Euroopan parlamentti on Euroopan unionin lainsäädäntöelin ja yksi sen seitsemästä toimielimestä. Parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla, ja he edustavat kaikkia EU‑maita.

Euroopan parlamentti päättää EU:n lainsäädännöstä ja monivuotisesta talousarviosta yhdessä Euroopan unionin neuvoston (eli EU:n jäsenmaiden hallitusten) kanssa. Lue lisää Euroopan parlamentin toimivallasta.

Euroopan komissio ja muut EU:n toimielimet ovat tilivelvollisia Euroopan parlamentille. Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan ja järjestää kuulemisia, joissa se arvioi kunkin komissaariehdokkaan yksitellen.

Parlamentin kokoonpano

Kymmenennellä vaalikaudella parlamentti koostuu 720 jäsenestä.

Kustakin EU-maasta valittavien jäsenten määrästä sovitaan aina ennen vaaleja alenevan suhteellisuuden periaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa, että kukin jäsen suuremmasta EU maasta edustaa suurempaa määrää ihmisiä kuin jäsen pienemmästä maasta.

Jäsenet jakautuvat ryhmiin poliittisten kantojen, ei kansallisuuksien mukaan. Poliittisissa ryhmissä on jäseniä useista eri EU-maista. Katso parlamentin jäsenten määrä jäsenmaan ja poliittisen ryhmän mukaan jaoteltuna.

Parlamentin puhemies valitaan toimikaudeksi, joka on puolet parlamentin vaalikaudesta eli kaksi ja puoli vuotta. Toimikausi voidaan uusia. Puhemies edustaa parlamenttia ulkoisissa yhteyksissä ja suhteissa muihin unionin toimielimiin. Puhemieheksi kaudelle 2024-20227 valittiin heinäkuussa 2024 Roberta Metsola.

Puhemies ohjaa kaikkea parlamentin ja sen elinten toimintaa ja johtaa täysistuntokeskusteluja sekä varmistaa parlamentin työjärjestyksennoudattamisen.

Jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen alkajaisiksi puhemies tuo julki Euroopan parlamentin kannat ja näkemykset neuvoston asialistalla olevista asioista ja muista aiheista.

Kun parlamentti on hyväksynyt unionin talousarvion, puhemies vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Parlamentin puhemies allekirjoittaa yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä annetut säädökset.

Parlamentin valiokunnat

Valiokunnat laativat, muuttavat ja hyväksyvät säädösehdotuksia. Lakineuvotteluihin EU:n neuvoston kanssa ne nimittävät neuvotteluryhmiä. Lisäksi valiokunnat laativat valiokunta-aloitteisia mietintöjä, pitävät asiatuntijakuulemisia ja valvovat EU:n muita toimielimiä sekä virastoja.

Kymmenennellä vaalikaudella parlamentilla on 20 vakituista valiokuntaa, joista kussakin oli 25-90 täysjäsentä ja sama määrä varajäseniä. Valiokuntien kokoonpanot löytyvät parlamentin valiokuntien verkkosivuilta.

Järjestäytymiskokouksissa 23.7. kukin valiokunta valitsi itselleen puheenjohtajan ja enintään neljä varapuheenjohtajaa. Yhdessä ne muodostavat valiokunnan puhemiehistön seuraavan kahden ja puolen vuoden ajaksi. Valiokuntien kokoonpano vastaa ryhmien voimasuhteita parlamentin täysistunnossa.

Valiokuntien puheenjohtajat koordinoivat niiden työtä puheenjohtajakokouksessa.

Poliittiset ryhmät

Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään 23 meppiä, jotka edustavat vähintään neljäsosaa jäsenvaltioita (eli tällä hetkellä seitsemää jäsenvaltioita). Tästä säädetään työjärjestyksen artiklassa 33.

Ryhmää muodostettaessa ryhmän jäsenten on hyväksyttävä yhteinen poliittinen lausunto, joka lähetetään puhemiehelle ja jossa esitetään ryhmän päämäärät. Poliittisia ryhmiä on mahdollista muodostaa koko lainsäädäntökauden ajan.

Poliittiset ryhmät voivat palkata henkilöstöä, ja niiden käytössä on hallinnollisia palveluja, jotka rahoitetaan parlamentin talousarviosta. Parlamentin puhemiehistö määrittelee kyseisten varojen ja palvelujen hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Poliittisille ryhmille osoitettavat varat on tarkoitettu kattamaan paitsi henkilöstö-, hallinto- ja toimintakulut myös kulut ryhmien poliittisesta ja tiedotustoiminnasta, joka liittyy EU:n poliittiseen toimintaan.

Rahoitusta ei saa käyttää kampanjointiin eurooppalaisissa, kansallisissa, alueellisissa tai paikallisissa vaaleissa eikä myöskään kansallisten tai Euroopan tason poliittisten puolueiden tai niiden elinten rahoittamiseen.

Kaikki parlamentin jäsenet eivät kuulu poliittiseen ryhmään, vaan osa heistä on sitoutumattomia. Myös sitoutumattomien jäsenten käyttöön annetaan henkilöstöä, ja puhemiehistön säännöissä määrätään heidän oikeuksistaan.

Parlamentissa on tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää:

• Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)
• Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
• Patriots for Europe -ryhmä
• Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmä
• Renew Europe -ryhmä
• Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä
• Euroopan parlamentin The Left -ryhmä
• Europe of Sovereign Nations -ryhmä

Kukin poliittinen ryhmä valitsee puheenjohtajansa. Ryhmien puheenjohtajat muodostavat yhdessä parlamentin puhemiehen kanssa puheenjohtajakokouksen. Puheenjohtajakokous huolehtii parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnittelusta sekä päättää valiokuntien ja valtuuskuntien vastuualueista ja jäsenyydestä. Sen vastuulle kuuluvat suhteet muihin EU:n toimielimiin, kansallisiin parlamentteihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin.

Poliittiset ryhmät valitsevat keskuudestaan koordinaattorin kuhunkin parlamentin valiokuntaan. Koordinaattori toimii ryhmän poliittisena johtajana kyseisessä valiokunnassa. Hän koordinoi ryhmän kantoja valiokunnassa käsiteltäviin asioihin ja osallistuu valiokunnan työskentelyn järjestämiseen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa.

Komission valitseminen

Kun komission puheenjohtaja on valittu kauden alussa, parlamentin jäsenet arvioivat komissaariehdokkaiden sopivuutta tehtäväänsä julkisissa kuulemisissa, jotka pidetään ehdokkaan vastuualueen kannalta relevanteissa parlamentin valiokunnissa. Lue lisää julkisista kuulemisista lehdistöpaketin osiosta ”EU-vaalien jälkeen”.

Komissaarit, mukaan lukien komission puheenjohtaja ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja valitaan täysistunnossa annettujen äänten enemmistöllä komission puheenjohtajan esiteltyä parlamentille kollegion ja heidän poliittisen ohjelmansa. Parlamentin äänestyksen jälkeen Eurooppa-neuvoston tulee vielä virallisesti hyväksyä komissio määräenemmistöllä.

Unionin tila -keskustelut

Vuosittain syyskuussa käydään Euroopan unionin tila -keskustelu, jossa mepit keskustelevat kansalaisten tarpeista ja EU:n tulevista haasteista sekä arvioivat komission edellisvuoden työtä. Vuotuinen perinne aloitettiin vuonna 2010 puitesopimuksella parlamentin ja komission välillä.