Get Full Test Bank Downloads on testbankbell.

com

Essentials of Strategic Management, 4th Edition

Test Bank – John Gamble

http://testbankbell.com/product/essentials-of-strategic-
management-4th-edition-test-bank-john-gamble/

OR CLICK BUTTON

DOWLOAD EBOOK

Download more test bank from https://testbankbell.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Test Bank for Essentials of Strategic Management: The

Quest for Competitive Advantage, 7th Edition, John
Gamble Margaret Peteraf

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-essentials-of-
strategic-management-the-quest-for-competitive-advantage-7th-
edition-john-gamble-margaret-peteraf/

Solution Manual for Essentials of Strategic Management,

6th Edition, by John Gamble, Arthur Thompson Jr.
Margaret Peteraf

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-essentials-
of-strategic-management-6th-edition-by-john-gamble-arthur-
thompson-jr-margaret-peteraf/

Solution Manual for Essentials of Strategic Management

The Quest for Competitive Advantage 6th by Gamble

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-essentials-
of-strategic-management-the-quest-for-competitive-advantage-6th-
by-gamble/

Test Bank for Essentials of Strategic Management, 3rd

Edition

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-essentials-of-
strategic-management-3rd-edition/
Essentials of Strategic Management 5th Edition Test
Bank Hunger

https://testbankbell.com/product/essentials-of-strategic-
management-5th-edition-test-bank-hunger/

Test Bank for Strategic Management Theory and Practice,

4th Edition, John A. Parnell,

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-strategic-
management-theory-and-practice-4th-edition-john-a-parnell/

Solution Manual for Essentials of Strategic Management,

3rd Edition

https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-essentials-
of-strategic-management-3rd-edition/

Test Bank For Essentials Of Strategic Management The

Quest For Competitive Advantage 6th Edition

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-essentials-of-
strategic-management-the-quest-for-competitive-advantage-6th-
edition/

Test Bank for Strategic Management, 4th Edition, Frank

Rothaermel

https://testbankbell.com/product/test-bank-for-strategic-
management-4th-edition-frank-rothaermel/
 Essentials of Strategic Management, 4th Edition
Test Bank – John Gamble
Download full chapter at: https://testbankbell.com/product/essentials-of-
strategic-management-4th-edition-test-bank-john-gamble/

Chapter 01

Strategy, Business Models, and Competitive Advantage

Multiple Choice Questions

1. Managers in all types of businesses must address the central strategic question:

A. Where are we now?

B. Where do we want to go from here?
C. How are we going to get there?
D. When will we know we are there?
E. All of these

2. A company's strategy consists of

A. actions to develop a more appealing business model than rivals.

B. plans involving alignment of organizational activities and strategic objectives.
C. offensive and defensive moves to generate revenues and increase profit margins.
D. competitive moves and approaches that managers have developed to grow the business,
attract and please customers, conduct operations, and achieve targeted objectives.
E. its strategic vision, its strategic objectives, and its strategic intent.

3. The competitive moves and business approaches a company's management is using to grow the
business, compete successfully, attract and please customers, conduct operations, respond to
changing economic and market conditions, and achieve organizational objectives is referred to as
its

A. strategy.
B. mission statement.
C. strategic intent.
D. business model.
E. strategic vision.

1-1
4. A company's strategy is most accurately defined as

A. management's approaches to building revenues, controlling costs, and generating an attractive

profit.
B. management's game plan for growing the business, attracting and pleasing customers,
conducting operations, and achieving financial and market performance objectives.
C. management's concept of "where we are headed."
D. the business model that a company's board of directors has approved for outcompeting rivals
and making the company profitable.
E. the choices management has made regarding what financial plan to pursue.

5. Which of the following is not something a company's strategy is concerned with?

A. Management's choices about how to attract and please customers

B. Management's choices about how quickly and closely to copy the strategies being used by
successful rival companies
C. Management's choices about how to grow the business
D. Management's choices about how to outcompete rivals
E. Management's action plan for conducting operations and improving the company's strategic
and financial performance

6. Which of the following is not an element of a company's business strategy?

A. Actions to respond to changing market conditions or other external factors

B. Actions to strengthen competitiveness via strategic alliances and collaborative partnerships
C. Actions to strengthen internal capabilities and competitively valuable resources
D. Actions to manage the functional areas of the business
E. Management actions to revise the company's financial and strategic performance targets

7. Which of the following is an issue likely to be addressed by a company's business strategy?

A. Actions to respond to changing economic and market conditions.

B. Actions to supplement the company's resources and capabilities through alliances and joint
ventures.
C. Reactions to offensive moves by rival sellers.
D. Actions and approaches used in managing the functional areas of the business.
E. All of these are pertinent in identifying a company's strategy.

8. The most important aspect(s) of a company's business strategy

A. are the actions and moves in the marketplace that managers take to gain a sustainable
competitive advantage.
B. is figuring out how to maximize profits and shareholder value.
C. concerns how to improve the efficiency of its business model.
D. deals with how management plans to maximize profits while, at the same time, operating in a
socially responsible manner.
E. is figuring out how to become the industry's low-cost provider.

1-2
9. A creative, distinctive strategy that delivers a sustainable competitive advantage is important
because

A. without a proven strategy a company is likely to fall into bankruptcy.

B. without a competitive advantage a company cannot have a profitable business model.
C. a strategy that yields a competitive advantage over rivals is a company's most reliable means
of achieving above-average profitability and financial performance.
D. a competitive advantage is what enables a company to achieve its strategic objectives.
E. how a company goes about trying to please customers and outcompete rivals is what enables
senior managers to choose an appropriate strategic vision for the company.

10. A company achieves sustainable competitive advantage when

A. it has a profitable business model.

B. a sufficiently large number of buyers have a lasting preference for its products or services as
compared to the offerings of competitors.
C. it is able to maximize shareholder wealth.
D. it is consistently able to achieve both its strategic and financial objectives.
E. its strategy and its business model are well-matched and in sync.

11. A creative, distinctive strategy that sets a company apart from rivals and that gives it a
sustainable competitive advantage

A. is a reliable indicator that the company has a profitable business model.

B. is a company's most reliable ticket to above-average profitability.
C. signals that the company has a bold, ambitious strategic intent that places the achievement of
strategic objectives ahead of the achievement of financial objectives.
D. is the best indicator that the company's strategy and business model are well-matched and
properly synchronized.
E. All of these.

12. Proven approaches to winning a sustainable competitive advantage include which of the
following?

A. Strategies keyed to developing a low-cost-based advantage.

B. Strategies keyed to creating a broad differentiation-based advantage.
C. Focusing on a narrow market niche within an industry.
D. Developing a best-cost provider strategy.
E. All of these.

1-3
13. Which of the following is a frequently used strategic approach to setting a company apart from
rivals and achieving a sustainable competitive advantage?

A. Striving to be the industry's low-cost provider, thereby aiming for a cost-based competitive
advantage.
B. Outcompeting rivals on the basis of such differentiating features as higher quality, wider
product selection, added performance, better service, more attractive styling, or technological
superiority.
C. Developing competitively valuable resources and capabilities that rivals can't easily match,
copy, or trump with capabilities of their own.
D. Focusing on a narrow market niche and winning a competitive edge by doing a better job than
rivals of serving the special needs and tastes of buyers comprising the niche.
E. All of these.

14. Which of the following is not a frequently used strategic approach to setting a company apart from
rivals and achieving a sustainable competitive advantage?

A. Aiming for a cost-based competitive advantage

B. Outcompeting rivals on the basis of such differentiating features as higher quality, wider
product selection, added performance, better service, or more attractive styling
C. Striving to be more profitable than rivals by aiming for a competitive edge based on bigger
profit margins
D. Focusing on a narrow market niche and winning a competitive edge by doing a better job than
rivals of satisfying the needs and tastes of buyers comprising the niche
E. Developing expertise and resources that give the company competitive capabilities that rivals
can't easily imitate or trump with capabilities of their own

15. Which of the following is not one of the basic reasons that a company's strategy evolves over
time?

A. An ongoing need to abandon those strategy features that are no longer working well
B. The proactive efforts of company managers to improve the company's financial performance
and secure a competitive advantage
C. The need on the part of company managers to make regular adjustments in the company's
business model
D. The need to respond to the actions and competitive moves of rival firms
E. The need to keep strategy in step with changing industry and competitive conditions

16. A company's strategy is a "work in progress" and evolves over time because of

A. the ongoing need of company managers to react and respond to changing industry and
competitive conditions.
B. the ongoing need to imitate the new strategic moves of the industry leaders.
C. the need to make regular adjustments in the company's strategic vision.
D. the importance of developing a fresh strategic plan every year.
E. the frequent need to modify key elements of the company's business model.

1-4
17. Changing circumstances and ongoing managerial efforts to improve the strategy

A. account for why a company's strategy evolves over time.

B. explain why a company's strategic vision undergoes almost constant change.
C. make it very difficult for a company to have concrete strategic objectives.
D. make it very hard to know what a company's strategy really is.
E. All of these.

18. It is normal for a company's strategy to end up being

A. left unchanged from management's original planned set of actions and business approaches
since making on-the-spot changes is too risky.
B. a combination of defensive moves to protect the company's market share and offensive
initiatives to set the company's product offering apart from rivals.
C. like the strategies of other industry members since all companies are confronting much the
same market conditions and competitive pressures.
D. a blend of deliberate planned actions to improve the company's competitiveness and financial
performance and as-needed unplanned reactions to unanticipated developments and fresh
market conditions.
E. a mirror image of its business model, so as to avoid impairing company profitability.

