techniques of modulation and demodulation of various digital
modulation techniques are covered. Waveform simulation technique and the complex equivalent baseband
simulation model will be provided on a case-by-case basis. Performance simulations of well known digital
modulation techniques are also provided. Additionally, simulation and performance of receiver impairments
are also provided in a separate chapter.
Chapter 1 introduces some of the basic signal processing concepts that will be used throughout this book.
Concepts covered in this chapter include- signal generation techniques for generating well known test signals,
interpreting FFT results and extracting magnitude/phase information using FFT, computation of power and
energy of a signal, various methods to compute convolution of two signals. Chapter 2 covers the waveform
simulation technique for the following digital modulations: BPSK, differentially encoded BPSK, differential
BPSK, QPSK, offset QPSK, pi/4 QPSK, CPM and MSK, GMSK, FSK. Power spectral density (PSD) and per-
formance analysis for these techniques are also provided. Chapter 3 covers the complex baseband equivalent
models for techniques such as M-ary PAM, M-ary PSK, M-ary QAM and M-ary FSK modulations. Chapter
4 covers the performance simulation using the models built in Chapter 3. Chapter 5 covers the aspects of
using various linear equalizers in a simple communication link. Design and implementation of two important
types of equalizers namely the zero-forcing equalizer and the MMSE equalizer are covered. Chapter 6 covers
the topic of modeling receiver impairment, estimation and compensation for such impairments and a sample

i
ii Preface

performance simulation for such case. Reference texts are cited in square brackets within the text and the
references are provided at the end of each chapter.
The documentation for the Matlab scripts shown in this book, is available at the following URL: https:
//www.gaussianwaves.com/digital modulations matlab/doc
The scripts are thoroughly checked for integrity and they will execute without any error. If you face any
issues during execution, do not hesitate to provide feedback or contact me via the email provided below.
Alternatively, technical queries can be posted in the following forum: https://www.gaussianwaves.com/
discuss/
Finally, it is a pleasure to acknowledge the help I received while writing this book. I thank my wife Varsha
Mathuranathan for getting the manuscript edited so quickly and for her support during the review process that
greatly helped improve the manuscript. I also thank the numerous reviewers for their generous comments that
helped improve the contents of this book.

Singapore, Mathuranathan Viswanathan


June 2017 [email protected]
Contents

1 Essentials of Signal Processing . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1


1.1 Generating standard test signals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
1.1.1 Sinusoidal signals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
1.1.2 Square wave . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
1.1.3 Rectangular pulse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.1.4 Gaussian pulse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
1.1.5 Chirp signal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1.2 Interpreting FFT results - complex DFT, frequency bins and FFTShift . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
1.2.1 Real and complex DFT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
1.2.2 Fast Fourier Transform (FFT) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
1.2.3 Interpreting the FFT results . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
1.2.4 FFTShift . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
1.2.5 IFFTShift . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
1.2.6 Some observations on FFTShift and IFFTShift . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
1.3 Obtaining magnitude and phase information from FFT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
1.3.1 Discrete-time domain representation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
1.3.2 Representing the signal in frequency domain using FFT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
1.3.3 Reconstructing the time domain signal from the frequency domain samples . . . . . . . . . 20
1.4 Power spectral density . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
1.5 Power and energy of a signal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
1.5.1 Energy of a signal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
1.5.2 Power of a signal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
1.5.3 Classification of signals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
1.5.4 Computation of power of a signal - simulation and verification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
1.6 Polynomials, convolution and Toeplitz matrices . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
1.6.1 Polynomial functions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
1.6.2 Representing single variable polynomial functions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
1.6.3 Multiplication of polynomials and linear convolution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
1.6.4 Toeplitz matrix and convolution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
1.7 Methods to compute convolution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
1.7.1 Method 1: Brute-force method . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
1.7.2 Method 2: Using Toeplitz matrix . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
1.7.3 Method 3: Using FFT to compute convolution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
1.7.4 Miscellaneous methods . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
1.8 Analytic signal and its applications . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
1.8.1 Analytic signal and Fourier transform . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33

iii
iv Contents

1.8.2 Applications of analytic signal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37


1.9 Choosing a filter : FIR or IIR : understanding the design perspective . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
1.9.1 Design specification . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43
1.9.2 General considerations in design . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

2 Digital Modulators and Demodulators - Passband Simulation Models . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51


2.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
2.2 Binary Phase Shift Keying (BPSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
2.2.1 BPSK transmitter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
2.2.2 BPSK receiver . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
2.2.3 End-to-end simulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54
2.3 Coherent detection of Differentially Encoded BPSK (DEBPSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
2.4 Differential BPSK (D-BPSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
2.4.1 Sub-optimum receiver for DBPSK . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
2.4.2 Optimum noncoherent receiver for DBPSK . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60
2.5 Quadrature Phase Shift Keying (QPSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
2.5.1 QPSK transmitter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
2.5.2 QPSK receiver . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
2.5.3 Performance simulation over AWGN . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
2.6 Offset QPSK (O-QPSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
2.7 π/4-DQPSK . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72
2.8 Continuous Phase Modulation (CPM) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
2.8.1 Motivation behind CPM . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78
2.8.2 Continuous Phase Frequency Shift Keying (CPFSK) modulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
2.8.3 Minimum Shift Keying (MSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81
2.9 Investigating phase transition properties . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
2.10 Power Spectral Density (PSD) plots . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90
2.11 Gaussian Minimum Shift Keying (GMSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
2.11.1 Pre-modulation Gaussian Low Pass Filter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
2.11.2 Quadrature implementation of GMSK modulator . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
2.11.3 GMSK spectra . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
2.11.4 GMSK demodulator . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
2.11.5 Performance . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
2.12 Frequency Shift Keying (FSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
2.12.1 Binary-FSK (BFSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
2.12.2 Orthogonality condition for non-coherent BFSK detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102
2.12.3 Orthogonality condition for coherent BFSK . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 103
2.12.4 Modulator . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 104
2.12.5 Coherent Demodulator . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106
2.12.6 Non-coherent Demodulator . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
2.12.7 Performance simulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108
2.12.8 Power spectral density . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111

3 Digital Modulators and Demodulators - Complex Baseband Equivalent Models . . . . . . . . . . . . . 113


3.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
3.2 Complex baseband representation of modulated signal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
3.3 Complex baseband representation of channel response . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
3.4 Modulators for amplitude and phase modulations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
3.4.1 Pulse Amplitude Modulation (M-PAM) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116
Contents v

3.4.2 Phase Shift Keying Modulation (M-PSK) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117


3.4.3 Quadrature Amplitude Modulation (M-QAM) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
3.5 Demodulators for amplitude and phase modulations . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
3.5.1 M-PAM detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
3.5.2 M-PSK detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
3.5.3 M-QAM detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
3.5.4 Optimum detector on IQ plane using minimum Euclidean distance . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
3.6 M-ary FSK modulation and detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
3.6.1 Modulator for M orthogonal signals . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
3.6.2 M-FSK detection . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129

