PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission työohjelmaa vuodeksi 2014 koskevista Euroopan parlamentin ensisijaisista tavoitteista
28.6.2013 - (2013/2679(RSP))
työjärjestyksen 35 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen liitteen 4 mukaisesti
Malcolm Harbour ECR-ryhmän puolesta
B7‑0329/2013
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission työohjelmaa vuodeksi 2014 koskevista Euroopan parlamentin ensisijaisista tavoitteista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon työohjelmasta vuodeksi 2014,
– ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista[1] ja erityisesti sen liitteen 4,
– ottaa huomioon Eurooppa 2020 ‑strategian,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 35 artiklan 3 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Eurooppa on globaalissa kisassa, jossa ainoastaan kilpailukykyiset taloudet pystyvät luomaan työpaikkoja ja nostamaan kansalaistensa elintasoa;
B. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vakavassa kilpailukykyä koskevassa kriisissä maailmantalouden tilanteen käydessä yhä haastavammaksi;
C. ottaa huomioon, että useimmat muut maailman alueet kasvavat nopeammin ja niiden tuotanto ja innovaatiot ovat myös kasvussa;
D. ottaa huomioon, että euro-alueen valtionvelkakriisi on vahingoittanut Euroopan taloutta merkittävästi ja aiheuttanut huomattavia vaikeuksia miljoonille ihmisille;
1 OSA: VUODEN 2014 TYÖOHJELMAN KESKEISET PRIORITEETIT – ”TAVOITTEENA KASVU”
1. korostaa, että on jatkettava toimia euroalueen kriisin ratkaisemiseksi palauttamalla terve julkinen talous, luomalla vahva pankkijärjestelmä ja edistämällä kestävää talouskasvua;
2. korostaa, että vaikka hyvin suunnatut julkiset investoinnit ovat tarpeen esimerkiksi koulutusnormien parantamiseksi ja infrastruktuurin kehittämiseksi, pitkän aikavälin kasvua ei saavuteta lisäämällä julkisia menoja, sillä se edellyttäisi jo valmiiksi suuren taakan alla olevien yksilöiden ja yritysten verotaakan lisäämistä tai lisärahan lainaamista, jolloin velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi;
3. kannattaa kasvustrategiaa, jonka tavoitteena olisi varmistaa, että käytössä on hyvä toimintakehys, joka mahdollistaa sen, että yritykset ja yrittäjät menestyvät, työpaikkoja luodaan, vaurautta syntyy ja elintaso nousee; panee merkille, että Eurooppa 2020 ‑strategia on viitoittanut tietä, mutta pitää valitettavana, ettei löydy poliittista tahtoa antaa riittävästi pontta sen täyden toteuttamisen varmistamiseksi;
4. palauttaa mieliin, että unionin julkiset menot eivät voi säästyä jäsenvaltioiden huomattavilta ponnisteluilta menojensa saamiseksi hallintaan, ja korostaa, että unionin talousarvio ei voi lisätä veronmaksajien taakkaa ja että se olisi suunnattava selkeästi auttamaan jäsenvaltioita yhteisesti ja keskitetysti nykyisissä rakenteellisissa haasteissa ja etenkin kilpailukyvyn menettämisen ja siitä johtuvan työttömyyden nousun alan haasteissa;
5. pitää kiinni eurooppalaisen lisäarvon periaatteesta, jonka olisi oltava kaikkien menoja kulmakivi ja jossa on otettava myös huomioon tehokkuuden, vaikuttavuuden ja rahalle vastineen saamista koskevat periaatteet samalla kun kunnioitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa määriteltyä toissijaisuusperiaatetta, joka perustuu pöytäkirjaan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa;
6. kehottaa komissiota käyttämään työohjelmaansa vuodeksi 2014 siihen, että
– unionille laaditaan yksityiskohtainen kasvusuunnitelma, jossa keskitytään sellaisen toimintakehyksen luomiseen, joka mahdollistaa sen, että yritykset ja yrittäjät voivat kehittää toimialaansa ja palveluja, joista saadaan pitkän aikavälin työpaikkoja ja vaurautta,
– toteutetaan toimia, joilla uudistetaan talousarvion rakenne ja toteutus siten, että unioni pystyy tuottamaan lisäarvoa kohtuullisin kustannuksin,
– ryhdytään uudistamaan sisäpolitiikkoja siten, että vastataan uuden vuosisadan haasteisiin ja kunnioitetaan toissijaisuusperiaatetta;
7. kehottaa ryhtymään toimiin Euroopan talouden elvyttämiseksi
– vähentämällä EU-sääntelystä aiheutuvaa taakkaa,
– viemällä sisämarkkinoita eteenpäin seuraavaan kehitysvaiheeseen ja laajentamalla se täysin palvelusektorille,
– luomalla tehokkaat digitaaliset sisämarkkinat,
– vahvistamalla energia-alan tehokkaat ja vaikuttavat sisämarkkinat ja edistymällä yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomisessa,
– luomalla eurooppalaisen tutkimusalueen,
– luomalla avoimet maailmanmarkkinat,
– edistämällä hyvin toimivia työmarkkinoita ja
– kehittämällä vahva, dynaaminen ja kilpailukykyinen rahoituspalvelujen ala;
2 OSA: YKSITTÄISIÄ EHDOTUKSIA TYÖOHJELMAA VARTEN
Vastineen saaminen rahalle sekä toteutus
8. on hyvin tietoinen siitä, että kaikkia menoja koskee sama erittäin vaikea taloudellinen konteksti, jossa jäsenvaltiot osallistuvat huomattaviin ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on kansallisten talousarvioiden sopeuttamistoimet unionin pyyntöjen mukaisesti siten, että julkiset menot, pankkisektori ja yhteinen raha vakautetaan;
9. panee tyytyväisenä merkille, että valtion- ja hallitusten päämiehet pääsivät 7. ja 8. helmikuuta sopimukseen, jossa ei ainoastaan huomioida jäsenvaltioiden vaikeaa talous- ja finanssipoliittista tilannetta vaan pyritään myös keskittämään menoja enemmän niihin jäsenvaltioihin, jotka tarvitsevat sitä eniten;
10. panee merkille, että vuoden 2014 pitäisi olla ensimmäinen varainhoitovuosi parlamentin ja neuvoston sopimassa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä; pyytää komissiota tekemään lujasti töitä, jotta varmistetaan, että otetaan käyttöön vahvempi kuri ja menettelyt, jotta varojen käyttö on parempaa ja tehokkaampaa, mukaan luettuna asianmukaisten valvontamekanismien luominen, jotta varmistetaan ennakkoarvioissa ennakoitujen määrärahojen käyttö ajoissa ja tehokkaasti; panee merkille, että nykyiset maksujen alijäämäongelmat johtuvat osittain siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana määrärahoja ei käytetty, korostaa, että tällainen tilanne on vältettävä tulevaisuudessa;