19. Crafting a strategy involves

A. blending deliberate/planned initiatives with emergent/unplanned reactive responses to

changing circumstances, while abandoning planned strategy elements that have failed in the
marketplace.
B. developing a five-year strategic plan and then fine-tuning it during the remainder of the plan
period.
C. trying to imitate as much of the market leader's strategy as possible so as not to end up at a
competitive disadvantage.
D. doing everything possible (in the way of price, quality, service, warranties, advertising, and so
on) to make sure the company's product/service is very clearly differentiated from the
product/service offerings of rivals.
E. All of these accurately characterize the managerial process of crafting a company's strategy.

20. A company may develop an emergent strategy due to

A. strategic moves by rival firms.

B. unexpected shifts in customer preferences.
C. fast-changing technological developments.
D. new market opportunities.
E. All of these.

1-5
21. Which of the following statements about a company's realized strategy is true?

A. A company's realized strategy is mostly hidden to outside view and is deliberately kept under
wraps by top-level managers.
B. A company's realized strategy is typically planned well in advance and usually deviates little
from the planned set of actions.
C. A company's realized strategy generally changes very little over time unless a newly appointed
CEO decides to take the company in a new direction with a new strategy.
D. A company's realized strategy is typically a blend of deliberate/planned initiatives and
emergent/unplanned reactive strategy elements.
E. A company's realized strategy is developed mostly on the fly because of the constant efforts of
managers to keep rival companies at a disadvantage.

22. A company's realized strategy is made up of

A. deliberate/planned initiatives that have proven themselves in the marketplace and newly
launched initiatives aimed at further boosting performance.
B. emergent/reactive adjustments to unanticipated strategic moves by rivals, unexpected
changes in customer preferences, and new market opportunities.
C. tactical plans to imitate the key elements of the strategies employed by rivals.
D. Both deliberate/planned initiatives that have proven themselves in the marketplace and newly
launched initiatives aimed at further boosting performance and emergent/reactive adjustments
to unanticipated strategic moves by rivals, unexpected changes in customer preferences, and
new market opportunities.
E. All of these.

23. A company's business model

A. concerns the actions and business approaches that will be used to grow the business, conduct
operations, please customers, and compete successfully.
B. relates to the principle business components that will allow the business to generate revenues
ample to cover costs and produce a profit.
C. concerns what moves in the marketplace it plans to make to outcompete rivals.
D. deals with how it can simultaneously maximize profits and operate in a socially responsible
manner.
E. concerns how management plans to pursue strategic objectives, given the larger imperative of
meeting or beating its financial performance targets.

24. The elements of a company's business model are

A. its customer value proposition as well as the company's profit formula.

B. its business strategy, its collection of competitively valuable resources, and a strong
management team.
C. its deliberate strategy, its emergent strategy, and its realized strategy.
D. its actions to capture emerging market opportunities and defend against threats to the
company's business prospects, its actions to strengthen competitiveness via strategic
alliances, and its actions to enter new geographic or product markets.
E. management's answers to "Where are we now?" "Where do we want to go?" and "How are we
going to get there?".

1-6
25. A viable business model includes a valuable customer value proposition that

A. is always partly deliberate/planned and partly emergent/reactive.

B. is an essential component of pursuing the company's strategic intent.
C. suggests the greater the value provided and the lower the price, the more attractive the value
proposition.
D. lays out the approach to satisfying buyer wants and needs at a premium price.
E. must set forth management's long-term action plan for achieving market leadership.

26. A company's business model

A. details the manner in which the company will pass the three tests of a winning strategy .
B. indicates how the strategy will result in achieving the targeted strategic objectives.
C. clarifies (1) how the business will provide customers with value, and (2) why the business will
generate revenues sufficient to cover costs and produce attractive profits.
D. explains how it intends to achieve high profit margins.
E. sets forth the actions and approaches that it will employ to achieve market leadership.

27. A winning strategy is one that

A. builds strategic fit, is socially responsible, and maximizes shareholder wealth.

B. is highly profitable and boosts the company's market share.
C. results in a company becoming the dominant industry leader.
D. fits the company's internal and external situation, builds sustainable competitive advantage,
and improves company performance.
E. can pass the ethical standards test, the strategic intent test, and the profitability test.

28. A well-conceived strategy is value creating producing excellence in company performance and is
best when the gains are achieved.

A. in profitability and financial strength.

B. in competitive strength and market standing.
C. in developing distinctive competencies and sustainability.
D. in developing a desirable competitive edge.
E. All of these

29. In evaluating proposed or existing strategies managers should

A. initiate new initiatives even though they don't seem to match the company's internal and
external situation.
B. scrutinize the company's existing strategies compatibility with desired outcomes on a regular
basis.
C. evaluate the firm's business model at least every three years.
D. ensure core capabilities are incorporated for establishing a competitive advantage.
E. align existing strategies with new strategies to emphasize incremental gains.

1-7
30. Which of the following questions ought to be used to distinguish a winning strategy from a so-so
or flawed strategy?

A. Does the strategy contain a sufficient number of emergent/reactive elements?

B. Is the company putting too little emphasis on growth and profitability and too much emphasis
on behaving in an ethical and socially responsible manner?
C. Is the strategy resulting in the development of additional competitive capabilities?
D. Is the strategy well-matched to the company's situation, helping the company achieve a
sustainable competitive advantage, and resulting in better company performance?
E. Does the strategy strike a good balance between maximizing shareholder wealth and
maximizing customer satisfaction?

Short Answer Questions

31. Briefly define each of the following terms:

a. Strategy
b. Sustainable competitive advantage
c. Business model

32. List five elements of an enterprise's business strategy.

1-8
33. Explain the difference between a company's business model and a company's strategy.

34. What is the connection between a company's strategy and its quest for sustainable competitive
advantage?

35. Should a company's strategy be tightly connected to its quest for competitive advantage? Why or
why not? What difference does it makes whether a company has a sustainable competitive
advantage or not?

36. Why does a company's strategy tend to evolve over time?

1-9
37. Why is a company's strategy partly proactive and partly reactive?

38. What are the two elements of a company's business model?

39. Define and explain the importance of the two elements of a company's business model.

40. What are the three criteria for determining whether a company has a winning strategy?

1-10
41. Why is sustainable competitive advantage so important to a winning business strategy?

1-11
 Chapter 01 Strategy, Business Models, and Competitive Advantage
Answer Key

Multiple Choice Questions

1. Managers in all types of businesses must address the central strategic question:

A. Where are we now?

B. Where do we want to go from here?
C. How are we going to get there?
D. When will we know we are there?
E. All of these
AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Remember
Difficulty: 1 Easy
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What is Strategy

2. A company's strategy consists of

A. actions to develop a more appealing business model than rivals.

B. plans involving alignment of organizational activities and strategic objectives.
C. offensive and defensive moves to generate revenues and increase profit margins.
D. competitive moves and approaches that managers have developed to grow the business,
attract and please customers, conduct operations, and achieve targeted objectives.
E. its strategic vision, its strategic objectives, and its strategic intent.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Remember
Difficulty: 2 Medium
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What Do We Mean by Strategy?

1-12
3. The competitive moves and business approaches a company's management is using to grow
the business, compete successfully, attract and please customers, conduct operations,
respond to changing economic and market conditions, and achieve organizational objectives
is referred to as its

A. strategy.
B. mission statement.
C. strategic intent.
D. business model.
E. strategic vision.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Remember
Difficulty: 1 Easy
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What Do We Mean by Strategy?

4. A company's strategy is most accurately defined as

A. management's approaches to building revenues, controlling costs, and generating an

attractive profit.
B. management's game plan for growing the business, attracting and pleasing customers,
conducting operations, and achieving financial and market performance objectives.
C. management's concept of "where we are headed."
D. the business model that a company's board of directors has approved for outcompeting
rivals and making the company profitable.
E. the choices management has made regarding what financial plan to pursue.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Remember
Difficulty: 1 Easy
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What Do We Mean by Strategy?

5. Which of the following is not something a company's strategy is concerned with?

A. Management's choices about how to attract and please customers

B. Management's choices about how quickly and closely to copy the strategies being used by
successful rival companies
C. Management's choices about how to grow the business
D. Management's choices about how to outcompete rivals
E. Management's action plan for conducting operations and improving the company's
strategic and financial performance

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 2 Medium
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What Do We Mean by Strategy?

1-13
6. Which of the following is not an element of a company's business strategy?

A. Actions to respond to changing market conditions or other external factors

B. Actions to strengthen competitiveness via strategic alliances and collaborative partnerships
C. Actions to strengthen internal capabilities and competitively valuable resources
D. Actions to manage the functional areas of the business
E. Management actions to revise the company's financial and strategic performance targets

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 2 Medium
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What Do We Mean by Strategy?

7. Which of the following is an issue likely to be addressed by a company's business strategy?

A. Actions to respond to changing economic and market conditions.

B. Actions to supplement the company's resources and capabilities through alliances and joint
ventures.
C. Reactions to offensive moves by rival sellers.
D. Actions and approaches used in managing the functional areas of the business.
E. All of these are pertinent in identifying a company's strategy.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 1 Easy
Learning Objective: 01-01 Understand why every company needs a distinctive strategy to compete successfully; manage its
business operations; and strengthen its prospects for long-term success.
Topic: What Do We Mean by Strategy?