4 Performance of Digital Modulations over Wireless Channels . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131


4.1 AWGN channel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
4.1.1 Signal to noise ratio (SNR) definitions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
4.1.2 AWGN channel model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
4.1.3 Theoretical symbol error rates . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
4.1.4 Unified simulation model for performance simulation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
4.2 Fading channels . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
4.2.1 Linear time invariant channel model and FIR filters . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
4.2.2 Simulation model for detection in flat fading channel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
4.2.3 Rayleigh flat-fading channel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
4.2.4 Rician flat-fading channel . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149

5 Linear Equalizers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151


5.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151
5.2 Linear equalizers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
5.3 Symbol spaced linear equalizer channel model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
5.4 Zero-forcing equalizer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
5.4.1 Least squares solution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
5.4.2 Noise enhancement . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
5.4.3 Design and simulation of zero forcing equalizer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
5.4.4 Drawbacks of zero forcing equalizer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
5.5 Minimum mean square error (MMSE) equalizer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164
5.5.1 Alternate solution . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166
5.5.2 Design and simulation of MMSE equalizer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 167
5.6 Equalizer delay optimization . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170
5.7 BPSK Modulation with zero forcing and MMSE equalizers . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171
5.8 Adaptive equalizer: Least mean square (LMS) algorithm . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175
References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177

6 Receiver Impairments and Compensation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179


6.1 Introduction . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
6.2 DC offsets and compensation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
6.3 IQ imbalance model . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
6.4 IQ imbalance estimation and compensation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
6.4.1 Blind estimation and compensation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182
6.4.2 Pilot based estimation and compensation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 184
6.5 Visualizing the effect of receiver impairments . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185
6.6 Performance of M-QAM modulation with receiver impairments . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 186
vi Contents

References . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
Chapter 1
Essentials of Signal Processing

Abstract This chapter introduces some of the basic signal processing concepts that will be used throughout
this book. The goal is to enable the reader to appreciate the concepts and apply them in building a basic
communication system. Concepts covered include - signal generation techniques for generating well known
test signals like rectangular pulse, sine wave, square wave, chirp signal and gaussian pulse, interpreting FFT
results and extracting magnitude/phase information using FFT, computation of power and energy of a signal,
various methods to compute convolution of two signals, analytic signal and applications, FIR/IIR filters.

1.1 Generating standard test signals

In experimental modeling and simulation, simple test inputs such as sinusoidal, rectangular pulse, gaussian
pulse, and chirp signals are widely used. These test signals act as stimuli for the simulation model and the
response of the model to the stimuli is of great interest in design verification.

1.1.1 Sinusoidal signals

In order to generate a sine wave, the first step is to fix the frequency f of the sine wave. For example, we wish
to generate a f = 10Hz sine wave whose minimum and maximum amplitudes are −1V and +1V respectively.
Given the frequency of the sinewave, the next step is to determine the sampling rate.
For baseband signals, the sampling is straight forward. By Nyquist Shannon sampling theorem, for faithful
reproduction of a continuous signal in discrete domain, one has to sample the signal at a rate fs higher than
at-least twice the maximum frequency fm contained in the signal (actually, it is twice the one-sided bandwidth
occupied by a real signal. For a baseband signal bandwidth (0 to fm ) and maximum frequency fm in a given
band are equivalent).
Matlab is a software that processes everything in digital. In order to obtain a smooth sine wave, the sam-
pling rate must be far higher than the prescribed minimum required sampling rate which is at least twice the
frequency f - as per Nyquist-Shannon theorem. Hence we need to sample the input signal at a rate signifi-
cantly higher than what the Nyquist criterion dictates. Higher oversampling rate requires more memory for
signal storage. It is advisable to keep the oversampling factor to an acceptable value.
An oversampling factor of 30 is chosen in the following code snippet. This is to plot a smooth continuous-
like sine wave. Thus the sampling rate becomes fs = 30 × f = 30 × 10 = 300Hz. If a phase shift is desired for
the sine wave, specify it too. The resulting plot from the code snippet shown next, is given in Figure 1.1.

1
2 1 Essentials of Signal Processing

Program 1.1: sinusoidal signal.m: Simulate a sinusoidal signal with given sampling rate
f=10; %frequency of sine wave
overSampRate=30; %oversampling rate
fs=overSampRate*f; %sampling frequency
phase = 1/3*pi; %desired phase shift in radians
nCyl = 5; %to generate five cycles of sine wave
t=0:1/fs:nCyl*1/f-1/fs; %time base

g=sin(2*pi*f*t+phase); %replace with cos if a cosine wave is desired


plot(t,g); title(['Sine Wave f=', num2str(f), 'Hz']);

Sine wave f=10 Hz

Fig. 1.1: A 10Hz sinusoidal wave with 5 cycles and phase shift 1/3π radians

1.1.2 Square wave

The most logical way of transmitting information across a communication channel is through a stream of
square pulse – a distinct pulse for ‘0’ and another for ‘1’. Digital signals are graphically represented as square
waves with certain symbol/bit period. Square waves are also used universally in switching circuits, as clock
signals synchronizing various blocks of digital circuits, as reference clock for a given system domain and so
on.
Square wave manifests itself as a wide range of harmonics in frequency domain and therefore can cause
electromagnetic interference. Square waves are periodic and contain odd harmonics when expanded as Fourier
Series (where as signals like saw-tooth and other real word signals contain harmonics at all integer frequen-
cies). Since a square wave literally expands to infinite number of odd harmonic terms in frequency domain,
approximation of square wave is another area of interest. The number of terms of its Fourier Series expansion,
taken for approximating the square wave is often seen as Gibbs phenomenon, which manifests as ringing effect
at the corners of the square wave in time domain.
1.1 Generating standard test signals 3

True square waves are a special class of rectangular waves with 50% duty cycle. Varying the duty cycle
of a rectangular wave leads to pulse width modulation, where the information is conveyed by changing the
duty-cycle of each transmitted rectangular wave. A true square wave can be simply generated by applying
signum function over a periodic function.
 
g(t) = sgn sin(2π f t) (1.1)

where f is the desired frequency of the square wave and the signum function is defined as

−1 i f x < 0,


sgn(x) = 0 i f x = 0, (1.2)

1 if x > 0

Program 1.2: square wave.m: Generate a square wave with given sampling rate
f=10; %frequency of sine wave in Hz
overSampRate=30; %oversampling rate
fs=overSampRate*f; %sampling frequency
nCyl = 5; %to generate five cycles of square wave
t=0:1/fs:nCyl*1/f-1/fs; %time base
g = sign(sin(2*pi*f*t));
%g=square(2*pi*f*t,50);%inbuilt fn:(signal proc toolbox)
plot(t,g); title(['Square Wave f=', num2str(f), 'Hz']);

Square wave f=10 Hz

Fig. 1.2: A 10Hz square wave with 5 cycles and 50 − 50 duty cycle
4 1 Essentials of Signal Processing

1.1.3 Rectangular pulse

An isolated rectangular pulse of amplitude A and duration T is represented mathematically as


 
t
g(t) = A · rect (1.3)
T

where, 
1
1

 i f |t| < 2
1 1
rect(t) = 2 i f |t| = 2
(1.4)
1

0 i f |t| >

2

The following code simulates a rectangular pulse with desired pulse width and the resulting plot is shown
in Figure 1.3.