11. korostaa, että EU:n talousarvio on investointibudjetti, jossa keskitytään selkeiden tavoitteiden saavuttamiseen; korostaa, että unionin talousarviossa on keskityttävä selkeästi menoihin, joista on osoitettu olevan selvää ja osoitettavissa olevaa lisäarvoa ja joissa kaikkien välineiden käyttö on mahdollisimman tehokasta;
12. kehottaa komissiota tekemään kaikkensa, että otetaan käyttöön standardoidut kansalliset hallinnointia koskevat ilmoitukset, jotka allekirjoitetaan asianmukaisella poliittisella tasolla ja jotka kattavat yhteisesti hallinnoidut unionin varat; edellyttää lisäksi järjestelmällisiä, säännöllisiä ja riippumattomia arviointeja, joilla varmistetaan, että kaikilla menoilla saadaan kustannustehokkaasti aikaan haluttuja tuloksia; toistaa pyyntönsä, jonka mukaan seuraavassa komissiossa olisi oltava talousarvion valvonnasta vastaava komission jäsen;
13. toteaa, että komission tapa panna täytäntöön delegoituja säädöksiä Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen herättää enenevässä määrin huolta; katsoo, että parlamentille on annettava asianmukaiset mahdollisuudet tulla kuulluksi johdetun oikeuden laadinnassa ennen komission toteuttamaa virallisen ehdotuksen antamista ja sen jälkeen;
Älykkäämpää ja vähemmän rasittavaa sääntelyä
14. korostaa, että byrokratian vähentäminen on keskeisessä asemassa, koska se haittaa tavaroita ja palveluja tarjoavia yrityksiä ja etenkin pienyrityksiä;
15. pyytää komissiota saattamaan voimaan kolmen toimielimen sopimuksen lainsäädäntötyön parantamista koskevien sitoumusten täyttämisestä ottamalla mukaan jäsenvaltiot, joita komission olisi kannustettava tekemään omia pk-yritystestejään ja sisämarkkinatestejä; katsoo tässä yhteydessä, että neuvoston olisi perustettava erillinen yksikkö, joka arvioi neuvoston tekemien muutosten vaikutuksia; korostaa paremman sääntelyn ohjelmassa olevien kuntotestien merkitystä;
16. toistaa, että komission kaikkien osastojen on tehtävä johdonmukaisesti sisämarkkinatestejä ennen kuin ehdotukset tehdään, jotta varmistetaan, että lainsäädäntö ei haittaa sisämarkkinoiden toimintaa;
17. ehdottaa, että komissio ilmaisee uudelleen hallinnon yksinkertaistamista koskevat tavoitteensa ja vahvistaa sitoutumisensa sen arvioimiseen, saadaanko EU:n tason toimista todellista lisäarvoa, ennen kuin ehdotusluonnoksia koskeva työ alkaa;
18. katsoo, että rasitusta keventävää komission ohjelmaa olisi jatkettava vuonna 2014 jälkeen tekemällä soveltamisalasta kunnianhimoisempi ja laajempi ja tasapainottamalla sääntelystä aiheutuvaa rasitusta;
19. kehottaa komissiota edistämään pk-yritysten ja mikroyritysten etuja varmistamalla helpompi pääsy sisämarkkinoille; pitää myönteisinä toimia, joita komissio on jo toteuttanut keventääkseen EU:n lainsäädännöstä pk-yrityksille ja mikroyrityksille aiheutuvaa sääntelykuormitusta sekä poikkeusten myöntämistä pk-yrityksille tiettyjen säännösten noudattamisesta, kun se on mahdollista ja asianmukaista;
20. kehottaa komissiota varmistamaan, että pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin sovellettavan sääntelykohtelun parantamista jatketaan keskittymällä erityisen lainsäädännön räätälöimiseen pk-yritysten tarpeita vastaavaksi ja jatkamalla pk-yrityksiä koskevien toimien käyttöön ottamista, mukaan luettuna toimet, jotka ovat seurausta kuulemisesta, jossa kartoitettiin kymmenen pk-yrityksiä eniten rasittavaa säädöstä[2], esimerkiksi hiljattain tehty päätös alentaa pk-yritysten maksamia maksuja niiden rekisteröidessä kemikaaleja osana REACHiä;
21. toteaa, että finanssipoliittisen vastuun ja kasvutarpeen välillä on herkkä tasapaino; katsoo keskustelun jatkuessa, että nämä kaksi tekijää eivät sulje pois toisiaan, ja korostaa, että sääntelyrasituksen keventäminen ja pk-yritysten kasvupotentiaalin tehostaminen ovat hedelmällisimpiä tapoja taloutta kohtaan tunnetun luottamuksen palauttamiseksi; vaatii erityisesti, että pk-yritysten kasvutapoja on parannettava huolehtimalla pääomamarkkinoille pääsemisestä;
Sisämarkkinat kansalaisille, kuluttajille ja yrityksille
22. katsoo, että sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista, koska ne ovat tärkein keino kasvun ja työpaikkojen luomiseen;
23. katsoo, että protektionismi ja kilpailusääntöjen noudattamatta jättäminen vain syventäisivät ja pidentäisivät kriisiä; korostaa, että avointen markkinoiden ja kaikilla aloilla vallitsevien tasavertaisten toimintaedellytysten periaatteisiin perustuva EU:n kilpailupolitiikka on keskeinen väline, jolla mahdollistetaan unionille dynaamiset, tehokkaat ja innovatiiviset sisämarkkinat sekä maailmanlaajuinen kilpailukyky; pitää huolestuttavana, että liian monet palvelut jäävät kilpailuviranomaisten valvonnan ulkopuolelle;
24. pyytää komissiota tukemaan ja ohjaamaan sisämarkkinoiden aseman vahvistamista EU-ohjausjakson osalta ja parlamentin suositusten täytäntöönpanon osalta, mitä tulee sisämarkkinoiden päätökseen saattamista koskevan edistyksen tarkasteluun osana talouspolitiikan ohjausjaksoa, määrälliset tavoitteet mukaan luettuna;
25. toteaa, että palveludirektiivin täytäntöönpano on välttämätöntä; kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita palveluja koskevien sisämarkkinoiden luomisessa; pyytää komissiota tarkastelemaan käytössä olevia rajoittavia käytäntöjä, kuten tarveharkintatestiä;
26. kehottaa lisäämään painetta, että tavaroiden sisämarkkinat toimisivat tehokkaammin; toteaa, että vastavuoroisen tunnustamisen periaate on olennainen; kehottaa komissiota lisäämään ponnisteluja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot kunnioittavat tätä periaatetta etenkin rakennusalan tuotteiden alalla; vahvistaa tukevansa vahvasti jäsenvaltioiden välistä kiinteämpää yhteistyötä tehokkaan markkinavalvonnan alalla, jotta varmistetaan tasavertaiset ja avoimet markkinat ja turvalliset tuotteet;