8. The most important aspect(s) of a company's business strategy

A. are the actions and moves in the marketplace that managers take to gain a sustainable
competitive advantage.
B. is figuring out how to maximize profits and shareholder value.
C. concerns how to improve the efficiency of its business model.
D. deals with how management plans to maximize profits while, at the same time, operating in
a socially responsible manner.
E. is figuring out how to become the industry's low-cost provider.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 1 Easy
Learning Objective: 01-02 Learn why it is important for a company to have a viable business model that outlines the company's
customer value proposition and its profit formula.
Topic: Strategy and the Quest for Competitive Advantage

1-14
9. A creative, distinctive strategy that delivers a sustainable competitive advantage is important
because

A. without a proven strategy a company is likely to fall into bankruptcy.

B. without a competitive advantage a company cannot have a profitable business model.
C. a strategy that yields a competitive advantage over rivals is a company's most reliable
means of achieving above-average profitability and financial performance.
D. a competitive advantage is what enables a company to achieve its strategic objectives.
E. how a company goes about trying to please customers and outcompete rivals is what
enables senior managers to choose an appropriate strategic vision for the company.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 2 Medium
Learning Objective: 01-02 Learn why it is important for a company to have a viable business model that outlines the company's
customer value proposition and its profit formula.
Topic: Strategy and the Quest for Competitive Advantage

10. A company achieves sustainable competitive advantage when

A. it has a profitable business model.

B. a sufficiently large number of buyers have a lasting preference for its products or services
as compared to the offerings of competitors.
C. it is able to maximize shareholder wealth.
D. it is consistently able to achieve both its strategic and financial objectives.
E. its strategy and its business model are well-matched and in sync.

AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 1 Easy
Learning Objective: 01-02 Learn why it is important for a company to have a viable business model that outlines the company's
customer value proposition and its profit formula.
Topic: Strategy and the Quest for Competitive Advantage

11. A creative, distinctive strategy that sets a company apart from rivals and that gives it a
sustainable competitive advantage

A. is a reliable indicator that the company has a profitable business model.

B. is a company's most reliable ticket to above-average profitability.
C. signals that the company has a bold, ambitious strategic intent that places the achievement
of strategic objectives ahead of the achievement of financial objectives.
D. is the best indicator that the company's strategy and business model are well-matched and
properly synchronized.
E. All of these.
AACSB: Analytic
Accessibility: Keyboard Navigation
Blooms: Understand
Difficulty: 2 Medium
Learning Objective: 01-02 Learn why it is important for a company to have a viable business model that outlines the company's
customer value proposition and its profit formula.
Topic: Strategy and the Quest for Competitive Advantage

1-15
Another random document with
no related content on Scribd:
 Samuli alkoi syödä, ja Serafiina toi lautasella hänelle maistaa
herrasruokaa, jota oli voissa paistettu.

Keittiön viereisestä huoneesta kuului vieraan herran ja isännän

puhelu.
Korva otti jonkun sanan, jopa lauseenkin.

»Juuri näille paikoin sopisi…», kuului vieras sanovan. »Tämä on

kylän keskellä ja muutenkin erinomaisen sopiva… piiriinkin
nähden…»

Samuli ei kuullut mitä isäntä siihen arveli.

Aamiaisen syötyään läksi Samuli kylälle päin kävelemään. Ihmiset

olivat nukkuneet myöhäiseen tänä aamuna, raskaan viikon vaivoista
levähtäen. Muutamissa taloissa nukkuivat vielä kaikki, vaikka aurinko
jo oli korkealla. Mutta myöhään, vasta aamupuoleen yötä, olivatkin
niityltä palanneet. Niin oli päivä tarkoin kulunut, ennenkuin niityllä
saivat kaikki heinät korjuuseen. Ei kohdannut Samuli tielläkään
ketään kulkijaa, vaikka oli kirkkoonmenon aika. Hiljainen,
sunnuntainen rauha ja kirkkaan lämmin elokuun aamu oli. Kylä näytti
nukkuvan auringon kultaisten säteitten alla, ja täyteläisinä, lupaavina
kimaltelivat tähkäpäät aamukasteen seasta. Valtaväyläkin näytti
sunnuntaita pitävän. Ei värähtänyt vetten viri, ei kuulunut ääniä eikä
liikettä joelta. Tyynenä virta matkaili merta kohden, suvantopaikoissa
kuin levähtäen ja rantojansa ihaillen… ja kuin nauttien suuresta
sunnuntaisesta rauhasta.

Omissa ajatuksissaan Samuli käveli. Ei tehnyt mieli mennä

kotimökillekään. Hauskempi oli kävellä raittia levähtäessä ja jonkun
kanssa puhella. Liisan kanssa ei sopinut juuri minkäänlaisiin
puheisiin. Liisa torui ja valitti vaivojaan ja aina vain oli tyytymätön
kohtaloonsa.

— Jos olisi kävellä Kuusi-Antin, Rantalan torpparin, mökille,

mietiskeli Samuli.

Ei ollut tullut käydyksi Antin pirtillä sitten menneen talven, eikä

ollut Anttia tavannut koko kesänä.

Ja Samuli läksi vähän nopeammin astumaan. Ei näkynyt

alapäässäkään kylää vielä ketään liikkeellä tiellä, mutta muutamissa
taloissa oli kuitenkin joku piioista noussut ja seisoi kaivon kannella,
vettä vintaten alushameisillaan ja avopäin.

Rantalan pihan läpi käveli Samuli Kuusi-Antin pirtille. Ei ollut

Rantalassakaan muita vielä hereillä kuin kesämies, Pennen-Eino, joka
päiväpaisteisella nurmella istuen hommaili kenkiä jalkaansa.

Vaihtoivat sanaparin Samuli ja Eino.

»Vasta neljättä käydessä aamulla palasimme Karjasaaresta»,

kertoi Eino haukotellen, päivänpolttamien kasvojen vetäytyessä
kummalliseen irvistykseen.

»Vai meni niin myöhäiseen», sanoi Samuli.

»Paljon oli työtä, ja tässäkin talossa on enimmäkseen lapsiväkeä…

vaan emme antaneet perään… kaikki pantiin suoviin…»

»Soo, soo… vai kaikki saitte», virkahti Samuli. »Tämänkyläläisillä

taitaakin olla jo Karjasaari tehtynä?»
 »Taisi Ylipään väeltä kesken jäädä.»

Eino haukotteli yhä, ja Samuli jatkoi matkaansa Antin pirtille,

johon kapea tie nousi Rantalan pihasta suoraan metsään päin.

Vainion perällä oli Antin mökki, metsän laidassa. Antilla oli peltoa
parin tynnyrin maa pirttinsä ympärillä, navetta ja kaksi lehmää.
Takasuolla oli sitäpaitsi torppaan kuuluva niittykin, ja polttopuuta sai
ottaa talon metsäsarasta. Antin torppa olikin paras etujensa puolesta
koko kylässä, ja torpankirjat kuuluivat olevan lujat ja pätevät.

Antti oli hyvin toimeentuleva mies. Ei ollut kuin kaksi lasta, tyttö ja
poika, ja täysiä ihmisiä molemmat jo.

Kotona oli Antti, ja torpassa vallitsi hyvä mieliala. Aukusti poika oli
eilen palannut lauttahommista, mihin tukinlaskun aikana keväällä oli
lähtenyt. Nyt viime työkseen oli kuljettanut lauttoja meren suulle ja
eilen illalla oli kotiutunut ja parhaiksi ehtinyt kylpemään.

»Hyvän kesän sanoo olleen», selitteli Antti Samulille ja tarjosi

Aukustin tuomia sikareja.

»Oli poikaa tämä viimeinen yritys onnistanut oikein hyvin…

rikkomatta oli lauttansa saanut meren suulle, ja näyttää minusta,
ettei ole tyhjänä palannut…»

Kaisakin kehui joukkoon ja alkoi hommata Samulille kahvia. Samuli

kuunteli tyytyväinen hymy huulilla, iloiten hänkin toisten hyvästä
mielestä. Mutta sitten hän yhtäkkiä muisti omaa poikaansa Paavo-
Eemeliä… ja omaa mökkiänsä ja elämäänsä.

»Ei tullut puheeksi, olisiko sattunut Aukusti kohtaamaan meidän

Paavo-Eemeliä?» kysäisi hän kesken Kaisan kehumisen.
 »Ei tullut puheeksi vielä eilen illalla, vaan kohta kai herää
Aukustikin — tuonne pani kamarin sänkyyn maata, — niin saat itse
kuulla», sanoi Antti.

Samuli tunsi sydämellisesti iloitsevansa torpan väen hyvistä

uutisista, mutta samalla tuntui kuin joku katkera pettymys hänen
omaa kohtaloansa painaisi.

Mutta kahvin valmistuttua heräsi Aukustikin ja tuli pirttiin.

Kuulumisiaan alkoi Samulille kertoa. Ei ollut tavannut Paavo-Eemeliä,
mutta luuli, että Eemeli oli mennyt Ounasjoelle, jonne muitakin
tämän kylän poikia oli lähtenyt.

Uudet vaatteet oli Aukusti ostanut, uudet patiinit, hatut ja

silkkihuivit.

»Ja rahaa kuin roskaa vielä», sanoi Kaisa, kun Samuli ihmetteli
Aukustin pukeutuessa uusiin vaatteisiinsa.

»On se mies liikkeellä ollut», kiitteli Samuli. »Vaan siinä se on, että
kun ei juo eikä pieksä korttia, niin rahaa karttuu.»

Samuli ei tukkipoikana ollessaan osannut säästää, ei juuri paljoa

viinaan pannut, mutta korttia pelasi ja menetti muuten rahojaan
turhuuteen.

»Ei sitä vielä ole viina vietellyt», kehui Antti.