Program 1.3: rectangular pulse.m: Generating a rectangular pulse with desired pulse width
fs=500; %sampling frequency
T=0.2; %width of the rectangule pulse in seconds
t=-0.5:1/fs:0.5; %time base
g=(t >-T/2) .* (t<T/2) + 0.5*(t==T/2) + 0.5*(t==-T/2);
%g=rectpuls(t,T); %using inbuilt function (signal proc toolbox)
plot(t,g);title(['Rectangular Pulse width=', num2str(T),'s']);

Rectangular pulse width = 0.2s

Fig. 1.3: A rectangular pulse having pulse-width 0.2s

1.1.4 Gaussian pulse

In digital communications, Gaussian Filters are employed in Gaussian Minimum Shift Keying - GMSK (see
section 2.11) and Gaussian Frequency Shift Keying (GFSK). Two dimensional Gaussian Filters are used in
1.1 Generating standard test signals 5

Image processing to produce Gaussian blurs. The impulse response of a Gaussian Filter is written as a Gaussian
function as follows
2
1 − t
g(t) = √ e 2σ 2 (1.5)
2πσ
The following code generates a Gaussian Pulse with σ = 0.1s. The resulting plot is given in Figure 1.4

Program 1.4: gaussian pulse.m: Generating a Gaussian pulse with desired pulse width
fs=80; %sampling frequency
sigma=0.1;%standard deviation
t=-0.5:1/fs:0.5; %time base
g=1/(sqrt(2*pi)*sigma)*(exp(-t.ˆ2/(2*sigmaˆ2)));
plot(t,g); title(['Gaussian Pulse \sigma=', num2str(sigma),'s']);

Gaussian pulse =0.1 s

Fig. 1.4: A Gaussian pulse with σ = 0.1s

1.1.5 Chirp signal

All the signals discussed so far do not change in frequency over time. Obtaining a signal with time-varying
frequency is of main focus here. A signal that varies in frequency over time is called chirp. The frequency of
the chirp signal can vary from low to high frequency (up-chirp) or from high to low frequency (low-chirp).
Chirp signals are encountered in many applications ranging from radar, sonar, spread spectrum, optical
communication, image processing, doppler effect, motion of a pendulum, as gravitation waves, manifestation
as Frequency Modulation (FM), echo location etc.
A linear chirp signal sweeps the frequency from low to high frequency (or vice-versa) linearly. One ap-
proach to generate a chirp signal is to concatenate a series of segments of sine waves each with increasing(or
decreasing) frequency in order. This method introduces discontinuities in the chirp signal due to the mismatch
in the phases of each such segments. Modifying the equation of a sinusoid to generate a chirp signal is a better
approach.
Other documents randomly have
different content
Herttua de Troncantique ja markiisitar de Souchevieille katselivat
ja kuuntelivat hetkisen sanaakaan hiiskahtamatta, mutta olihan heillä
sentään silmät nähdä ja korvat kuulla tuo kahden yhdistetyn
sydämen lempeä salaisuus.

Äkkiä heidän ajatuksensa siirtyivät heidän tärkeään asiaansa,


heidän oikeudenkäyntiä koskeviin etuihinsa.

— Nuo lapsukaiset ovat meidän perillisemme, toimittakaamme


heidät avioliittoon, antakaamme heille tuo pähkinämetsä ja
jättäkäämme muu kaikki siksensä, huudahtivat he yhteen ääneen.

Ja he lisäsivät liikuttavalla yksimielisyydellä:

— Jumalan kiitos — ylpeyteni on pelastettu… eikä minun tarvitse


mennä naimisiin!
RUNOILIJAN HOPEATOHVELIT.

Illalla joulukuun 24 päivänä runoilija Ariel tunsi suonissaan


väristyksen, joka ilmaisee kuumetta.

Hän oli kaksikymmenvuotinen runoilija, nuortea kuin ensi


syreenien kevät, haaveellinen kuin kuunhohde ja kumminkin ahkera
kuin mehiläinen, jota aurinko innostaa… Runojen sepittäminen oli
hänestä nautintoa, ne heruivat aivan itsestään hänen kynästänsä,
vaivattomasti kuin laulut laulajan huulilta… Suorasanaisesti hän
kirjoitti milloin päätti niin tehdä, ja silloinkin oli hänen kielensä naisten
ihastus, sillä se oli viehkeää ja lennokasta, kuin olisi siinä yhä
vieläkin liidellyt runoja… salatuin siivin…

Kuumeväristykset, jotka kävivät läpi hänen hermostuneen


ruumiinsa, kipu, joka vaivasi hänen rasittunutta niskaansa, — tuo
kaikki oli seurausta liian kiihkeästä työstä, liian monesta rasittavasta
päivästä, unettomasta yöstä. Ariel ei ollut sairas, — hän oli väsynyt,
lopen rasittunut…

Mutta hänen ensimmäistä romaaniansa oli juuri alettu julkaista


»Maailmassa». Nyt voi hän odottaa menestystä, varallisuutta ja —
ennen kaikkea — toivotun maineen hurmausta. Mitä siis, joskin
päätä pakotti, jos oli toistaiseksi tuntematon, köyhä — pakotettu
säästäväisyyteen!

Ja tänä jouluaattona ajatteli runoilija Ariel: »Haikein kurjuus on


yksinäisyys…»

*****

Tohvelit oli pantu uunia vastaan, missä rauta-alusta turhaan odotti


pesävalkeata… Tänä iltana ne olivat tulleet, ja nuo komeat tekeleet,
jotka eräs hänen isänsä maalla asuva täti oli valmistanut, olivat
kirjaillut hopealla ja sisustetut puuvillalla ja taivaanvärisellä silkillä,
kuin mitkäkin korulippaat. Ne olivat »todelliset runoilijan tohvelit»,
kirjoitti lahjoittajatar lapsellisella ilolla.