27. korostaa, että on tärkeää antaa enemmän pontta sisämarkkinoiden toimenpidepaketin keskeisiä ehdotuksia koskevien sopimusten valmiiksi saamiselle, ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen, julkiset hankinnat ja käyttöoikeudet mukaan luettuna; korostaa, että innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kasvua ja työpaikkoja;
28. kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita sisämarkkinakeskusten ja tehostettujen keskitettyjen asiointipisteiden perustamisessa;
29. korostaa, että on tärkeää kehittää parempia indikaattoreita sisämarkkinoiden suorituskyvylle yritysten ja kuluttajien todellisten kokemusten ja odotusten pohjalta, jotta parannetaan markkinoiden toimintaa ja yritysten ja kuluttajien tietoa heidän oikeuksistaan;
30. kehottaa komissiota avustamaan jäsenvaltioita niiden keskeisiksi havaitsemissa ongelmissa, jotka liittyvät sisämarkkinalainsäädäntöön, kuten siihen, miten parantaa säädösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja korjata kansallisen lainsäädännön mukauttamisessa EU:n lainsäädäntöön esiintyviä puutteita ja löytää nopeita ja tehokkaita oikeussuojakeinoja;
31. panee merkille, että sisämarkkinavälineiden, kuten SOLVIT, olisi toimittava paremmin kyselyjen vastaamisajan osalta; korostaa, että on tärkeää parantaa tavoitteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita tältä osin; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen tarkistaa SOLVITin oikeuskehystä;
32. ottaa huomioon, että kuluttajien luottamus on sisämarkkinoiden hyvän toiminnan perusta, ja pyytää komissiota näin ollen toimimaan aktiivisesti yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin, vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevan direktiivin ja verkkovälitteistä riidanratkaisua koskevan asetuksen nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin toiminnan tarkastelemiseksi;
33. kehottaa pääsemään varhaiseen sopimukseen markkinavalvontadirektiivistä ja kuluttajatuotteiden turvallisuutta koskevasta direktiivistä, koska ne ovat tärkeitä tavaroiden sisämarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta;
34. kehottaa, että komissio käyttää ennen ehdotusten esittämistä täysimääräisesti hyödykseen kuluttajamarkkinoiden tulostaulua ja muita tutkimusmuotoja, jotka tuovat esiin kuluttajien keskeisiä huolenaiheita ja usein myös merkittäviä hintaeroja, jotka korostavat markkinoiden tehottomuutta;
35. tukee parlamentissa tehtyjä ehdotuksia yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista sellaisen käytännöllisemmän vakiosopimuksiin perustuvan lähestymistavan omaksumiseksi, joka perustuisi nykyiseen kuluttajalainsäädäntöön, kuten kuluttajien oikeuksia koskeva direktiivi ja nykyiset vähimmäistasoa koskevat direktiivit, ja olisi paljon loogisempi, käytännöllisempi ja tehokkaampi ratkaisu kuluttajien ja yrittäjien kannalta;
36. tukee valtiontukiin sovellettavaa yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, jonka tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa ollen samalla yhteensopiva sisämarkkinoiden kanssa;
37. korostaa immateriaalioikeuksien keskeistä asemaa innovaation, kasvun ja työpaikkojen luomisessa; vaatii usean maan kattavien lisenssien järjestelmän yksinkertaistamista, jotta voidaan suojella tekijänoikeutta ja tehostaa kuluttajan valintamahdollisuuksia;
38. katsoo, että Euroopan teollisuuden kilpailukykyä haittaavat esteet edellyttävät sekä laajoja että kohdennettuja toimia, jotta otetaan huomioon eri alojen tarpeet; panee näin ollen tyytyväisenä merkille yritystoiminnan pääosaston sektorikohtaiset (muun muassa teräs- ja elektroniikka-ala) strategiat sekä laajemman asiaa koskevan tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582); odottaa mielenkiinnolla yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) menestyksekästä hyväksymistä ja täytäntöönpanoa, etenkin vieraan pääoman ehtoisten ja pääomaehtoisten rahoitusinstrumenttien osalta;
Digitaalitalous
39. kehottaa komissiota edistämään sisämarkkina-aloitetta, jossa keskitytään digitaalisten sisämarkkinoiden päätökseen saattamiseen, ja etenkin aloitteita, joilla lisätään kuluttajien luottamusta, muun muassa toimilla, joilla helpotetaan maksujen maksamista verkossa ja parannetaan palvelujen suorittamista sähköisesti ja infrastruktuuria;
40. korostaa tietosuojamekanismien tehokasta roolia sisämarkkinoihin kohdistuvan luottamuksen varmistajana; korostaa, että on tärkeää luoda käyttökelpoinen, teknisesti neutraali, maalaisjärkeen perustuva lähestymistapa tietosuoja-asetukseen, jotta voidaan varmistaa, että EU houkuttelee sijoituksia, talouskasvu ja elpyminen ovat mahdollisia ja kuluttajille ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia, mutta samaan aikaan kansalaisia suojataan suhteellisella ja ymmärrettävällä tavalla;
41. pitää huolestuttavana, että internet- ja mobiilimaksumarkkinoiden sääntely on kohtuuttoman tiukkaa tässä vaiheessa, koska tällaisia maksumenetelmiä ollaan vasta kehittämässä; katsoo, että kaikissa sääntelyaloitteissa tällä alalla saatetaan korostaa liikaa olemassa olevia maksuvälineitä ja näin ollen estää innovaatiota ja vääristää markkinoita ennen kuin ne ovat edes kehittyneet;
42. katsoo, että tietoverkkoturvallisuus on tärkeä tekijä pitkän aikavälin vaurautemme turvaamisessa, ja panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen direktiiviksi verkko- ja tietoturvasta (COM(2013)0027); katsoo, että sisämarkkinoiden olisi oltava turvallinen paikka harjoittaa liiketoimintaa ja että yksityiselle sektorille olisi oltava hyviä kannustimia tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi; katsoo kuitenkin, että lainsäädännön ei pitäisi vaarantaa jäsenvaltioissa jo saavutettua edistystä ja että yrityksille ei pitäisi asettaa kohtuuttomia taakkoja, kun konkreettiset edut ovat harvassa;