Mutta kun Samuli ja Antti istuivat pöydän luo kahvia juomaan,

kaivoi Aukusti laukustaan täysinäisen viinapullon, pöydälle miesten
eteen sen kapautti ja sanoi:
 »Tehkääpä siitä puolikuppeja kaupungin tuliaisia. Otin litran, että
jos kipeä päivä sattuisi tulemaan…»

Antin silmät kiiluivat, niinkuin vanhan viinamiehen silmät kiiluvat,

kun monesta aikaa näkee kirkkaan viinapullon. Tyytyväisenä ja
ylpeänä katseli Kaisa, ja leveään hymyyn meni Samulinkin suu.

»Enpä ole pariin vuoteen nähnytkään viinaa», sanoi Samuli.

»Katsos poikaa, kun muisti isäänsäkin», arveli Antti ja alkoi kiskoa

korkkia pullon suulta.

Samuli muisti taas Paavo-Eemeliä ja virkkoi:

»Tuoneeko minun poikani koskaan viinatilkkaa kivulloiselle

isälleen?»

Siihen eivät muut sanoneet mitään.

»Pane sinä hyvin sekaan… hyvää se tekee kipeälle sisustallesi»,

kehoitti Antti.

Samuli teki väkevän puolikuppisen ja nakkasi menemään

suuhunsa yhdellä kertaa. Mutta heikko kun oli, nousi viina päähän
melkein heti ja kieli alkoi sammaltaa.

»Jos minuun tulee, Paavo-Eemeli, niin rehellinen mies tulee… kun

tulisi päätä, että osaisi säästää», alkoi hän kesken muiden puheiden
lavertaa.

»Joo, ja jos isänsä lahjat muutenkin tulevat…» sanoi Kaisa.

Samuli ymmärsi mitä Kaisa tarkoitti. Liisaa oli aina pidetty

epärehellisenä, ja monta kertaa oli siitä riita perheeseen sattunut. Ja
puhuttu oli kylällä jo siitäkin, että Paavo-Eemelikin paimenpoikana
ollessaan yhtä ja toista pientä kalua näpisteli, vaikkei Samulin korviin
siitä ollut kuulunut.

Juotuaan toisen puolikuppisen alkoi hän itkeä ja laverteli puuta

heinää. Ja vähä väliä vannoi, ettei hän ikipäivinä ollut varastanut
eikä toisen omaa himoinnut, vaikka välistä oli ollut hirveä puute ja
monasti oli joutunut suureen kiusaukseenkin…

Lopulta hän nukahti Antin sänkyyn eikä herännyt ennenkuin

iltahämyssä.
Mutta herättyään tunsi hän itsensä hyvin levänneeksi ja arveli:

— Taisipa viina mennä päähän.

Antti ja Aukusti olivat kävelleet kylälle, ja juotuaan Kaisalta kupin

kahvia läksi Samulikin kotiaan päin.

Monenlaisia, ristiriitaisia ajatuksia pyöri hänen päässään.

Minkävuoksi muutamat elivät niin hyvin ja rennosti? Niinkuin tuo
Anttikin. Ja monet muut.

Ja hän oli aina pysynyt vähävaraisena ja köyhänä, vaikka työtä oli

tehnyt… yli voimainsa monta kertaa raatanut… Seppä oli sanonut:

»Siitä näet, että liian vähän maksetaan palkkaa… ja muitten

hyväksi sinä työtä teet… ilmaiseksi…»

Samaa taas oli puhunut Kuusi-Anttikin.

Mutta olihan Törmälä maksanut hänelle aina tavallisen palkan,

joskus enemmänkin! Eihän häneltäkään sopinut enempää vaatia kuin
mitä muutkin maksoivat…
 Mutta sitten taas tuli mieleen iloisempi ajatus. Tuli kuva mökistä,
joka oli punaiseksi maalattu ja navetta vieressä… peltoja, joissa oli
suorat ojat ja kaikki kivet sievänä kiviaitana ympäri vainiota… siinä
olisi vanhuuden päiviä hauska viettää…

Tullappa nyt Paavo-Eemelikin kotia, povitasku rahaa täynnä!

Lehmä ensiksi… sitten navetta… Ostaisi Rantalalta sen vanhan riihen,
josta tulisi hyvä navetta…

Kumma mies, kun ei ole minkäänlaisia tietoja lähettänyt! Kun ei

vain olisi kevättulvan aikana jokeen pudonnut, outo kun oli…

Siitä ajatukset siirtyivät omaan nuoruuden aikaan ja tukkijoelle…

Vaara siellä oli tarjona joka päivä ja huonoja kumppaneita,
kirjattomia kulkulaisia ja roistoja, jotka pahaan neuvoivat. Hän
muisti, kuinka häntäkin kerran kehoitettiin… Toiset kolme menivät ja
tappoivat taipaleella laukkuryssän… Hän oli neljäntenä joukossa…
mutta pyörsi takaisin ja juoksi kylään…

Monasti oli tuo tapaus mieleen johtunut ja silloin oli aina tullut
ajatelleeksi, että Jumalan sormi pidätti… niinkuin oli pidättänyt
jälkeenpäinkin monesta pahasta työstä, jotka ajatuksissa olivat
syntyneet…

Tultuaan Törmälän tienhaaraan yritti hän kääntyä taloon päivällistä

syömään. Mutta kun päivällisen aika jo oli ohi, kääntyikin hän
Varpumäkeen.

Ilta oli hämyämistään hämynnyt, ja kirkon takaa taivaanrannalla

välkkyi jo kirkas tähti — kuin hyvästiä valoisalle kesälle jättäen ja
alkavaa syksyä tervehtien. Samulinkin mieli kävi alakuloiseksi.
 Vuosi oli taas kulunut, kohta oli lopussa tämäkin kesä… ja viime
kesänä muisteli miettineensä, että tänä kesänä nyt lehmän ja
navetan hommaa… Nyt kesä kohta loppuu. Eikä ollut vielä navetan
hirsiäkään tiedossa… Jos terveenä pysyisi, niin koettaisi ojankaivuulla
säästää lehmää varten, ja jos Paavo-Eemeli talveksi kotiutuu… niin jo
kumma on, jos ei sitten… Ja jos Sylvikin, joka palveli pappilassa,
voisi jotakin palkastaan ojentaa…

Hän näki mökkinsä ikkunan läpi kirkkaan tulen takasta vilkkuvan,

ja kun likemmäksi pääsi, niin kuuli kovaäänistä puhelua sisältä.
Seppä siellä kuului olevan ja yhtaikaa selittivät ja huusivat Liisan
kanssa, että kauas kuului…

Kun Samuli astui pirttiin, herkesivät huutamasta, eivät olleet

innossaan kuulleet, että porstuan ovi kävi.

»Täälläpä iso asia on, kun huuto kuuluu virstan päähän», sanoi
Samuli sisään tullessaan.

»Iso täällä onkin asia», vastasi Liisa. »Täällä on käynyt vieraita,

joista olen Lanko-Pekalle selittämässä.»

»Joo, vieraita täällä on käynyt», sanoi seppäkin.

Samuli istahti sepän viereen sivupenkille ja kysyi:

»Vai vieraita. Keitä on käynyt?»

Samuli ei osannut aavistaakaan, keitä olisi käynyt, uskoi

paremmin, että oli joku hyvä asia tapahtunut.

»No Törmälän Serafiina, ja kansakouluntarkastaja kuului olleen se

herra», kerkesi seppä ilmoittamaan ennenkuin Liisa.
 »Aamulla sanottiinkin olleen Törmälässä sen tarkastajan», sanoi
Samuli.

Liisa oli ehtinyt saada ilmaa keuhkoihinsa, ja nyt hän alkoi

pauhaavan saarnaavalla äänellä selittää:

»Joo. Tännepäin kävelivät puolenpäivän aikana. Minä ajattelin,

että mikä pari sieltä tulee. Väliin seisoskelivat tullessaankin, joelle ja
tielle päin katselivat, ja se herra viittoi käsillään ja selitteli, ja viittoi
Serafiinakin ja selitteli. Tulivat sitten ihan tuon perunamaan laitaan.
Minäkin menin porstuan ovelle kuuntelemaan. Herra viittoi ja kehui,
että tämä juuri, tässä tämän mökin paikka olisi erinomaisen sopiva
kansakoulutontiksi. Tämä on korkealla, sanoi, mäntymetsän vieressä,
ja näköala on komea, ja parhaiksi kaukana on paikka maantiestä ja
taloista… Erinomainen paikka… Serafiina siihen, että kyllä
Varpumäkeä ovat kaikki muutkin kiittäneet ja sanoneet, että tähän
paikkaan sopisi kansakoulu… Menivät sitten tuonne männikköön
päin, enkä enää kuullut mitä sitten puhuivat…»

»Siinä nyt kuulet…» huomautti seppä.

Samuli ei virkkanut mitään, laski päänsä molempain kämmeniensä

varaan, kyynärpäät polviaan vasten asetti ja jäi siihen miettimään.

Mutta Liisa, levättyään, alkoi taas:

»Onhan siitä jo puhuttu kahtenakin kesänä, että tähän

kansakoulutontti on valittu… vaan tuo Samulikos se, nahjus, on
uskonut… Ja konstikos on tähän rakentaa! Törmälä komentaa pois…
taitavatpa torpankirjat olla esteenä, heh… Sen sitten saat pitkästä
palveluksestasi.»
 »Paitaan asti ottavat… jos nyt lapsinesi joudut pois mökiltäsi…
Lurjus ja sydämetön on lopulta Törmäläkin, johon olet luottanut ja
jota hyväksi mieheksi olet uskonut… Niinkuin ei olisi muualla yhtä
hyviä paikkoja kansakoululle kuin tämäkin», jatkoi seppä siitä, mihin
Liisa lopetti.

Ja vuorotellen pauhasivat, Samulin äänettömänä kuunnellessa.