Ariel katseli niitä hymyillen, ja ne olivat hänestä kauheat ja


liikuttavat, ja samalla hän mietiskeli, oliko hänen vanha
taloudenhoitajattarensa asettanut ne — luonnollisesti ivaa
tarkoittamatta! — tyhjän uuninpesän ääreen sitä varten, että hän
voisi mielessään kuvailla lämmittävää pesävalkeaa, vai olivatko ne
siihen varatut taivaallista joululahjaa varten.

Hän ei kuulunut niihin happamiin mieliin, joista tällaisten lahjain


odottaminen on järjetöntä. Hänestä tuon kiltin vaimon
kohteiiaisuudenosoitus oli hyvin keksitty ja viehättävä.

»Lasten pikku kenkiin panee jouluenkeli kauniita leluja», mietiskeli


Ariel. »Minkähän ihmeellisen lahjan hän panee runoilijan
hopeatohveleihin? Kuun säteen — vaiko tähden sinisen yön
helmasta…»
Sitten hän huokasi, vakuutettuna että pikku jouluenkeli, niin
mahtava kuin voikin olla, ei voisi tuottaa hänelle onnea.

Ariel oli rakastunut. Neitonen, jota hän lempi — herttainen


taiteilijatar, joka perehtyneenä pyhien ja enkeleitten kultaparatiisiin,
kuvitti messukirjoja, — tuo vaalea, hempeä, siveä tyttönen, — oli
hänen naapurinsa, niin läheinen ullakkonaapuri, että heidän ovensa
yhtaikaa auetessaan koskivat toisiinsa, ja että runoilija,
kirjoitellessaan yön yksinäisyydessä tuossa hiljaisessa talossa, luuli
voivansa seinän lävitse kuulla nukkuvan neitosen hiljaisen, viehkeän
hengityksen… Mitkä haaveet hurmasivatkaan silloin hänen
mieltänsä! Hän oli paratiisin suloisen kuvaajattaren rakastettu
puoliso, ja vaimonsa levätessä tyynenä ja huoletonna, hän
työskenteli hänenkin puolestansa… Suloiseksi palkinnoksensa saisi
hän suutelon.

Henkinen kosketus nuoreen, kainoon olentoon, jonka ihanteellinen


elämä palpahteli niin lähellä hänen omaansa, viehkeä sulous ja
naisellinen uutteruus, ylväs viattomuus — kaikki tuo vaikutti Arieliin
jalostavasti terästäen häntä ja kohottaen hänet yhä valtavampaan
mielenlentoon, johtaen hänet lämpimän raikkaaseen ilmapiiriin.
Tietämättään tuo naisellisen kaino pikku taiteilijatar oli hänen
runottarensa!

Kuinka herttaisen lemmenpesän he olisivat voineet laatia


itsellensä! Mutta kuten nyt oli, tunsi Ariel tuskin rakastettunsa nimeä,
hänen hillityn äänensä täyttä sointua. Kohdatessaan toisensa
portaissa he sanoivat hyvää päivää, — siinä kaikki.

Vaikka noiden vakavien huulten hyvänpäiväntoivotus ei suinkaan


ilmaissut vastenmielisyyttä, enempää kuin hymyileväin silmäin
hieman kiusoitteleva ilmekään, ei arka, hämmentynyt Ariel ollut
koskaan puhunut sen enempää, ei pyrkinytkään tunteitaan
ilmaisemaan.

Pyrkiä tällä tavoin, porraskäytävässä, tutustumaan häneen…


sehän olisi ollut niin arkipäiväistä… melkein loukkaavaa!… Mutta voi!
kuinka oli hänen meneteltävä, saadaksensa puhella hänen
kanssaan, häntä loukkaamatta? Kirjoittaisiko hän hänelle? Mutta
mahtaisikohan hän ollenkaan saada vastausta? Jos hän kolkuttaisi
ovelle, ei se aukenisi… Pitäisikö heidän elää täten edelleen, ovi oven
vieressä, sydän liki sydäntä, vaihtamatta ainoatakaan lemmen
sanaa?

Kuume kohosi. Arielin hampaat kalisivat, oli kuin polttava


kierrepuserrin olisi painunut hänen ohimoihinsa. Hänen ajatuksensa
hämmentyivät. Kun hän nousi uunin edessä olevasta nojatuolista,
huimasi häntä. Jaksamatta riisuutua hän heittäytyi vuoteellensa,
jääden siihen makaamaan.

Runoilija nukkui kuumeunta. Ihmeelliset yllätykset, eriskummaiset


haavekuvat seurasivat sekasotkuisina toisiansa, osittain
todellisuuteen liittyvinä. Hänen romaaninsa sanat olivat tulleet
hulluiksi ja pyörivät vinhaa vauhtia hänen päässään. Kuinka paljon
niitä olikaan, kuinka paljon, noita kapinoivia sanoja! Ne jakaantuivat
tavuihin, sitten kirjaimiin, ja hajaantuivat kautta huoneen, inhottavina
hämähäkkeinä, kihisevinä, vaanivina torakkajoukkoin Väliin ne kaikki
vilisivät Arielin pääkopan kimpussa, toiset pyrkien sinne sisälle, toiset
yritellen pois…

Ja joka kerran kidutettu runoilija päästi vikinän, jota hän sitten


pahoitteli, muistaen häiritsevänsä kauniin naapurinsa unta…
Verhon takaa, joka Arielista tuntui harmaalta tai punasiniseltä,
kajahti kahdentoista lyönti. Hän ajatteli: »Jouluenkeli tulee heti…» Ja
tuo vierailu tuntui hänestä ennakolta odotetulta ja varsin
luonnolliselta tapahtumalta. Hänen suljettujen silmäluomiensa
tavaton läpikuultavuus soi hänelle mahdollisuuden havaita, että
huone kävi valoisaksi. »Jouluenkeli saapuu toisten enkeleitten
seurassa», ajatteli hän. »Paremmin nähdäksensä he ovat ottaneet
matkan varrelta tähtiä käsiinsä.»

Nyt alkoi huoneessa kuulua sipinää, kuisketta, — olo kävi


sanomattoman suloiseksi. Jonkin salaperäisen olennon läheisyys
tuotti Arielille viehkeätä nautintoa. Miellyttävä lämpö ympäröi häntä,
viluntunne hävisi… Ilma keveni ja kävi helpoksi hengittää, Vaateliaat
ja julmat sanat olivat hävinneet olemattomiin. Hänelle omistettiin
tyynnyttävää, viihdyttävää vaalintaa. Eräs enkeleistä toi hänelle
juotavaksi kuumaa nestettä, jolla oli kukkivien puiden tuoksu ja
hunajan maku… Toinen asetti hänen otsallensa jotakin, josta levisi
verratonta vilpeyttä, jotain raikasta, jonka täytyi olla valkeata ja joka
levitti suloista lemua… Kenties se oli lilja, jota jouluenkeli aina pitelee
kädessään… Ja tuon hyväilyn taivaallinen voima vaikutti niin
rauhoittavasti, että runoilija lakkasi seuraamasta tapahtumain
kulkua…

Hän heräsi vasta päivän valjettua, riemukellojen sointiin. Hänen


päänsä tuntui raskaalta ja ruumiinsa aralta, mutta hänen ajatuksensa
olivat selvät, — kuume ja kauhea päänpakotus olivat poissa.
Millainen yö hänellä olikaan ollut! Millainen painajainen
kammottavine unineen!… Hän liikahti ja tunsi yllään pehmeän
untuvapeitteen.