Avoimet maailmanmarkkinat
43. panee tyytyväisenä merkille, että komissio hyväksyi 12. maaliskuuta 2013 EU:n ja Yhdysvaltojen välisen transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen alustavan valtuutuksen, ja kehottaa neuvostoa hyväksymään sen viipymättä, jotta voidaan pian aloittaa viralliset neuvottelut kattavasta sopimuksesta, jossa käsitellään kaikki EU:n tavaroita ja palveluja koskevat esteet; huomauttaa, että komissio on velvollinen ajamaan vakuuttavasti EU:n ratkaisevia etuja neuvotteluissa, jotta päästäisiin sopimukseen kunnianhimoisen mutta realistisen aikataulun puitteissa;
44. kehottaa EU:ta yhdistämään WTO:ssa voimansa kehitysmaiden kanssa, jotta varmistetaan monenvälisten kauppasääntöjen ja -standardien soveltaminen ja täytäntöönpano kaikissa jäsenmaissa täysin niiden liittymissitoumusten mukaisesti ja jotta edistetään voimakkaampaa parlamentaarista ulottuvuutta monenvälisissä neuvotteluissa demokraattisen vastuullisuuden parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että WTO:n riitojenratkaisumenettelyä on tarpeen käyttää asianmukaisesti, jotta varmistetaan EU:n etujen asianmukainen suojaaminen;
45. pyytää komissiota osoittamaan tarpeeksi resursseja avoimen ja reilun kaupan edistämiseen meneillään olevissa kahdenvälisissä neuvotteluissa keskeisten strategisten kauppakumppaneiden, kuten Kanada, Intia ja ASEAN-maat, kanssa samoin kuin monenvälisissä neuvotteluissa WTO:n puitteissa, jotta saavutetaan EU:n kansalaisten ja yritysten, myös pk-yritysten, kannalta konkreettisia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä kaupan ja investointien avulla osana tehokasta ja johdonmukaista kauppadiplomatiaa koko EU:n puolesta;
46. panee tyytyväisenä merkille etenkin useiden WTO:n jäsenten, EU ja sen jäsenvaltiot mukaan luettuina, monenväliset pyrkimykset saada aikaan palveluja koskeva sopimus ja tarkistaa informaatioteknologiasopimusta (ITA); palauttaa mieliin, että monenvälisten sopimusten olisi mahdollistettava se, että kuka tahansa WTO:n jäsenistä voi osallistua, jotta varmistetaan monenvälinen tasavertainen toimintakenttä;
47. pyytää komissiota ehdottamaan vuonna 2013 neuvotteluvaltuuksia Kiinan kanssa tehtävää investointisopimusta varten, johon on sisällyttävä markkinoille pääsyä koskeva kysymys; kehottaa komissiota kehittämään aktiivisesti EU:n investointipolitiikkaa, jotta voidaan neuvotella vahvoja investointisuojalausekkeita, mukaan lukien kahden valtion välisestä riitojenratkaisujärjestelmästä tai sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisujärjestelmästä, strategisten kauppakumppanien kuten BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) kanssa, sekä varmistaa yritystoimintaa suosivat markkinoille pääsyä koskevat edellytykset EU:n sijoittajille ulkomailla ja ulkomaisille sijoittajille EU:ssa;
48. palauttaa mieliin, että EU:n ja itäisen kumppanuuden ja eteläisen Välimeren alueen maiden kauppa- ja taloussuhteita on tarpeen laajentaa molemminpuolisen talouskehityksen ja alueellisen vakauden edistämiseksi ja niiden demokratiakehityksen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille keskustelujen aloittamisen Marokon kuningaskunnan kanssa;
49. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti WTO:ssa, G8-ryhmässä, G20‑ryhmässä ja muissa monenvälisissä yhteyksissä maailmanlaajuiseen toimintaan protektionismin ja epäterveiden kaupan käytäntöjen, kuten väärennösten, torjumiseksi;
Työllisyys ja aluepolitiikka
50. vastustaa voimakkaasti EU:n lainsäädäntöaloitteita työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemistaan sekä rakennemuutoksen ennakoimisesta ja hallinnoinnista, jotka saattavat aiheuttaa sen, että yrityksiltä edellytetään kohtuuttomia ja työmarkkinoille luodaan lisää jäykkyyttä kriisiaikoina ilman, että puututaan irtisanomisuhan alla olevan työntekijän perustavanlaatuiseen prioriteettiin eli uuden työpaikan löytämiseen; katsoo, että muutokseen mukautuminen edellyttää keskitettyä lähestymistapaa, joka kattaa monia aloja;
51. kehottaa komissiota yksilöimään kuntotestien yhteydessä alueita, joilla on liiallista taakkaa, epäjohdonmukaisuutta sekä vanhentuneita tai tehottomia toimia, etenkin kun kyse on työlainsäädännöstä, joka haittaa tulevan kasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksia;
52. korostaa, että koska työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet sopimukseen työaikadirektiivistä eivätkä etenkään päivystysajasta ja osallistumatta jättämisestä, kyseinen direktiivi on nykyisessä muodossaan toimimaton; kehottaa komissiota etsimään käytännön ratkaisun, joka tarjoaa yrityksille ja työntekijöille enemmän joustoa ja palauttaa oikeusvarmuuden ja avoimuuden;
53. katsoo EU:n koheesiopolitiikan uuden ohjelmakauden 2014–2020 yhteydessä, että Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) on käytettävä köyhyyden torjuntaan auttamalla heikommassa asemassa olevia pääsemään työmarkkinoille;
54. toteaa, että komission, jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten odotetaan tekevän kumppanuussopimuksia, joilla olisi edistettävä Eurooppa 2020 ‑strategian mukaista älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua samalla kun keskitytään EU:n köyhimpien alueiden taloudellisten valmiuksien kehittämiseen;
55. on huolissaan siitä, miten sitovia ehdotetut sopimukset ovat luonteeltaan, ja korostaa, että toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ja alue- ja paikallisviranomaisille on taattava mahdollisimman suuri joustavuus kumppanuussopimusta laadittaessa, jolloin jäsenvaltiot voivat räätälöidä koheesiopolitiikan välineitä erityistavoitteidensa mukaisesti sekä niitä alueitaan varten, joilla on erityisiä tarpeita ja ongelmia;