Sekä seppä että Liisa nähtävästi odottivat, että Samuli nyt ainakin
raivostuisi ja uhkaisi jättää työnteon Törmälässä. Mutta ei suuttunut
Samuli, allapäin istui ja mietiskelevän näytti.

»Eihän tuota nyt vielä niin varmaan tiedä uskoa… Eipähän ole
Törmälä itse koskaan siitä sanallakaan maininnut», sanoi hän vihdoin
sepän ja Liisan puheisiin.

»Siinä nyt kuulette, seppä», innostui Liisa sepälle selittämään.

»Siinä kuulette nyt — hän uskoo Törmälää kuin Jumalaa — niinkuin
ei Törmäläkin osaisi väärin tehdä samoin kuin muutkin talolliset…»

»Jo minä sinuna huomispäivänä ottaisin asiasta selvän ja palttua

antaisin Törmälän töille», ehti seppä välissä sanomaan.

»Eivät ne ole kuin Serafiinan hommia», arveli Samuli. »Ei siihen

Joonas suostu, vaikka olisi kymmenen herraa tämän paikan
kansakoulutontiksi katsonut…»

»Serafiina, nokinenä, siinä talossa nyt onkin isäntänä ja

emäntänä», riemastui Liisa taas puhumaan. »Serafiina siinä vielä
ukollekin kummat tekee… Ettekö usko, seppä, tekin niin?»

»Niin on minunkin uskoni.»

 »Olkaa hörisemättä», sanoi siihen Samuli eikä enää vastannut
heidän puheisiinsa mitään.

Mutta iltayöstä häntä kuitenkin valvotti ja mietitytti. Hänen ja

isännän suhteet olivat ensimmäisestä päivästä alkaen olleet kuin
parhaitten veljien. Ei ollut sattunut yhtään ainoata kertaa
pienintäkään riitaa. Aina oli Törmälä ystävällisesti puhutellut, aina
naurusuin työmaalle tullut, ja kun kahdenkesken jäivät, niin oli
hyvillään kiittänyt hänen töitään, vaikka usein muiden töitä väheksyi
ja moitiskeli. Pikavihaiset olivat molemmin, sekä hän että isäntä,
mutta ei ollut kummankaan tarvinnut toiselleen suuttua…

Ja monesta Törmälän puheesta oli Samuli siihen uskoon tullut,

että
Törmälä oli muistanut häntä — jos kuolemakin sattuisi tulemaan.

Ja siihen uskoon hän nytkin nukkui ja seuraavana aamuna meni

hyvin varhain Törmälään ohran leikkuuta aloittamaan.

4.

Samuli oli aloittanut taas tavallisen syystyönsä Takasuolla.

Kun kaikki kesätyöt olivat loppuneet, riihetkin puidut ja juurikasvit

kuoppiinsa kannetut, alkoivat maatyöt. Joka syksy oli Samuli
Takasuolla ojia kaivanut — siitä asti kun Törmälään tuli. Takasuolla
oli koko kylän uutisviljelys, mutta Törmälän palstaa oli nyt laajimmin
viljelty, vaikka siinäkin vielä oli laveat alat koskematta.
 Näinä viime vuosina oli Samulikin urakalla ojaa kaivanut, samoin
kuin muutkin ojurit mikä minkin talon palstalla. Urakkatyössä ansaitsi
Samuli hyvin, sillä samalla kun hän oli ahkera, oli hän tottunut ojuri
ja saikin valmista paljon enemmän kuin nuoret miehet. — Mutta
kahtena viime syksynä ei hän enää ollut jaksanut niin paljoa kuin
ennen nuorempana. Oli sattunut muutamina päivinä, että sisuskivun
takia oli täytynyt jättää työ siihen ja lähteä mökille, jossa sitten sai
sairastella monta päivää. Ja kun viimein kykeni työhön, oli niin
heikko ja voimaton, ettei tullut valmista paljon mitään.

Mutta nyt oli tänä syksynä pysynyt merkillisen terveenä.

Heinänteon loputtua ei ollut suurempaa tuskaa koskaan tuntunut,
vaikka väliin vatsanpohjaa vihloi ja kirveli, ja työssä oli ollut joka
päivä. Häntä oli neuvottu ottamaan terveydensuolaa joka aterian
aikana, ja siitä oli ehkä ollut apua. Nyt syksyllä oli ollut ruokakin
parempaa, sillä tytär Sylvi, joka palveli pappilassa, oli palkkaansa
vastaan ottanut pappilasta kaksi kookasta lampaankurentoa, jotka
lahjoitti kotimökille.

Terveeltä hän nytkin tuntui, kun sumuisena syyspäivänä loi ojaa.

Hän oli jo aamupimeällä lähtenyt kotimökiltä, ehtiäkseen saada
valmiiksi ojan, jota koko viikon oli kaivanut. Isäntäkin oli aikonut tulla
katsomaan. Ei ollut käynytkään kokonaiseen viikkoon Takasuolla, oli
ollut muita töitä kotosalla.

Ja Samuli oli itsekseen päättänyt, että nyt kun tulee, niin ottaa hän
puheeksi… Ensiksi kansakouluasian, josta jo ympäri kylää puhuttiin,
ja jos se kuitenkin alkaa olla tosi, rupeaa tuumailemaan uudesta
mökin paikasta. Täällä Takasuon rannalla, Vasuharjun kupeella, olisi
monessakin paikassa hyvää peltomaata. Vanhan miehen
asumapaikaksi olisikin oikein sopiva…
 Hiki tippui hänen pitkästä mustasta tukastaan, mutta laihat kasvot
olivat kovin kalpeat. Kun laiha selkä kumartuessa koukistui, pistivät
selkärangan luusolmut ohkaisen paidan läpi näkyviin. Hoikat olivat
kätten ranteet, ja käsivarret lihaksettomat kuin karsitut seipäät.
Mutta silti nousi kiinteä, vettä itkevä savi suurina lapiopaloina ojan
molemmille puolin kookkaiksi röykkiöiksi.

Savenpalaa ojanreunalle heittäessään Samuli silmäsi suon laitaan

metsänrannalle, eikö jo näkyisi Törmälän isäntää tulevaksi.

Alkoi olla jo aamiaisen aika, ja Samulikin päätti lähteä syömään

heinäladon katveeseen, jossa eväslaukkuansa säilytti.

Muut ojamiehet näkyivät jo olevan aamiaisella. Olivat metsän

rantaan sytyttäneet nuotion ja sen ympärille kokoontuneet eväineen.

Mutta jopa tuli Törmäläkin.

Samuli tunsi hänet jo kaukaa. Törmälä käveli aina kiivaasti,

menipä mihin tahansa tai tuli mistä hyvänsä. Aina sama rivakka jalan
liikunto, niin että harmaja parta liehui tuulessa.

Nyt varsinkin näkyi olevan oikein hyvällä kävelytuulella. Lakkikin oli

solunut melkein niskaan, ja lapio näkyi olevan olalla.

Olihan Törmälä ennenkin, kun sattui, lapioineen tulla viuhtonut

Takasuolle ja luonut ojaa koko päivän kuin murhamies — kunnes
väsyi kuin ajettu koira. Siitä työstään ei hän koskaan ollut Samulin
laskuun mitään merkinnyt, vaan oli maksanut koko ojasta Samulin
työnä.

Hikipäässä nytkin Samulin luokse asteli, silmäili ojaa, jota Samuli

hänen viime käyntinsä jälkeen oli kaivanut, ja virkkoi:
 »Suoraapa tulee ojaa ja hyvää muutenkin.»

Ja sen sanottuaan hän alkoi pistellä lapiotaan niinkuin tottunut

ojuri ainakin. Lakkinsa ja puseronsa asetti seipään nenään lähelle
Samulin takki- ja lakkinaulaa.

Samuli meni haukkaamaan aamiaistaan. Hän oli ajatellut tehdä

tulen ja paistaa silakoita, mutta ei malttanutkaan nyt, vaan koetti
syödäkin niin pian kuin suinkin leuat jaksoivat. Ja koko syöntiajan
hän mietti, miten sanoisi Törmälälle… miten aloittaisi…

Mutta ei hän saanut ajatuksiaan niin paljon kokoon, että olisi

sopivan lauseen valmiiksi keksinyt. Syötyään hän lähti heti
kävelemään ojalle, mennessään piippuaan sytytellen.

Törmälä polki savea, joka liskui ja erkani vaivalloisesti lapiopalaksi.

»Vielä se käy teiltäkin ojankaivuu niinkuin ainakin», sanoi Samuli.

Törmälä hymähti:

»Käy se hetkisen, vaan pian loppuvat voimat… kovin on vanhuus

tänä kesänä alkanut tuntua… iltapuoleen aina väsyn, ettei tahdo
liikkeelle päästä…»

Samuli ryhtyi myöskin työhön, ja yhdessä pistelivät samaa ojaa,

jonka oli määrä ulottua metsän rantaan asti. Pitkän aikaa loivat,
äänettöminä muuten, mutta Törmälä kovin ähkien.

Samuli oli niin mietteissään, että välistä unohti työnsä ja seisahtui

katsomaan, kun Törmälä ähkien kiskoi lapiollisia. Puolelta päivin
taivas synkkeni yhä paksumpaan pilveen vetäytyen, ja alkoi sataa
tihuttaa hienoa utusadetta.
 »Jopa taisi tulla sateen vuorokin», sanoi Törmälä levähtäen
lapionsa varassa.

»Ei tästä vielä pitäisi tosi sadetta tulla, sillä minua ei ole
painostanut tänään, niinkuin sateen edellä painostaa», virkkoi siihen
Samuli.

Sen pitempään eivät keskustelleet, alkoivat taas luoda ojaa.