»Ihmeellistä», ajatteli hän, »enhän muista ollenkaan…»


Hän nousi, avaten verhot lumisen päivän valolle, ja pysähtyi
hämmästyneenä uunin luo, missä vielä oli jäljellä hiillos äsken
loppuunpalaneesta valkeasta…

Joku — soreavartinen, vaaleakasvoinen olento — nukkui


nojatuolissa uunin edessä.

Ariel olisi voinut luulla, että joku jouluenkeleistä, väsyneenä


suomastaan huolellisesta hoidosta, oli nukahtanut siihen… Mutta
varmaankin käy enkeleitä maalatessaan itsekin niiden näköiseksi…
Hän näki kaksi pientä paljasta jalkaa hopeatohveleissaan, jotka
sisustuksensa puolesta parhaiten soveltuivat lämmittäjiksi noille
sieville paleleville naisjaloille…

Ja hellästi, hurmaantunut kiitollisuudenilme katseessaan, runoilija


polvistui saamansa ihmelahjan eteen. Kaikkivaltias — ja silti
veitikkamainen — jouluenkeli oli tähtösen asemesta tuonut hänelle
onnen, viehkeän maallisen onnen.
PRINSESSA HELMEN TARINA.

Kun prinsessa Helmi oli ehtinyt viidentoista vuoden ikään, vei


kuningas, hänen isänsä, hänet norsunluiseen linnaan, niissä
kuningatar-vainaja oli asunut, ja sanoi hänelle:

— Tämä on nyt sinun asuntosi.

Sitten aukenivat suunnattomat kupariarkut, missä hohti


loppumaton määrä äskenlyötyjä kultarahoja ja kimmeltäviä Intian
jalokiviä. Valkoisella silkillä sisustetuissa lippaissa nähtiin koruja,
joiden tuikkavat timantit ja haavemaisen hennot takeet olisivat
herättäneet haltiattarenkin kateuden. Ja kuningas puhui:

— Nämä kaikki ovat sinun!

Silloin tuo solakka ja harvinaisen kaunis prinsessa polvistui,


tykkänään verhoutuneena tähkänväriseen tukkaansa, ja kuningas
asetti hänen kumartuneelle otsallensa kevyen liljakoristeisen
kruunun ja sanoi:

— Olet kuninkaan tytär! Kaikissa valtakuntani äärissä nämä


rikkaudet ja tämä kruunu kohottavat tahtosi ainoaksi laiksi!
Ensin kiitti prinsessa isäänsä kaunein sanoin, kuten hänen
kasvattajattarensa oli häntä neuvonut, sitten hän syleili häntä aivan
tavallisen pikku tytön tapaan — mitä kukaan ei ollut hänelle
opettanut. Hänen mielensä oli niin riemukas!

Noudattaen tuon ylhäisen suvun perinnäistapaa, minkä vesa hän


oli, oli prinsessa viettänyt alaikäisyytensä maailmasta erillään,
omistamatta mitään, saamatta lausua ainoatakaan toivomusta, joka
olisi täytetty kasvattajan suostumuksetta. Nyt piti hänen kehittyä
vapaudessa, seuraten vain oikullisen mielikuvituksensa johteita.

Luodessaan katseen kuvastimeen, prinsessa hymyili hilpeälle


kuvallensa, ja hänen kätensä, nuo pienet kädet, jotka olivat niin
heikot, niin hennot, että hiukankaan kovempi ote olisi ne taittanut,
leikiskelivät kultarahoilla ja koruilla, hänen mumistessaan:

— Saan, mitä ikinä haluan!

Hän kutsutti maailman etevimmät taiteilijat koristamaan ja


kalustamaan uudelleen norsunluulinnan ja hän kuljetutti sinne
taideteoksia valtakunnan museoista. Itse hän verhoutui kullalla
kirjailtuihin silkkivaatteisiin tai itämaisiin helmikuvioin koristettuihin
lumivalkoisiin harsopukuihin.

Jokainen hänen liikkeensä sai jalokivet säkenöimään,


kallisarvoiset kukat, joilla hän koristautui, levittivät sulotuoksua
hänen ympärilleen, ja koko hänen olentonsa muistutti hänen
pienestä valkoisesta kädestänsä, joka oli aivan väsähtänyt monien
sormusten taakasta.

Tuossa liioitellussa, hennon arassa komeudessa, missä tuhannet


sulotuoksut täyttivät ilman, eleli Helmi aarteista arvokkaimpana,
harvinaisimpana kukkasista. Mutta yksinäisyydessä ei hän suinkaan
aikonut kuluttaa päiviänsä. Hän kokosi linnaansa komeaa hoviväkeä,
pani toimeen juhlia ja kunnioitti kuninkaan pitoja läsnäolollaan.
Kantotuolissaan tai ratsunsa selässä hän myöskin suvaitsi esiintyä,
ylväänä kuin pikku epäjumala, heitellen sormenpäillään, jotka eivät
olleet koskaan käsitelleet tavallista rahaa, kultakolikotta teille, joilla
kerjäläisiä kuljeksi. Häntä huvitti myös liikuskella uhkean seurueen
ympäröimänä kaupungilla, joen rannoilla, metsissä, ja minne hänen
tiensä kävikään, kaikkialla hän halusi itselleen jotakin — helyjä tai
muita taide-esineitä, puutarhoja, linnoja — tai hän tahtoi nähdä ja
kuulla tanssia ja laulua. Kaikki hän sitten maksoi korkeaan hintaan,
mutta hymyilyä ei häneltä liiennyt kenellekään.

Täyttymätöntä toivetta ei prinsessa koskaan kokenut, ja tuo


rajaton valta tuotti hänelle enemmän tyydytystä kuin toivotut seikat,
jotka hän kohta unohti. Enemmän kuin läheisten henkilöitten rakkaus
merkitsi hänen ylpeälle mielellensä ihailu, jonka ihmisjoukko omisti
hänelle, jumalalliselle, mahtavalle ja salaperäiselle olennolle, joka
erosi muista naisista samassa määrin kuin linnan ansareitten
orkideat muista kukista.