56. katsoo, että vaikka komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä kahdenvälisiä kumppanuussopimuksia luodakseen kattavan järjestelmän, kumppanuussopimusten painotuksiin jatkossa tehtäviin marginaalisiin muutoksiin ei pitäisi enää edellyttää komission hyväksyntää vaan asiassa olisi sovellettava ripeämpää ja joustavampaa prosessia;
57. korostaa, että alue- ja paikallisviranomaiset ja etenkin vaaleilla valitut edustajat olisi otettava täysipainoisesti mukaan kumppanuussopimuksia koskeviin valmisteluihin ja ohjelmasuunnitteluun sekä koheesiopolitiikan kaikkiin täytäntöönpanovaiheisiin;
58. vastustaa sitä, että Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) jatketaan kaudelle 2014–2020; toteaa, että rahaston toiminta on osoittautunut erittäin ongelmalliseksi, byrokraattiseksi ja tehottomaksi, kun on kyse kansalaisten palaamisesta kestävään työllisyyteen; korostaa, että EGR tarjoaa vähäistä vastinetta rahalle, se ei tuota riittävästi lisäarvoa jäsenvaltioiden politiikoille, ei kannusta jäsenvaltioita uudistuspyrkimyksiin ja pyrkii löytämään lyhyen aikavälin ratkaisuja pitkän aikavälin rakenteellisiin ongelmiin; pitää huolestuttavana, että sillä tuetaan suuryhtiöitä, jotka siirtävät tuotantoaan EU:n alueella;
Eurooppalainen tutkimusalue
59. kehottaa tekemään ajoissa sopimuksen Horisontti 2020 -ohjelmasta, jotta mahdollistetaan saumaton siirtyminen seitsemänteen puiteohjelmaan ja varmistetaan EU:n keskeisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan jatkuvuus, joka on kärsinyt aikaisemmissa ohjelmissa neuvoston ja parlamentin välisistä viime hetken sopimuksista;
60. pitää avaruusteknologiaa huiman kasvupotentiaalin markkinoina, joiden olisi jatkuvasti hyödynnettävä pienten erikoismarkkinoiden ohella myös erityisiä mahdollisuuksia, joiden avulla ala voi kasvaa entistä pidemmälle ja nopeammin; katsoo, että jatkuvat investoinnit tutkimukseen ja innovointiin tarjoavat EU:lle foorumin, jolla se voi ottaa johdon käsiinsä sellaisissa globaaleissa kysymyksissä kuin elintarvike- ja energiaturva sekä viestintäalan jatkuvan kasvun helpottaminen;
61. korostaa tässä yhteydessä tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä nopeutettaessa siirtymistä kohti kilpailukykyistä, tietoon perustuvaa taloutta; katsoo, että komission olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä säilyttämään budjettivarojen entistä suurempi keskittymä tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla kohdistamalla varoja aloille, joilla EU voisi pitää hallussaan merkittävää pitkän aikavälin etua tulevaisuudessa; panee tässä yhteydessä merkille Sapirin mietinnön päätelmät, joissa korostetaan selvästi unionin tarvetta muuttua innovaatioihin pohjautuvaksi taloudeksi, jos nykyistä hidasta kasvuvauhtia halutaan nopeuttaa;
62. tukee Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tavoitteita ja korostaa kolmesta ensimmäisestä osaamis- ja innovaatioyhteisöstä saatujen kokemusten merkitystä; on huolestunut seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa suurisuuntaisesti lisätyistä EIT:n määrärahoista ja katsoo, että asteittaisella käyttöönotolla mahdollistetaan täysimääräiset arviot, joilla voidaan ensiksi varmistaa, että osaamis- ja innovaatioyhteisöt tuottavat konkreettisia tuloksia, kuten tutkimus- ja innovaatioperusteiden yhdistäminen ja myös yritysten ja yliopistojen yhteistyön edistäminen;
Rahoituspalvelut
63. toteaa, että finanssikriisi on jatkunut nyt lähes viisi vuotta, mutta Euroopan unionista uhkaa tulla viimeinen merkittävä talousalue, joka selviää siitä; kehottaa siksi komissiota keskittymään toimiin, joilla tehostetaan Euroopan unionin kilpailukykyä, ja pidättymään politiikasta, joka saattaisi kannustaa siirtämään vaurautta luovaa toimintaa jollekin muulle oikeudenkäyttövallan alueelle;
64. toteaa, että rahoituspalvelujen alaa koskevassa lainsäädännössä on vaarana sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö, ja kehottaa asettamaan globaalilla tasolla sovitut toimet etusijalle verrattuna toimiin, joita pyritään toteuttamaan komission harkinnan mukaan;
65. toteaa, että rahoituksen sääntely on vaikuttanut vakavasti ja tahattomasti liike-elämän loppukäyttäjiin, eläkerahastoihin ja muihin reaalitalouden osatekijöihin; edellyttää, että on varmistettava entistä valppaammin rahoitussääntelyn kohdentaminen siten, että minimoidaan kustannusseuraukset niille, jotka luottavat rahoituspalvelualan taitoihin ja apuun pyrkiessään hoitamaan yritystään tehokkaasti ja kilpailukykyisesti;
66. toteaa, että EMUn toimintaa on parannettava erityisesti sen suhteen, että demokraattista vastuuta lisätään ja katkaistaan valtioiden ja pankkien välinen yhteys ja estetään näin se, että Euroopan veronmaksajien on maksettava rahoitusalan tulevien kriisien seurauksista; kehottaa toteuttamaan nopeasti kaikkien rahoituslaitosten entistä korkeatasoisemman valvonnan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja toteaa, että yhteinen valvontamekanismi voi edistää tätä tavoitetta; korostaa myös vakaan yhtenäisen säännöstön tarvetta kaikille EPV:n toimivallan alaisille EU:n rahoituslaitoksille;
67. panee merkille joidenkin EU:n jäsenvaltioiden päätöksen panna yhdessä täytäntöön finanssitransaktiovero tehostetun yhteistyön puitteissa; korostaa kuitenkin, että tällaisten aloitteiden täytäntöönpano ei saa heikentää muiden EU:n jäsenvaltioiden verotuksellista suvereniteettia välittömän verotuksen osalta eikä aiheuttaa häiriöitä niiden omille verotuloille;
68. panee merkille markkinoiden tehokkuudessa tapahtuneen kehityksen; korostaa markkinoille pääsyn ja kilpailun merkitystä sijoittajapalvelujen ja asiakkaan valinnanvaran parantamisessa; panee merkille kaupan jälkeisellä alueella tapahtuneen edistyksen ja pitää tämän työn ajoissa loppuun saattamista erittäin tärkeänä, jotta helpotetaan tehokasta rajat ylittävää arvopaperitoimitusta;
69. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti veropetosten, veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien käytön torjuntaa ja käyttämään hyväksi OECD:n asiantuntemusta edistettäessä verotusalan hyvää hallintotapaa kaikilla tärkeillä kansainvälisillä foorumeilla;
70. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yksinkertaistamaan lukijaystävällistä tapaa edistäen pääsyä tietoihin, joita kansalaiset ja yritykset tarvitsevat veroilmoitustensa jättämiseksi, koska verovelvoitteita koskevan tietoisuuden lisääminen lisää veron keräämisen tehokkuutta ja tuottaa näin tarpeellisia ja legitiimejä tuloja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talousarvioihin;
71. toteaa, että Kyproksen tilanne maaliskuussa 2013 on korostanut tarvetta pankkien elvyttämistä ja kriisinratkaisua koskevalle yhteiselle kehykselle, jolla varmistetaan, että mitään pankkia ei voida pitää liian suurena kaatumaan, ja jolla pankkien epäonnistuessa varmistetaan, että rahoituslaitos voidaan purkaa asiallisesti aiheuttamatta kielteisiä vaikutuksia rahoitusjärjestelmälle kokonaisuutena;
72. katsoo, että viimeksi kuluneiden vuosien aikana säädetyn rahoituspalvelulainsäädännön määrä on ennennäkemätön ja voi aiheuttaa vaaran, että sisämarkkinoiden tehokkuus heikkenee; panee merkille talous- ja raha-asioiden valiokunnan päätöksen tarkastella viime vuosina säädetyn rahoituspalvelulainsäädännön kumulatiivista vaikutusta ja johdonmukaisuutta ja kehottaa ottamaan käyttöön harkinta- ja vakiinnuttamisajan, jonka avulla EU:n on mahdollista säilyttää ne elementit, jotka toimivat parhaiten, ja muuttaa niitä, jotka ovat tehottomimpia;
Energia
73. korostaa energian sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä tarvetta varmistaa kuluttajille avoimet ja vertailukelpoiset energian hinnat;
74. pitää valitettavana, että vuosia 2030 ja 2050 koskevien, äskettäin ehdotettujen energia- ja ilmastostrategioiden valossa komissio ei ota entistä myönteisempää kantaa ydinenergiaan, jonka merkittävä vaikutus voi auttaa unionia saavuttamaan pitkän aikavälin hiili- ja energiatavoitteet; kehottaa komissiota sen puolesta, että ydinenergian hyväksyttävyys kansalaisten keskuudessa lisääntyy;
75. kehottaa komissiota harkitsemaan tarkasti epätavanomaisia fossiilisia polttoaineita koskevan kuulemisen tuloksia siinä mielessä, että tarvitaanko tällä alalla erillistä lainsäädäntöä ottaen huomioon, että nykyisen säännöstön katsotaan oikein täytäntöön pantuna varmistavan sen, että terveyttä, ilmastoa ja ympäristöä koskevat takeet on toteutettu oikeudellisesti mahdollisimman selkeästi sekä kansalaisten että toimijoiden kannalta, ja samalla myös varmistamaan, että mahdolliset talouden ja energian turvallisuushyödyt voidaan korjata talteen;
76. on huolestunut siitä, että EU:n energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisesta on tullut entistä vaikeampaa, kun jäsenvaltioita rajoitetaan ankarasti ja ne ovat komission rikkomismenettelyn alaisia, ottaen huomioon, että alv-kannustimien kehittäminen ja tarjoaminen energiaa säästävistä tuotteista voi edistää EU:n kunnianhimoisia tehokkuustavoitteita;
Liikenne
77. korostaa, että olisi saatettava valmiiksi kaikkien liikennemuotojen vapautetut sisämarkkinat, joilla on vapaata ja oikeudenmukaista kilpailua koskevat selkeät ja helposti toteutettavissa olevat säännöt ja joilla vähennetään pk-yritysten hallinnollista rasitusta, mukaan luettuna maanteiden tavaraliikennemarkkinoiden sääntelyn vapauttaminen entisestään, jotta voidaan varmistaa tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus; kehottaa komissiota laatimaan kertomuksen EU:n maantieliikennemarkkinoiden tilasta vuoden 2013 loppuun mennessä ja saattamaan valmiiksi kaikki tarpeelliset arviot ennen lainsäädäntöehdotusten tekemistä;
78. korostaa toistamiseen, että yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon nopeuttamisen olisi oltava yksi tärkeimmistä painopisteistä, koska uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittäminen ja Clean Sky -aloite ovat olennaisia, jotta voidaan varmistaa huomattavat taloudelliset ja ekologiset säästöt parantamalla lentoliikenteen tehokkuutta ja välttämällä lentoliikenteen virtojen jatkuvasta kasvusta ja teknologian vanhentumisesta aiheutuvien ruuhkautumisten lisääntymistä; on huolissaan siitä, että toiminnallisten ilmatilan lohkojen luominen kaikkialle Eurooppaan on viivästynyt, ja korostaa poliittisen toiminnan tarvetta sille, että näiden lohkojen luomisessa voidaan edistyä; kehottaa edistämään alueellisten lentokenttien käyttöä entisestään ja luomaan täydentävää lentokenttäkapasiteettia, kuten kiitoratoja, jotta unionin globaali kilpailukyky voidaan säilyttää;
79. toteaa, että usean liikennemuodon käytön edistämiseksi on edettävä integroitujen yleiseurooppalaisten, eri liikennemuodot yhdistävien aikataulujärjestelmien ja verkkokäyttöisten lipunvaraus- ja maksamisjärjestelmien luomisessa; kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia, joissa kannustettaisiin alaa kehittämään multimodaalisuutta pitkän matkan linja-auto-, rautatie- ja lentoliikenteen välisten lipunmyyntijärjestelmien avulla;
Ympäristöpolitiikka
80. pitää myönteisinä toimia, joita komissio on jo toteuttanut keskittyäkseen pikemminkin nykyisen ympäristö- ja ilmastopolitiikan soveltamiseen kuin lainsäädännöllisen rasituksen ja hallinnollisten kustannusten lisäämiseen;
81. suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen tarkistaa ja yksinkertaistaa jätepolitiikkaa ja ‑lainsäädäntöä; korostaa, että jätehuollon puitedirektiivin ja kaatopaikkadirektiivin tarkistuksissa olisi keskityttävä tavoitteisiin, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja jotka jäsenvaltiot voivat realistisesti saavuttaa;
