Tilaa

Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Langinkosken kuivasta uomasta onnistuttiin pelastamaan toistasataa lohenpoikasta – Sattumalla oli osuutta asiaan

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen mukaan voimalaitosyhtiö on toiminut lupien mukaisesti. Tarkoituksena on neuvotella eri tahojen kanssa, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Kymijoen Koivukoskenhaaran säännöstelystä johtuva veden vähyys aiheutti lukuisille lohenpoikasille kuoleman Kotkan Langinkosken sivu-uomissa viime viikolla. Määrä olisi voinut olla suurempikin, sillä osa ahdingossa olevista kaloista saatiin sattumalta pelastettua.

– Siirsimme toistasataa noin kesän vanhaa poikasta pääuoman puolelle. Joukossa oli myös kymmenkunta noin 25-senttistä istutettua taimenta ja oli siinä yksi ankeriaskin, paikalla ollut asiantuntija Mikko Leminen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Luke oli tekemässä vuosittaisia sähkökoekalastuksia. Ilman sitä poikasia olisi saattanut päätyä lintujen ruoaksi vielä enemmän.

Leminen kertoo koekalastuksien yhteydessä huomatun, että kuivuneen uoman kivien välissä oli lammikoita, joissa oli kaloja jumissa. Lohen poikaset tainnutettiin sähköllä ja siirrettiin pois.

– Emme nähneet silloin kuolleita kaloja itäisen uoman sillan alla.

Samassa yhteydessä kuolleita kaloja löytyi kuitenkin Langinkosken länsipuolisesta uomasta.

– Siinä oli parikymmentä nollikasta, Leminen arvioi ja toteaa, että kaikki kuolleet lohet ovat poikastuotannosta pois eli selvä menetys.

Kymijoen vaelluspoikastuotanto rajoittuukin toistaiseksi pääosin Langinkosken haaraan meren ja Koivukosken voimalan väliselle jokialueelle.

– Poikastuotanto on aika rajattua. Olisi hyvä saada kaikki poikaset käyttöön, Leminen muistuttaa.

Hän lisää, että parina edellisenä vuonna poikasia ei edes ole ollut sivu-uomissa. Tänä kesänä tilanne oli siinäkin mielessä poikkeuksellinen, kun uomissa oli poikasia.

– Harmi, että vesi loppui.

Kuolleiden poikasten kokonaismäärää on mahdotonta arvioida tarkasti.

Ratkaisuja etsitään yhteistyössä

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistöpäällikkö Matti Vaittinen toteaa useaan otteeseen, että voimalayhtiö on toiminut asiassa lupaehtojen mukaisesti.

Kuitenkin vesilain mukaan vesiviranomaisten on ryhdyttävä selvittämään mahdollisuuksia säännöstelyhankkeen haittojen vähentämiseen, mikäli haitat katsotaan huomattaviksi.

– Jokainen ymmärtää, että tässä tapauksessa kyseessä on säännöstelystä johtuva haitta. Säännöstelyä olisi siis selvästi tarpeen rukata muun muassa sen takia, ettei tällaista tapahdu jatkossa, ja saamme minimoitua kalakuolemien riskit.

Asiaa pyritään ratkaisemaan yhteistyössä ja keskustellen.

– Olemme jo alkaneet yhdessä toiminnanharjoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa tarkastelemaan, miten näitä haittoja voitaisiin vähentää.

Yhtenä johtoajatuksena on saada lohen toimiva elinkierto mahtumaan Kymijokeen muiden käyttötarkoitusten rinnalle.

Ratkaisuja haetaan tiiviissä yhteistyössä Kymijoen vesivoimatuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Vaittinen sanoo, että asioiden hoitaminen oikeusteitse on viimeinen keino.

Virtaama laski liian nopeasti

Keväällä oli paljon vettä ja tulvia. Vaittisen mukaan tilanne auttoi myös poikasten levittäytymistä alkukesästä kauas tämän hetken rantaviivasta.

– Nyt kun virtaama on ollut luvanmukaisesti ihan minimissään, tämä on ollut huonoin mahdollinen tilanne poikasille. Niillä on ollut pitkä matka päästä avoveteen.

Hänen mielestään ongelmalta olisi ehkä tyystin vältytty, jos virtaaman alasajo olisi tehty hitaammin.

– Selvästikin se meni liian nopeasti kalojen kannalta. Eihän tällaista luonnossa tapahdu, siellä muutokset ovat huomattavasti hitaampia.

Lupaehtojen mukainen virtaama Koivukoskenhaarassa on oltava vähintään 20 kuutiota sekunnissa syyskuun alusta toukokuuhun asti.

Vaittinen kertoo, että virtaamaa tarkkaillaan jatkuvasti. Hänen mukaansa juoksutukset ja säännöstely menevät Kaakkois-Suomen ely-keskuksen koordinoimana.

Voimayhtiö Kolsin Voima ohjaa syyskuusta toukokuuhun enemmän vettä Korkeakosken voimalaitokselle Koivukosken voimalan yhteydessä olevan säännöstelypadon avulla.

Syynä ratkaisuun on se, että Korkeakoskella on suurempi pudotuskorkeus ja näin ollen parempi voimataloushyöty, toisin kuin Langinkoskeen johtavassa Koivukosken voimalaitoksessa. Korkeakosken voimalaitoksen pudotuskorkeus on 10 metriä ja Koivukoskella vain 4,5 metriä.

Kymen Sanomat jätti soittopyynnön voimalaitosyhtiön johdolle maanantaina, mutta soittopyyntöön ei vastattu.

Kalakuolemista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

.