*****

Kukkiin oli prinsessa kiihkeästi mieltynyt. Niitä piti linnassa olla niin
yksinkertaisimpia lajeja kuin uhkeimpiakin. Luonnontutkija olisi
hänen puistossaan havainnut edustajia koko kuningaskunnan
kukkamaailmasta sekä lisäksi muiden maiden kiinnostavimmista
lajeista.

Eräänä päivänä, kun prinsessa Helmi oli huviretkellä maalla


hovinaistensa ja henkivartijoittensa kanssa, hän havaitsi erään
nuoren paimentytön povella kukkasen, jota hän ei ollut nähnyt
koskaan ennen.

Se oli pieni sinikello, muodoltaan ja värivivahdukseltaan niin


viehättävä, että se tuntui vetävän vertoja kuninkaallisten
kukkatarhojen ihanimmille ja harvinaisimmille lajeille.

— Mikä kukka tuo on, pienokaiseni? kysyi prinsessa.

— En tiedä sen nimeä, armollinen rouva, vastasi tyttö arasti. — Se


kasvaa ainoastaan tuolla kaukana vuorenharjoilla, ja sielläkin se on
hyvin harvinainen.

Ja hän viittasi päivänpaahtamalla kädellänsä taivaanrannalla


siintävään selänteeseen.

— Kuinka sinä sitten olet sen saanut? huudahti Helmi ihmeissään.

Paimentyttö loi katseensa maahan, hilpeästi hymyillen:

— Sulhaseni paimentaa vuohia tuolla ylhäällä, sanoi hän, — ja


hän on tuonut sen minulle. Minun täytyi häntä torua, sillä
saadaksensa tämän kukan hänen täytyi panna henkensä vaaraan.

Prinsessa ajatteli itseksensä että kauniin kukan takia kyllä kannatti


uhrata viheliäinen ihmishenki, ja ylhäältä hevosen selästä hän heitti
silkkikukkaron, joka putosi maahan iloisesti kilahtaen.

— Minä pidän kukkasestasi, sanoi hän. — Anna se minulle ja ota


tuo kukkaro!

Silloin tapahtui hämmästyttävä seikka: Paimentyttönen, joka


huonoissa pukineissaan vaikutti niin viheliäiseltä, painoi kukkasen
povellensa ja huudahti, kukkarosta välittämättä:

— En toki, armollinen rouva. Kukkaseni ei ole kaupaksi…

Kieltävää vastausta pyyntöönsä ei prinsessa ollut saanut vielä


koskaan. Hänestä tämä tuntui uudelta seikkailulta, niin ettei hänelle
aluksi tullut mieleen edes siitä vihastua.

— Osaat valvoa hyvin etuasi, pienokaiseni, sanoi hän. — Mutta


minä haluan saada tuon kukan, enkä ole paha. Ota tämä vielä lisäksi
— tehkäämme vaihtokaupat!

Ja hän tarjosi hänelle safiirisormusta.

Mutta tyttö pudisti päätänsä.

— En voi siihen suostua, armollinen rouva, sanoi hän, — sillä


tämä kukka on sulhaseni lahja. En vaihtaisi sitä suurimpiinkaan
rikkauksiin.

Kuullessaan nuo sanat Helmi rypisti kulmiansa.

— Sepä olisi ihmeellistä, sanoi hän, -— jollen pääsisi voitolle


tuollaisesta paljasjalkaisesta tyttöletukasta!

Ja kääntyen höyhentöyhtöisten henkivartijoittensa puoleen hän


sanoi:

— Ottakaa tuo kukka! Haluan saada sen!

Eräs henkivartijoista yritti toteuttaa käskyn, matelevana ja julmana.


Mutta äkkiä asettui muuan mies, joka juuri oli saapunut paikalle,
raudanharmaan vinttikoiran seuraamana, vapisevan tyttösen
rinnalle, pidättäen halveksivalla liikkeellä tuon lähestyvän hulttion.
Tulokas oli puettu ylimyksen tavoin, joskin varsin yksinkertaisesti.
Prinsessa ei tuntenut häntä, eivätkä hänen hovinaisensakaan.
Kauniiksi ei häntä olisi sanottu, mutta huomaamatta eivät hänen
miehekkäät kasvonsa ja hänen kookas, ylväs vartensa olisi missään
jääneet. Ne kuvastivat jalointa ylhäisyyttä: sydämen ja ajatustavan
aateluutta.

Muukalainen oli kunnioittavasti paljastanut päänsä, ja tervehtien


prinsessaa hän lausui:

— Teidän Korkeutenne, rukoilen armoa tämän lapsukaisen


lemmentodisteelle!

Mutta tointuen pian hämmästyksestään, prinsessa lausui,


ikäänkuin ei olisi kuullutkaan tuota pyyntöä:

— Vartijat, ettekö kuulleet käskyäni!

Äskeinen vartija ei uskaltanut olla noudattamatta herrattarensa


käskyä, vaikka muukalaisen ryhti saattoi hänet levottomaksi. Hän
yritti jälleen lähestyä tyttöä. Mutta nyt vinttikoiran omistaja otti häntä
niskasta, heittäen hänet maahan.

— Teidän Korkeutenne, sanoi hän, katsoen prinsessaan


pelottomasti, mutta uhmailematta, — te olitte aikeissa tehdä huonon
teon, mutta Jumalan armosta minä tulin sen estämään.

— Tule, lapseni, lisäsi hän, ojentaen kätensä paimentytölle, — ole


levollinen, saat kyllä pitää rakastettusi sinikellon.

Komea ratsastajatar vapisi raivosta. Pari vartijapäällikköä yritti


kiiruhtaa rikollista rankaisemaan, mutta Helmi pidätti heidät
kädenliikkeellä.
Hänen huulensa vavahtelivat, hänen kasvoillensa levisi
norsunluun väri, hänen koukistuneet sormensa tarrautuivat
kiukkuisesti ohjaksiin. Kiihkeä taistelu kävi hänen mielessänsä.
Luoden lopuksi ylvään ivallisen katseen rohkeaan vastustajaansa
hän lausui:

— Luovun tuosta kukasta, sillä oikeastaan olen jo väsynyt sen


sineen!

*****

Prinsessa oli päivämääriä huonolla tuulella, ja hoviväki mietti


päänsä puhki kuinka häntä voitaisiin huvittaa. Lopuksi eräs
seuraneiti luuli keksineensä oivan keinon prinsessan huvittamiseksi,
lukemalla hänelle muutaman tuntemattoman runoilijan ylistyslauluja
kaupungin nuorille tytöille, joiden viehkeys oli häntä ihastuttanut. Nuo
runot olivat kauniita sisällöltään ja niin sulosointuisia, että niitä
kuultua viulunsävel vaikutti räikeältä, ja että mahtava prinsessakin
sanoi, ettei hän ikinä ollut lukenut eikä kuullut mitään niin viehkeää.