Samulin ajatuksissa poltti ja pakotti, mutta hän ei vieläkään ollut

saanut Törmälältä kysytyksi. Mutta sitten yhtäkkiä, ettei itsekään
käsittänyt kuinka, sai hän ääneensä sanotuksi:

»Kansakouluko se aiotaan Varpumäkeen rakentaa?»

Hän säpsähti omaa ääntään ja kumartui ojaan. Törmälä samassa

nosti katseensa Samuliin päin, juuri kun Samuli lapiopalaa heitti
ojanreunalle, ja heidän katseensa tapasivat toisensa. Molemmat
seisahtuivat yhteen kohti.

Törmälä hymähti.

»Ei siihen kansakoulua rakenneta…»

Samuli uskalsi nyt katsoa Törmälää suoraan silmiin.

»On siitä ollut puhe jo tässä takavuonna ja tänäkin kesänä

kerran…
Mutta mitäpä siitä. Varpumäki on sinun… niinkuin olen aina
sanonut…»

Samulin kalpeille kasvoille ilmausi iloinen ilme.

 »Jo minä sitä asiaa olen murehtinut… Kun olen ajatellut, että jos
nyt joutuu pois… eikä ole pirttikään oma eikähän niitä ole tullut
tehdyksi minkäänlaisia torpankirjojakaan meillä…»

»Elä sinä huoli murehtia! Ei sinua siitä pois käsketä… koululle on

kyllä muuallakin sijaa… Ja olen minä sinun puoltasi muutenkin
pitänyt, jonka kerran nähnet, jos elänet…»

Samuli luuli ymmärtävänsä mitä Törmälä tarkoitti eikä enää

mitään kysynyt. Eikä Törmäläkään siitä asiasta sen enempää
puhunut, mutta heti hän huomasi, että muutos Samulissa tapahtui.
Iloisemmasti ja vaivatta nousivat nyt raskaat saviset lapiolliset ojan
pohjasta ja lensivät rennosti kauas ojanreunalta. Ja tyytyväinen,
onnellinen ilme oli kasvoilla.

Iltapuoleen päivää eneni sade ja alkoi tuulikin tuntua, pohjoisesta

päin kylmänä viimana tohisten. Muilta palstoilta olivat ojamiehet jo
lähteneet kylään, muutamat jo heti kun alkoi vähän sadella. Pois
tuumasivat lähteä Törmälä ja Samulikin, vaikka vielä olisi päivän
vuoksi sopinut pari tuntia jatkaa työtä.

»Kyllä tämä oja tällä viikolla valmistuu», sanoi Samuli, kun läksivät
astumaan kylään päin, Vasuharjua kohti.

»Ehkä minäkin joudan täällä vielä käydä auttamassa tässä jonakin

päivänä, arveli Törmälä.

Törmälä käveli edellä, takki kainalossa. Märkinä palavasta ja

sateesta olivat molemmat miehet, mutta Samuli oli kuitenkin vetänyt
ylleen takkinsa, joka ladon suojassa oli pysynyt kuivana. Mutta
Törmälän takki oli seipään nokassa kastunut, niin että vettä tippui.
 Samuli oli niin hyvällä mielellä, ettei välittänyt syyssateesta
vähääkään. Oli kuin päivä olisi paistanut. Ei hän ollut turhaan
Törmälään luottanut! Ei ollut sen miehen koskaan kuullut valheen
sanaa sanovan! Rehellinen oli ja hyvä mies. Aina neuvoi oikeaan ja
uskoi, että Jumalan kädessä oli täällä ihmiskohtalo. Hyvä on ollut,
ettei ollut uskonut sosialisteja, vaan luotti ja uskoi siihen, mitä
Törmälä sanoi. Viisas ja pitkämielinen mies oli. Sen oli Samuli jo ensi
vuonna nähnyt. Eipä tainnut olla koko pitäjässä niin kykenevää
miestä… Törmälän puheille tuli kaikilla asia, kun tiukka paikka
vastaan sattui ja kirjoitusmiestä tarvitsivat…

Samuli tunsi sydämensä omituisesti lämpenevän, kun jälessä

kävellen katseli Törmälän leveää selkää, nyt jo hoikaksi käynyttä
kaulaa ja harmajaa tukkaa, joka paksuna pensaana näkyi lakin
reunan alta. Oli siinä mies, joka päivinään oli työtä tehnyt ja
vähävaraisena kaksi poikaansa herraksi kouluttanut…

Oli muistanut häntäkin! Ehkä antaa Varpumäen mökin ja maata

siitä ympäriltä… No, niin olikin aina sanonut, että »teehän nyt,
Samuli, tässä minulle työtä… niin teet samalla itsellesikin».

Mitä lieneekään noilla puheilla tarkoittanut…

Huononnut oli sentään Törmälänkin kävely näinä viime vuosina.

Samuli näki, että usein töksähti jalka polun kiviin ja kengän nokka
risuihin tarttui. Eikä muutenkaan ollut vauhti niin nopeaa kuin ennen.
Muisti kuinka kerran palasivat kaukaa kiveliöstä kruununlinjan
hakkuusta… Nuoria miehiä oli joukossa, mutta kun Törmälän ukko
kävi etummaiseksi, niin jo alkoi taival katketa, ja juosta saivat
nuoremmat perässä… Hiki tippui hänenkin, Samulin, otsasta, ja joka
mies oli kuin saunassa käynyt, kun kylään päästiin.
 »Jo minä arvasin, ettei ole perää koko kansakouluhommassa»,
mietti
Samuli lopuksi siinä, missä jo Varpumäen mökille saapuivat.

Törmälä kävellä viuhtoi suoraan sepän pihan läpi, josta talvisin

metsätiekin kulki, kotiaan päin, ja Samuli kääntyi mökilleen.

Liisa oli kaiketi mennyt johonkin naapurimökkiin. Lapset olivat

yksinään kotona, eikä pirttikään tuntunut lämpimältä. Samuli
hommasi kuitenkin tulen takkaan ja alkoi riisua märkiä vaatteita
yltään.

Hän oli nyt niin hyvällä tuulella, että kaikki asiat tuntuivat olevan
hyvin päin. Lisäksi johtui mieleen, että kukaties sieltä vielä Paavo-
Eemelikin tulee niin ettei kukaan arvaakaan, ja mikä tietää mitä on
matkassa… Pian navetta nousee ja vaikka mitä muutakin…

Ja kun Liisakin hetken päästä kotia viipotti tulla, niin Samuli

naurusuin puheli — jota ei ollut tapahtunut kymmeneen vuoteen.
Samuli kuvaili Liisallekin kaikenlaisia tulevaisuuden päiväpaisteisia
päiviä.

Mutta Liisa ei ollut herkkä uskomaan.

»Saa kai Törmälä sinulle kahdenkesken luvata vaikka puolet

taivaan valtakunnasta, kyllä kai sinä uskot», pani Liisa vastaan. »Jos
lienee perää siinä, että on Serafiinalle jo aikaa sitten talon myynyt,
niin mitäpä hänellä itsellään enää on sanomista… vaikka kymmenen
koulua rakentaisivat tähän…»

»Vaan etkö kuule, ettei tähän rakenneta! Törmälä ei puhu joutavia

koskaan!»
 Samuli suuttui Liisalle, kun Liisa pyrki epäilemään Törmälän selviä
sanoja.

Mutta hetken kuluttua toi Liisa epäilyksensä esille toisessa

muodossa, virkkaen:

»Vaan on siinä nyt Törmälässä semmoinen nokinenä, Serafiina,

että kuuluu jo tekevän ukolle mitä tahtoo…»

»Eipä teekkään», sanoi Samuli varmasti. »Eipä ole näkynyt minun

ruuassani ruohoja eikä muita moskia, kun minä isännälle sanoin,
etten saata semmoista syödä. Mutta muille näkyy syöttävän…»

»No, jos nyt sinua vähän palveleekin, vaan pirullinen ja saita on

Serafiina kuitenkin. Kehen hän lienee tullutkin? Emäntä-vainaja oli
hyväsydäminen ihminen, joka minullekin tuontuostakin ojensi milloin
lihapalasen, milloin leivän, milloin mitäkin… Mutta en ole Serafiinalta
suupalaa lahjaksi saanut…»

»Olkoon mikä hyvänsä — eikähän se häävi ole — vaan isännällä

siinä kuitenkin ohjat ovat…»

»Niinpä arveli seppäkin, että torpankirjatkin olisi Törmälä tehnyt,

vaan että Serafiina siinä välissä soutaa ja tahallaan viivyttelee…»

»Mistä seppä sen tietää?»

»Ihmiset puhuvat…»

Mutta ei ottanut Samuli uskoaksensa mitään pahaa Törmälästä.

Nyt varsinkin uskoi kaikkea hyvää ja mietti, mitä Törmälä oikeastaan
olikaan tarkoittanut Takasuolla lausumillaan sanoilla. Saattoivat
sisältää hyvinkin paljon.
 Kun hän oli saanut kuivat vaatteet ylleen ja pannut Liisan
kukkarosta kuivempaa tupakkaa piippuunsa, arveli hän:

»Minä tässä vain odottelen Paavo-Eemeliä kotia… että päästään

navettaa rakentamaan… Minusta tuntuu, ettei poika tyhjänä tule,
kun tulee…»

»Jospa nyt saapuisi ja jotakin elämisen apua toisi», toivoi Liisakin.

»Kun kuuluu Kuusi-Antin Aukusti panneen pankkiin kesällä
ansaitsemiaan rahoja.»