82. korostaa huoltansa komission ehdotuksista, joiden mukaisesti EU:n olisi oltava entistä kunnianhimoisempi ja asetettava yksipuolisesti vuotta 2020 koskevat hiilidioksidin vähentämistavoitteensa suuremmiksi kuin 20 prosenttia; katsoo, että päästöjen vähentämisstrategiassa olisi heijasteltava kaikkia sopimuksia, joihin on päästy maailmanlaajuisella tasolla UNFCCC:n puitteissa, ja että ehdotettujen toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia, niissä olisi otettava huomioon hiilivuodon seuraukset ja otettava täysimääräisesti huomioon energian hintaan ja teollisuuteen kohdistuvat mahdollisesti haitalliset vaikutukset;
83. katsoo, että lentoliikenteen päästöjä koskevissa kaikissa tulevissa lainsäädäntötoimissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon kaikki kansainvälisellä tasolla ICAO:n puitteissa tehdyt sopimukset ja heijasteltava niitä ja noudatettava suhteellisuuden ja alueellisuuden periaatteita;
84. toteaa, että vaikka mikrobilääkeresistenssiä koskeva vuoden 2011 komission toimintasuunnitelma on myönteinen askel eteenpäin, komission olisi kehitettävä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää ihmislääketieteelle ratkaisevan tärkeiden kolmannen ja neljännen sukupolven mikrobilääkkeiden käyttöä; korostaa, että kaikkien tällaisten ehdotusten on perustuttava selviin, näyttöön pohjautuviin suuntaviivoihin mikrobilääkkeiden varovaisesta käytöstä eläinlääketieteessä;
85. panee merkille komission aikeet ehdottaa lainsäädäntöä eläinten kloonaustekniikan käytöstä elintarvikkeiden tuotannossa; kehottaa komissiota ehdotusta tehdessään ottamaan huomioon viimeaikaiset huolet, jotka koskevat merkintää ja EU:n elintarvikeketjuun liittyvän lainsäädännön johdonmukaista soveltamista, ja soveltamaan samalla uusinta tieteellistä ja teknistä kehitystä tällä alalla ja varmistamaan, että nämä toimenpiteet eivät aiheuta liiallisia kustannuksia EU:n tuottajille ja kuluttajille;
86. katsoo, että ehdotetussa hormonaalisia haitta-aineita koskevassa EU:n strategiassa olisi keskityttävä toimiin, joilla luodaan merkittävää eurooppalaista lisäarvoa; kehottaa komissiota Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmien perusteella varmistamaan, että hormonaalisten haitta-aineiden tieteellisen tunnistamisen olisi perustuttava sekä hormonitoiminnan tunnistamisen että sen aiheuttaman kielteisen vaikutuksen osoittamiseen ja että kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden olisi oltava oikeasuhteisia, perustuttava näyttöön, tarjottava entistä selkeämpi ja johdonmukaisempi lähestymistapa riskinhallintamenettelyille ja edistettävä entistä laajempaa sidosryhmien osallistumista;
Maatalous ja kalastus
87. toistaa, että yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta parhaillaan käytäviä neuvotteluita koskevissa ehdotuksissa ei käsitellä Euroopan maatalouden kohtaamia tärkeimpiä haasteita ja että ehdotukset estävät kilpailukykyisen ja tehokkaan maataloussektorin kehittymisen, joka on oleellisen tärkeää sille, että Euroopan unioni voi asianmukaisesti käsitellä elintarviketurvaa koskevia haasteita kun maailman väestö kasvaa ja elintarvikkeiden kysyntä lisääntyy; toteaa lisäksi, että komissio ei ole vielä ehdottanut järjestelmää, joka mahdollistaisi suorien tukien oikeudenmukaisen jakamisen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;
88. toteaa, että YMP:n uudistamista koskevat neuvottelut ja sen myöhempi täytäntöönpano ovat toimintojen pääasiallinen keskipiste vuonna 2014; kehottaa komissiota siksi varmistamaan YMP:n uudistamista koskevien lopullisten sopimusten tehokkaan täytäntöönpanon, jolla minimoidaan viljelijöihin ja jäsenvaltioiden hallintoelimiin kohdistuvat rasitteet, ja varmistamaan samalla, että uudet säännöt pannaan tehokkaasti, tarkasti ja avoimesti täytäntöön;
89. panee merkille, että nykyisen YMP:n voimassaolo päättyy vuonna 2013 ja uutta YMP:tä ei panna täytäntöön ennen 1. tammikuuta 2014; pyytää sen vuoksi komissiota tekemään ajoissa ehdotuksia, joilla varmistetaan maaseudun kehittämisohjelmien jatkuvuus erityisesti vuoden 2014 aikana;
90. kehottaa komissiota työskentelemään tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan tärkeimpien tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi ja tukemaan erityiseesti pienimuotoista kalastusta, vahvistamaan YKP:n alueellista aspektia, panemaan täytäntöön poisheittämistä koskevan kiellon, saavuttamaan kestävää enimmäistuottoa koskevat tavoitteet sekä keräämään kaikki tarvittavat tiedot Euroopan kalavarojen hoidon parantamiseksi;
91. on huolissaan tiettyjen eurooppalaisten kalalajien monivuotisten hoitosuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevasta pattitilanteesta; kehottaa komissiota toimimaan entistä aktiivisemmin, kun se pyrkii auttamaan neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pääsemään sopimukseen tästä asiasta;
Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue
92. tukee komissiota uhrin oikeuksia koskevassa työssään ja pyytää, että komissio auttaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot panevat täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta annetun direktiivin 16. marraskuuta 2015 mennessä;
93. tukee komissiota lasten oikeuksia ja hyvinvointia koskevassa työssään ja kehottaa komissiota jatkamaan työskentelyä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta lasten elämänlaatua ja turvallisuutta parannetaan Euroopan unionissa erityisesti verkkoturvallisuuden osalta;
94. antaa tunnustusta EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattorin Myria Vassiliadoun tähän mennessä tekemälle työlle; on kuitenkin huolestunut siitä, että kyseinen tehtävä ei ole osoittautunut tehokkaaksi siinä mielessä, että Euroopan unionin kautta välitettävien ihmisten lukumäärä on pikemminkin nousussa kuin laskussa; kehottaa komissiota hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävää EU:n strategiaa vuosiksi 2012–2016 ihmiskauppaan liittyvän ongelman ratkaisemisessa; pyytää komissiota tehostamaan toimintaansa ihmiskaupan torjumisessa;