— Mikä on tuon runoilijan nimi? tiedusteli hän.

Ihastuneena siitä, että jokin seikka jälleen kiinnosti prinsessaa,


kiiruhti eräs hovimiehistä vastaamaan:

— Tuo runoilija, jonka runoista tunnetaan vasta viisi taikka kuusi,


käyttää nimeä Percinet. Mutta tämä on vain salanimi, eikä kukaan
tiedä mitään hänen elämästänsä. Mutta ne, jotka ovat halunneet
ilmaista hänelle ihailunsa, ovat kirjoittaneet hänelle sen miehen
välityksellä, joka piirtää hänen runonsa kultakirjaimilla valkoiselle
pergamentille, ja joille luotettava palvelija tuo viestejä runoilijalta.
— No hyvä! huudahti prinsessa. — Herra Percinet omistaa
suuremmat runoilijalahjat kuin kaikki hovirunoilijani yhteensä, ja minä
haluan saada häneltä runoja, jotka eivät vielä ole kierrelleet
kaupunkia. Vietäköön hänelle lipas täynnä kultaa, että hän ylistäisi
kuninkaallista valtaani.

Mutta kun odotettu vastaus saapui, vallitsi norsunluulinnassa


pelästys ja kauhu. Runoilija Percinet oli palauttanut kullalla täytetyn
lippaan, sanoen etteivät tuhannet sellaiset lahjat saisi häntä
ylistämään sadepäivää, eivätkä tuhannet prinsessat voisi estää
häntä ylistämästä päivänpaisteista aamua tai kuutamoiltaa. Hän piti
enemmän runojensa helkkeestä kuin kullan kilinästä, ja tottuneena
laulamaan kauneudesta ja kunniasta, hän ei pystynyt virittämään
virttä vallan ylistykseksi.

*****

Kuullessaan tuon vastauksen prinsessa tyrskähti nauruun, joten


kukaan muukaan ei uskaltanut käsitellä sitä vakavasti. Mutta tuossa
naurussa ei ollut hilpeyttä, ja meni viikon päivät, ennenkuin hänet
saatiin unohtamaan tuo kiusallinen tapaus. Tämän päämäärän
saavuttamiseksi eräs hovin mahtavista kertoi muutamana iltana
komeista turnajaisista, joita hän oli ollut katsomassa muutamain
muiden hovimiesten kanssa. Ritari, jonka kerrottiin suorittaneen mitä
uljaimpia sankaritekoja, oli siellä vaatinut taisteluun ja voittanut
valtakunnan kuuluisimmat taistelijat. Mutta voittaja oli pitänyt
kilpataistelun päätyttyäkin hopeakypäränsä päässään, eikä kukaan
voinut kehua nähneensä hänen kasvojansa silmikon suojatta.

Prinsessan silmät säikkyivät. Soturin tyttärenä hän piti


taistelukuntoa arvossa ja häntä miellytti asepukujen kalske ja
miekkojen kimmellys.
— Otettakoon lujimmat tangot, sanoi hän, — sälytettäköön
valkoisen muuliaasini selkään niin paljon hopeaa kuin se voi
kuljettaa, ja pestattakoon sillä palvelukseeni tuo voittamaton sankari,
missä hän lieneekin. Haluan saada hänet henkivartijakseni. Hänen
pitää kulkea kantotuolini edellä ja suojella minua julkeilta ja rikollisilta
ihmisiltä.

Ymmärrettiin hänen muistelevan tuota paimentytön puolustajaa ja


kaikki loivat katseensa maahan. Sitten kiiruhdettiin viemään ritarille
hänen viestinsä ja kallisarvoiset lahjansa. Mutta ritari vastasi, että
hänen miekkansa oli aina palvellut vain yleviä päämääriä, —
puolustanut uskontoa, valtaistuinta ja turvattomia, eikä se ollut
myytävänä poliisipalvelukseen edes kullastakaan, saatuansa
verikasteensa niin monen uljaan vihollisen kanssa otellessaan.

*****

Prinsessa polki jalkaa, huutaen että ritari oli tolvana, että kaikki
ihmiset olivat liittoutuneet häntä ärsyttääksensä ja että hän oli
onnettomampi kuin tiellä tallattavat kivet. Mutta huonosta tuulestansa
huolimatta hän suostui noudattamaan kuninkaan kehoitusta, jonka
tämä turhaan oli uudistanut alinomaa ainakin jo kahden kuukauden
aikana, luvaten valita puolisoksensa jonkun noista kosijoista, jotka
hänen välinpitämättömyytensä saattoi epätoivoon.

Kuningas pani toimeen suuret pidot ja kutsutti niihin


naapurimaitten hallitsijat, jotka kaikki olivat kosineet kaunista
Helmeä. Prinsessa saapui niihin kullalta ja hopealta hohtavassa
puvussa, joka näytti olevan kudottu auringon ja kuun säteistä. Hänen
tukassaan hohti, timanttikruunun ohella, harvinaista lajia olevain
lummekukkien muodostama sädekehä.
Kalpeana, ylväänä, pää pystyssä hän istui valtaistuimellaan, mistä
hänen laahuksensa laskeutui maahan raskaina, hohtoisina
poimuina. Liikkumattomin kasvoin hän kuunteli mahtavintenkin
kuningasten ihailun ilmauksia.

Juhlaan olivat saapuneet kaikki kuningaskunnan kuuluisat


henkilöt. Prinsessa Helmi tiedusteli muutamien unohtamiensa tai
hänelle outojen henkilöitten nimiä, ja samassa hän vavahti
huomaamattomasti. Lähellä akkunaa, jonkun matkan päässä
ryhmästä juttelevia nuorukaisia, joilla oli vaaleat puvut ja
silkkiröyhelöt, seisoi kookas ylhäinen herra, hienompi ja ylväämpi
mustissa samettipukineissaan kuin kukaan muu koko seurueessa.
Hän keskusteli erään kamariherran kanssa, joka tarkkasi hänen
puhettansa erityisen kunnioittavin ilmein.

Helmi tunsi heti tuon miehen. Hän oli ainoa olento, joka oli
rohjennut lausua prinsessalle nuhteen sanan vasten kasvoja ja
puhutella häntä melkein käskevään sävyyn.

— Kuka on tuo mustapukuinen ylimys? tiedusteli prinsessa


kamariherralta.