»Niin olen kuullut…»

Olivat hetken vaiti. Sitten virkkoi Samuli:

»Rantala lupasi myydä vanhan riihensä, josta tulee hyvä navetta

parille lehmälle, ja hinnastakin jo sovimme, kun Kuusi-Antin pirtillä
käydessäni kysyin… Ja jos sulaa vielä riittää, että kuokka ja lapio
pystyvät, niin… niin Törmälältä rahatkin ehdin ansaita… Jos Sylvikin
vielä jotakin tahtoisi avustaa…»

Liisakin alkoi uskoa, että tästä ehkä sittenkin päästään paremmille

päiville.

»Kun nyt pysyisit terveenä, ettei se kolotus alkaisi jalkoja repiä

eivätkä ne kipusi sisustaa väännellä», sanoi hän pehmeämmällä
äänellä kuin oli moneen aikaan miestänsä puhutellut.

5.
 Kim Samuli kolmannen päivän iltana palasi Takasuolta, oli vielä
valoisa. Hän oli tänään tullut varemmin saadakseen kuokkansa
teroitetuksi sepän pajassa. Seppä olikin vielä takomassa, kun Samuli
astui pajaan.

Kun seppä lakkasi takomasta ja näki, mikä työ Samulille oli

tehtävänä, sanoi hän, ottaessaan Samulilta kuokan ja terää
katsellessaan:

»Kuuluu sairastuneen Törmälän isäntä… kuume mikä lienee…

sanotaan jo hourivan… On puhuttu, että lääkäri on tilattu…»

»Jokohan vilustui ukko, kun tässä alkuviikolla, käydessään

Takasuolla, mänttäsi luoda märkää savea, että oli märkänä kuin
uinut rotta, kun kotia lähti?» arveli Samuli.

»Saattoi hyvinkin siitä vilustua… vanha on jo mies, vaikka

kivakin…»

»Ei minun muistooni ole päivääkään ennen sairastanut», virkahti

Samuli.

Seppä alkoi teroittaa Samulin kuokkaa. Pantuaan sen ahjoon ja

alettuaan vasemmalla jalallaan polkea paljetta jutteli hän:

»Saapas nähdä, kuinka käypi Törmälän… Joko käypi kuolemalle?

Kuuluvat vaimoväet nähneen kummia unia… Ja kertoi meidän
eukkokin tässä kesällä jo nähneensä unissa, että mustalla hevosella
ajettiin Törmälän pihasta kirkolle päin…»

Seppä kertoi vielä muidenkin vaimojen unennäköjä ja lisäsi omasta

mielikuvituksestaan toisia. Samuli oli aikonut vain pikimmältään
poiketa pajaan ja vasta seuraavana aamuna suolle mennessään
ottaa kuokkansa, mutta nyt hän unohtuikin seisomaan sinne ja
kuunteli sepän puheita. Omituisesti koski häneen Törmälän
sairastuminen, mutta ei hän kuitenkaan sepän puheisiin mitään
arvellut. Vasta kun seppä sai kuokan teroitetuksi, sanoi hän:

»Pitäisipä lähteä kuulemaan, kuinka siellä isäntä jaksaa.»

»Parasta on, että pyrit aikanaan… tekemättä taisivat jäädä

torpankirjat?» sanoi seppä.

Samuli ei vastannut siihen mitään. Käveli hitaasti kotimökille. Oli

kuin olisivat häneltä yhtäkkiä voimat vähentyneet, ettei ollut
pystyssä pysyä, ja melkein hoiperrellen hän pirttiinsä astui.

Liisa ei ollut kotona, ja lapset mellastivat omin päinsä. Ympäri

pirtin lattiaa oli ladottu kaikki, mitä seinistä irti lähti, ja huoneessa
vallitsi muutenkin mitä suurin epäjärjestys ja siivottomuuskin.

»Mihin äiti on mennyt? kysyi Samuli kuitenkin lapsilta.

»Äiti on mennyt pappilaan makkaroita tekemään ja sanoi illalla

tuovansa meillekin», selittivät lapset.

Samuli siivosi törkyä hieman vähemmäksi ja kousasi lapset

sänkyyn. Hän yritti syömään, mutta pala pyöri suussa eikä vatsa
tuntunut tahtovan ottaa mitään vastaan.

Hän veti sarkatakin ylleen ja lähti Törmälään. Olisipa kummaa, jos

isäntä oli oikein pahasti sairastunut. Vankka ja terve mies oli aina
ollut ja näinä kolmenakolmatta vuotena, joina Samuli hänen
kanssaan oli puuhannut, ei hän päivääkään ollut taudin vuoksi
vuoteessa ollut. Olisiko tosiaan vilustunut, kun sattui semmoinen
kylmä sade Takasuolla käydessä… ja palaviinsa siellä teki…?
 Ilta oli jo pimennyt, tähdet olivat syttyneet taivaalle, ja tuntui
tulevan kylmä yö. Samuli oikaisi suoraan peltojen poikki tielle päin.
Oljen sänki vastasi kylmettyneesi! jalkaan, ja kovalta tuntui pellon
ruokamultakin. Juuri kun hän ehti Törmälän tienhaaraan, ajaa
karautti pihasta hevonen, ja kieseissä istui kaksi miestä, toinen
nähtävästi herra. Mutta kumpaistakaan ei Samuli tuntenut. Hän
käveli pihaan.

Kuistin edessä hän tapasi toisen piioista, joka kertoi lääkärin

käyneen ja määränneen lääkkeitä.

Samuli meni pirttiin, jossa istui muutamia naapuritalojen emäntiä

vesissä silmin. Emännät kertoivat isännän taudista, että oli ensin
ruvennut vilustamaan ja kolottamaan ja siitä oli sitten tullut kuume,
ja koko päivän oli ollut niinkuin houriessa. Äsken kuitenkin, kun
lääkäri oli käynyt, oli hän ollut aivan selvillä ja tuntenut kaikki
ympärillä olijat.

»Sanoiko olevan missään paikassa suurempaa kipua?» kysyi

Samuli.

»Ei sanonut erittäin minkään paikan olevan kipeän, mutta

voimattomuutta valitti», selittivät emännät.

»Olisipa pitänyt päästä katsomaan», sanoi Samuli.

Samassa tuli Serafiina itkusilmin pirttiin.

Samuli yritti isännän luo, jonka sairasvuode oli salintakaisessa

kamarissa. Mutta Serafiina joutui hätään.

»Ei nyt sovi Samulin mennä isännän luokse… on juuri päässyt

nukahtamaan, ja lääkäri määräsi, että ei missään tapauksessa saa
häiritä», selitti hän Samulille.

Samuli jäi ovelle seisomaan pitkiin ajatuksiin.

»Ehkä isä huomiseksi sen verran virkistyy, että Samulikin saapi

mennä tervehtimään», sanoi Serafiina sitten.

Mutta pahalta tuntui Samulista sittenkin. Olisi edes ovelta saanut

katsella hyvää isäntäänsä ja monivuotista työtoveria, jonka kanssa
oli monta hoppua toimitettu. Mutta ei lähtenyt Samuli poiskaan. Hän
istui penkille, ja kun naapuritalojen emännät illempänä poistuivat, jäi
hän yhä penkille istumaan.

Hänen mielensä oli raskas, ja ikävä kouristi sydäntä. Tuntui niin

oudolta ja kummalliselta ajatella, että isäntä nyt makasi sairaana.
Joka aina oli ollut terve, aamuvarhainen ja virkku…

Kuolema!

Ei sitä elävä ja terve ihminen usein muistanut, vaikka se silmäin

edessä joka päivä oli. Aina ajatteli eteenpäin, aina parempaa toivoi
ja toivoi ja uusia tuumia mietti… niin yhtäkkiä tulee kuolema…

Pirtistä olivat kaikki poistuneet. Samuli kuuli vain meneviä ja

tulevia askeleita korkeista kuistin portaista. Pieni, savuava lamppu oli
jäänyt tuikuttamaan pöydälle. Siitä levisi alakuloinen himmeä valo
ympäri suurta pirttiä, jossa Samuli hiljaa mietteissänsä istui. Tähän
aikaan ei talossa muuta väkeä ollutkaan kuin kaksi piikaa,
renkipoika, Serafiina ja isäntä. Piiat kai toimivat Serafiinan apuna, ja
renkipoika lie juossut kylälle, koska ei näkynyt.

Samuli sytytti piippunsa ja jäi penkille istumaan.

 Autioksi ja kylmäksi oli mennyt tämänkin talon elämä emännän
kuoleman jälkeen. Ei ollut Serafiinalla niitä lahjoja kuin äidillään.
Naurusuin oli emäntävainaja aina vastassa, kun työstä palattiin, ja
keitto pöydällä jäähtymässä ja valmiina syötäväksi. Serafiina oli tyly
ja hänen äänensä ilkeän kimakka. Muutenkin oli kummallinen
ihminen — niin oli Samuli huomannut. Muuhun turhuuteen kyllä
tuhlasi, mutta väelleen ei olisi raskinnut antaa mitään, ei ruokaa, ei
palkkaa…

Jos vaan emäntä nytkin elänyt olisi, niin kohta olisi vienyt hänetkin
isännän vuoteen viereen…

Ja Samulille muistui mieleen ensi ilta, kun tähän taloon jäi. Isäntä
ja hän nousivat rannasta pihaan ja tulivat sisälle. Kesäilta oli, heinää
oli jo ruvettu tekemään.

»Meille tuli nuori heinäntekijä», sanoi isäntä emäntävainajalle,

joka juuri paraikaa toimitti illallista väelle.

»Tässä on… Samuli Koski on nimi, etelän puolen mies», sitten

isäntä lisäsi.

Hän istahti penkille ja työnsi laukkunsa ja kirveensä penkin alle.