— Hän on herttua Renaud, vastasi puhuteltu. — Hän palasi vasta


joku aika sitten raakalaiskansojen maista, missä hän on voitoillansa
lisännyt hänen Majesteettinsa valtaa. Teidän Korkeutenne tietää, että
hän on varsin vanhaa sukua. Tosin tiedetään, ettei hänen
rikkautensa vedä vertoja hänen hyveillensä, mutta jokainen
myöntää, ettei ole olemassa oivallisempaa soturia, oppineempaa
pappia eikä herttaisempaa aatelismiestä. Monet nuoret tytöt,
ylhäisintäkin sukua, pitäisivät suurena onnena saada herttua
Renaud'in puolisoksensa, jollei tuon uljaan ritarin sydän olisi yhtä
voittamaton kuin hänen miekkansakin.
— Mikä ylpeä olento! mumisi prinsessa.

Ja kamariherra, joka ei kerskaillutkaan olevansa mikään


naissydänten tuntija, pahoitteli sitä, ettei herttua Renaud nähtävästi
tällä taholla voittaisi suosiota.

Seuraavana päivänä kuningas meni norsunluulinnaan,


muistuttaaksensa prinsessaa hänen lupauksestaan ja
tiedustellakseen hänen valitsemansa puolison nimeä.

— Teidän Majesteettinne, vastasi prinsessa, — nuo


muukalaiskuninkaat ikävystyttävät minua ja ovat minusta
vastenmielisiä, — en tahdo ketään heistä!

Empien hetkisen hän sitten jatkoi rohkeasti:

— Koska Teidän Majesteettinne katsoo suotavaksi että menisin


avioliittoon, niin suvaitkaa määrätä, että jonkun uskotuistanne on
vietävä herttua Renaud'ille salainen viesti, että hänellä on
menestymisen toiveita, jos hän haluaa kosia kuninkaansa tytärtä…
Tiedän kyllä, lisäsi hän hymyillen, — etteivät kaupungin
kauneimmatkaan neitoset ole voineet voittaa hänen ylpeätä
sydäntänsä, mutta kenties hän huomenna ajattelee, ettei
harkitseminen ole ollut haitaksi.

Ensiksi kuningas pani kovasti vastaan, arvellen että ainoastaan


jokin hallitsija olisi tuon liiton arvoinen. Mutta kun herttua Renaud
tuotti hänen hallituksellensa kunniaa, kun herttua oli laajentanut ja
vahvistanut hänen valtaansa — ja kun kuningas ennen kaikkea ei
pystynyt vastustamaan pikku epäjumalaansa, antoi hän ennen pitkää
suostumuksensa.
Mutta kun herttua Renaud'ilta tiedusteltiin hänen mieltänsä,
vastasi hän että prinsessa oli niin paljon ylhäisempi häntä, ettei
hänelle koskaan voinut tulla mieleenkään rakastua häneen, ja ettei
ollut hänen luontonsa mukaista valita itselleen vaimo rikkauden ja
syntyperän perusteella.

*****

Tällä kertaa pikku prinsessa Helmi ei vihastunut eikä nauranut,


vaan oli hyvin vähäpuheinen koko päivän. Hoviväki, joka ei tiennyt
mitä oli tapahtunut ja mitä tuskallisia ajatuksia tuon kuninkaallisen
otsan takana liikkui, odotti ihmeissään, mitä uusia oikkuja prinsessa
hautoi mielessänsä. Rauhoituttiin hieman, kun Helmi seuraavana
päivänä vain ilmoitti haluavansa kuulla eräässä kaupungin
ulkopuolella sijaitsevassa kappelissa äskettäin Jerusalemista
palanneen hurskaan munkin saarnaa.

Munkki puhui erinomaisen hyvin, joskin varsin ankarasti, ja


seuranaiset kehuivat saarnaa. Prinsessa puolestansa pyysi
hurskaan puhujan linnaan ja kertoi hänelle kaikista pettymyksistä,
joita hänellä viime aikoina oli ollut.

— Isäni, päätti hän puheensa, — olin tullut kuulemaan teitä,


saadakseni teiltä lohtua. Mutta te puhuitte ainoastaan keinoista, joilla
paratiisi saavutetaan, ja sananne eivät tunkeneet ollenkaan mieleeni,
sillä nehän olivat tarkoitetut ainoastaan köyhille ihmisille.
Varanneehan taivaallinen Kuningas valtakunnassaan toki paikat
maallisille kuninkaille?

— Tyttäreni, vastasi pyhä mies, joka ei ollut perehtynyt hovin


kohteliaisuuksiin, — rikkaus ja valta ovat arvokkaita Jumalan lahjoja,
joita tulisi käyttää hänen kunniaksensa, mutta niillä ei voida ostaa
runoilijan ylistystä, jos hän todella ansaitsee runoilijan nimen, ei
rehellisen soturin miekkaa, ei kunnon miehen rakkautta. Ja mitä
paratiisiin tulee… Tyttäreni, jollei teillä Jumalan valtaistuimen eteen
tullessanne ole tarjottavana taivasten Herralle muuta kuin
varallisuutenne ja kruununne, silloin ovat monet kerjäläiset, joilla ei
tänään ole leipää eikä paikkaa mihin päänsä kallistaisivat, tuona
päivänä rikkaampia kuin te.

Helmi huudahti, että jos niin oli, silloin ei hän välittänyt olla
prinsessa ja asua norsunluulinnassa, ei halunnut katsella
hoviväkensä tekopyhiä kasvoja. Ottaen mukaansa ainoastaan
vanhan imettäjättärensä ja muutamia uskollisia palvelijoita hän
asettui asumaan omistamaansa pieneen linnaan, joka sijaitsi metsän
reunassa maalla, monen tunnin matkan päässä pääkaupungista.
Siellä hän vietti yksinäistä elämää, kirjansa ja harppunsa huvinaan,
omistaen rukoukselle linnanherrattaren juhlallisessa rukoustuolissa
enemmän aikaa kuin koskaan norsunluulinnassa elellessään.
Maallisista asioista ei hän enää välittänyt.

Eräänä iltana hän meni avonaisen akkunan luo, ja nojaten sitä


reunustavaan paksuun muuriin hän nautti raikkaasta ilmasta, joka
vilvoitti hänen otsaansa. Korunsa, kruununsa ja raskaat
kirjosilkkipukunsa oli hän jättänyt norsunluulinnaan. Yksinkertainen
valkoinen puku verhosi häntä aistikkain poimuin, ja hänen kaunis
tukkansa valui pitkin hänen hartioitansa ainoana kuninkaallisena
vaippana, jonka hän oli suostunut säilyttämään. Se vuodatti
kullanhohdetta hänen ylitsensä ja kuutamo loitsi siihen välkähteleviä
jalokiviä.

Kuinka yö oli rauhallinen! Kuinka viehkeän surunvoittoinen tuo


kalpea valo olikaan! Kukkivassa metsikössä raiutteli satakieli

You might also like