Emäntävainaja tuli siihen penkin viereen, kättä antoi, silmiin katsoi

ja virkkoi:

»Onpa nuorella miehellä suora ja rehellinen katse.»

Ja kahvit keitti häntä varten ennen illallista ja tiedusteli hänen

elämänsä vaiheita.
 Ja siitä asti oli hän talossa ollut. Oli neuvottanut kaikki kirjansa
pois kotipitäjästä jo samana talvena ja sitten nainut. Eivät olleet
emäntävainajan kanssakaan välit rikkoutuneet. Mielellään oli hän
työtä tehnyt, ja emäntävainaja oli aina paremman palankin Samulille
ojentanut. Mutta minkä vuoksi tyttärestä sitten oli tullut tuommoinen
tyly ja miesmäinen kolpio ja suulas ja sydämetön?

Samuli muisti erään tapauksen, josta jo oli toistakymmentä vuotta

aikaa. Oltiin lähdössä ulkoniitylle, Karjasaareen. Emäntävainaja
toimitteli niittyeväitä, ja hän ja isäntä hommasivat työneuvoja
veneeseen. Kun hän meni pirttiin, oli emäntävainaja voita rasiaan
panemassa. Silloin syntyi kova riita äidin ja tyttären kesken. Serafiina
ei olisi antanut panna voita evääksi kuin pienen rasian, mutta
emäntä tahtoi panna täyteen sen suuren rasian, joka aina oli
Karjasaareen niittyevääksi pantu. Serafiina itkikin kiukuissaan ja
sanoi, että äiti oli niin runsaskätinen, että köyhdytti talon. Yritti jo
kerran ottamaan emännältä isoa rasiaa pois, mutta silloin näki
ensimmäisen ja viimeisen kerran emäntävainajan suuttuvan… Kun
Serafiina sitten ulvoen meni pirtistä pois, sanoi emäntä Samulille:

»Tuli niin kummanluontoinen tuosta tyttärestä… ei väelle saisi

antaa mitään… On aivan kuin sisarvainajani Matleena, joka hukkui
naimattomana.»

Sen pitemmältä ei puhunut, mutta sen näki Samuli emännän

kasvoista, että oli sydämestä asti tyttärelleen suuttunut.

Mietteissään oli Samuli poltellut tupakkaa monta piipullista, eikä

hän vieläkään saanut päätetyksi, lähteäkö kotimökille vai jäädäkö
yhä istumaan. Silloin tuli hänelle kummallinen aavistus mieleen. Jos
nyt isäntä kuolee noin, ettei hän saa puhutellakaan, niin siinä se
sitten on tämänkin talon elämä… Serafiina kai sitten tulee
isännäksi…

Kuinka käy silloin hänen torpalleen, kun ei ole tullut niitä kirjoja
tehdyksi?

Hänelle tuli siinä niin paha olla, ettei saattanut enää istuakaan,
kun lisäksi muisti sen kansakoulurakennushomman… Serafiinahan oli
ollut sillä kansakouluntarkastajalla kumppanina, kun Varpusmäessä
kävivät.

Ajatuksissaan käveli hän ovelle, joka johti sisähuoneisiin. Hän

koetti kädensijaa, mutta ovi tuntui olevan lukossa.

Porstuasta kuului askeleita, ja Samuli astui sinne. Toinen piioista

tuli juuri keittiöstä.

»Kuinkahan siellä isännän asiat ovat?» kysäisi Samuli.

»Nukkuvan kuuluu nyt», selitti piika. »Siellä on Alatörmälän vanha

emäntä kumppanina Serafiinalla.»

Samuli käveli hitaasti kuistin läpi pihalle.

Pakkanen oli kiihtynyt. Koko taivaankansi oli tähdessä, ja

pohjoisella taivaanrannalla liekehtivät revontulet kellertävänsinisinä
väliin, väliin taas remahtaen kalpeana valomerenä koko pohjoisen
taivaankannen yli. Joen rantoja kuului riittävän, jäähileet kulkivat
virran matkassa hiljaista suhinaa ja rätinää pitäen. Piha oli
kylmettynyt ja kova kuin kivi.
 Oli jo varmaan puoliyön aika. Ei mistään kylän taloista näkynyt
tulia. Samuli seisahtui hetkeksi pihalle ja katsahti joelle. Revontulet
leimahtivat silloin keskitaivaalle suurena kalpeankellertävänä merenä,
leviten nuolen nopeudella, muutellen muotojaan, taivaanrannasta
toiseen. Pihaan tulvi omituista kalpeaa valoa, joka näytti liikkuvan,
tummenevan ja kirkastuvan. Tähtien välke himmeni, ja suurten
vaarojen huipuilla lännen alla näytti kuin alastomat laet sädehtisivät.
Silmänräpäyksen ajan vilahti joen pinta himmeästi kullattuna
juovana, joka tuli vuorien välistä pohjoisesta päin…

Samuli katseli ympäri taivasta, ja hänen mielessään hätkähti

kummallinen pelko — kuin kuoleman pelko.

Mutta hetken perästä laimeni revontulten aaltoileva meri. Pimeä

tuli, tähdet tuikkivat omalla valollaan, ja sinisenä viuhkana
vilahtelivat vielä taivaan tulet kapenevassa kaukaisuudessa…

Samuli tunsi kylmän koskevan jäseniinsä, niin että leuat lotisivat.

Hän lähti nopeasti kävelemään Varpumäkeen päin, mielessä
omituinen, raskas paino ja sydämessä outo, hytkähdyttelevä pelko.

Hän oikaisi suoraan poikki peltojen. Ja hän päätti mielessään, ettei

hän aamulla lähdekään Takasuolle, vaan tulee uudestaan, jos pääsisi
isännän puheille… ehkä alkaa siitä virkistyä vielä…

Hän toivoi, että Liisa jo olisi ehtinyt nukkua eikä rupeaisi mitään
tiedustelemaan… isännän sairaudesta ja niistä torpankirjoista… Ei
tiennyt enää mitä vastata… kun yhdessä sepän kanssa aivan
myötäänsä niistä puhuivat… Itse hän ei oivaltanut niin tärkeiksi koko
kirjoja… Hän oli ymmärtänyt Törmälän puheista, että tällä oli
paremmat kirjat Samulia varten varattuina…
 »Olen minä sinun puoltasi muutenkin pitänyt… jonka kerran
nähnet, jos elänet», oli sanonut.

Eikä Törmälä puhunut koskaan semmoista, jossa ei perää ollut.

Kun vain olisi saanut itseltään kysyä, mitä tarkoitti.

Samuli oli saapunut mökkinsä luo ja arveli Liisan jo nukkuvan. Hän

koetti astua kolistamatta sisälle ja vetää oven hiljaa kiinni, ettei Liisa
heräisi.

Ja varmaan nukkui, koska ei mitään puhunut, kun Samuli rupesi

kenkiä jalastaan riisumaan. Hyvä olisi, että nukkuisi.

Mutta Liisa makasikin valveilla ja alkoi tiedustella, mitä Törmälään

kuului. Pappilassa oli kerrottu, että hyvin huonona sairaana oli
isäntä, että pyrki hourailemaan. Jo oli rovasti mielipiteenään
lausunut, että saattoi olla kuolemaksi, sillä taudin tulento oli ollut
kova, ja semmoiset ihmiset, niinkuin Törmäläkin, jotka aina, koko
ikänsä, olivat terveenä olleet, eivät tavallisesti pitkään sairastaneet.
Ja kertoi Liisa vielä unia, joita oli kuullut pappilassa puhuttavan ja
joiden mukaan kuoleman piti käydä vieraana Törmälässä.

Samuli muisti revontulten outoa leimuamista, joka oli hänestä

näyttänyt ikäänkuin joltakin kuoleman enteeltä. Hän ei vastannut
mitään vaimonsa puheisiin, sillä semmoinen kumma usko häneen
tuli, ettei nouse enää Törmälä siltä vuoteeltaan.

Silloin alkoi Liisa taas vaivata niillä torpankirjoilla. Ja kun kuuli, että
Serafiina oli estellyt isännän luo menemästä, niin melkein huutaen
sanoi:
 »Siinä oli nyt joku muu syy Serafiinalla, jonka vuoksi ei tahtonut
sinua päästää.»

»Vasta oli päässyt nukkumaan… Minähän kysyin piialta», sanoi

Samuli eikä enää vastannut mitään vaimolleen.

6.

Aamu oli kirkas ja huurteinen, ilma niin läpikuultava kuin parhaina

huhtikuun aamuina. Kova pakkanen oli auringon noustessa ja
syksyinen, kulonharmaja maailma valkoisen kuuran peittämänä. Kuin
hopeahileissä kimalteli männikkö Varpumäen takana, ja vaarojen
kupeilta paistoivat lehtipuut valkoisina kuin hääpuvussa.

Levottomana puki Samuli ylleen ja läksi Törmälään, Häntäkin oli

vilustanut koko yön, ja olipa särkenyt ja kolottanut jalkojakin.
Vatsakin oli taas näinä päivinä mourunnut, ja kipuja oli tuntunut,
varsinkin aamupuoleen yötä.

Liisan epäilykset Serafiinaa kohtaan olivat tarttuneet häneenkin, ja

nyt hän alkoi ymmärtää, kuinka tärkeät torpankirjat kuitenkin olisivat
olemassa.

»Jos nyt niin on, että talo on Serafiinan, kuten kuuluvat puhuvan,
niin kuinka käy, jos Serafiina alkaa isännöidä? Ei häneen ole
luottamista, ei ole isäänsä tytär…»

Muitakin sekavia mietteitä risteili hänen päässään, kun hän

aamukylmässä asteli Törmälään.