95. katsoo, että hallitusten välisestä yhteistyöstä ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta saattaa olla hyötyä oikeusalalla, mutta toteaa, että voidakseen perustaa toimivan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen Euroopan unionin on laadittava vivahteikas järjestelmä, jossa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion yksilölliset oikeudelliset ja poliittiset ominaispiirteet, ja että siksi välineitä on luotava vain tarvittaessa; korostaa, että tämä ei saa johtaa liialliseen puuttumiseen sellaisilla aloilla kuten oikeusalan koulutus, rikosoikeudellisten seuraamusten asettaminen, oikeusavun antaminen ja rikosten uhreille maksettavat korvaukset; kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen hallitustenvälisen yhteistyön ja valtion suvereenisuuden välistä tasapainoa tällä alalla;
96. toteaa, että Euroopan unioni voi toimia päättäväisesti ja ponnekkaasti terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa; korostaa, että komission on jatkettava työtään ja haettava ratkaisuja, jotka ovat olennaisia Euroopan kansalaisten turvallisuudelle sekä rajat ylittävien rikosten tutkimiselle ja niistä syytteeseen asettamiselle, ja että näin tehdessään sen on kunnioitettava täysimääräisesti EU:n kansalaisten oikeuksia, heitä koskevia tietoja ja vapauksia;
97. korostaa, että kaikkien oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen on oltava kustannustehokkaita ja tehokkaita ja niiden on oltava vastuussa Euroopan parlamentille, komissiolle ja kansallisille hallituksille ja luotava lisäarvoa suojatun ja turvallisen Euroopan luomiseksi;
98. toteaa, että voidakseen torjua rikollisuutta ja korruptiota ja valvoa EU:n ulkorajoja unionin on kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia ja varmistettava asianmukainen tasapaino turvallisuuden ja liikkuvuuden välillä;
99. korostaa, että suojatun ja turvallisen Euroopan luomisessa unionin on varmistettava, että kansalaisten tietoja ja oikeuksia suojataan ja että oikeus yksityisyyteen on tasapainossa turvallisuutta koskevan oikeuden kanssa;
100. korostaa järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun sekä EU:n taloudellisten etujen vastaisten petosten ja korruption torjunnan merkitystä rajat ylittävällä tasolla ja kehottaa EU:ta keskittymään rajat ylittävän yhteistyön helpottamiseen ja tietojen jakamiseen tämän aiheen käsittelyssä; panee merkille, että tämän saavuttamiseksi keskinäisen luottamuksen on vallittava kaikkien jäsenvaltioiden oikeus- ja poliisijärjestelmissä;
101. tukee komission ponnisteluja Schengen-alueen hallinnon parantamiseksi; on kuitenkin sitä mieltä, että rajavalvontaan liittyvä kysymys on tiiviisti sidoksissa lain ja järjestyksen sekä kansallisen turvallisuuden säilyttämiseen, jotka ovat asioita, joista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan mukaan jäsenvaltiot ovat yksin vastuussa; korostaa, että sen vuoksi päätös siitä, toteutetaanko EU:n sisärajoilla rajatarkastuksia, kuuluu viime kädessä jäsenvaltioille; pyytää komissiota ottamaan tämän periaatteen huomioon, kun se valmistelee Schengen-alueen hallintoa koskevia lainsäädäntöluonnoksia;
102. katsoo, että EU:n viisumiasioita on koordinoitava tehokkaasti unionin tasolla; kehottaa komissiota kuitenkin keskustelemaan ja neuvottelemaan avoimesti asioista, jotka liittyvät viisumipolitiikkaan ja erityisesti vastavuoroisuutta koskeviin pyyntöihin, ja pidättäytymään uhkaamasta viisumivaatimusten palauttamisella;
Tasa-arvo
103. ilmoittaa, että ECR-ryhmä kannattaa vankkumatta sukupuolten tasa-arvon periaatetta, ja toistaa, että on tärkeää edistää miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien yhdenvertaisia oikeuksia;
104. kehottaa unionia johtamaan esimerkillä ja toteaa, että unionin ei pitäisi asettaa vaikeita ja monimutkaisia tavoitteita jäsenvaltioille, kun sen omat toimielimet eivät pysty saavuttamaan näitä tavoitteita; toteaa, että komissiossa, Euroopan keskuspankissa, Euroopan parlamentissa ja unionin virastoissa vallitsee huomattava puute naisista korkeissa viroissa; kehottaa käsittelemään tätä ongelmaa ennen kuin komissio asettaa tavoitteita jäsenvaltioille;
105. on syvästi huolestunut siitä, että komissio ei ottanut huomioon jäsenvaltioiden huolia, jotka koskivat direktiiviehdotusta naisille asetettavista tavoitteista ja kiintiöistä toimivaan johtoon kuulumattomina hallituksen jäseninä;
106. toteaa huolestuneena, että perheväkivalta yleistyy Euroopassa vuosi vuodelta, ja kehottaa komissiota jatkamaan tämän ongelman käsittelyä hyväksymällä muuhun kuin lainsäädäntöön perustuvan suunnittelemansa strategian;
107. on huolissaan siitä, että naisten sukupuolielinten silpomiseen liittyvä haitallinen käytäntö lisääntyy Euroopassa, ja kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita poistamaan tällaisen tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistuvan huonon kohtelun;
108. kehottaa komissiota panemaan merkille jäsenvaltioiden jatkuvat huolet raskaana olevien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevasta direktiivistä; korostaa, että tällä ehdotetulla direktiivillä ei ole kannatusta tai mahdollisuutta tulla hyväksytyksi neuvostossa; katsoo, että ehdotus olisi hylättävä;
109. kehottaa komissiota lykkäämään kaikkia miesten ja naisten samapalkkaisuutta koskevia ehdotuksia ja pyytää sen sijaan komissiota kartoittamaan jäsenvaltioiden kanssa tehokkaita muuhun kuin lainsäädäntöön perustuvia tapoja eriarvoista palkkausta koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi, koska ratkaisu olisi löydettävä jäsenvaltioiden tasolla;
110. on toiveikas sen suhteen, että komissio kannattaa ehdotusta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan nimeämisestä ”tasa-arvovaliokunnaksi”, joka keskittyy näin ollen entistä laajemmin heikossa asemassa oleviin tai vähemmistöryhmiin;
Kulttuuri
111. kehottaa komissiota tukemaan Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä koulutuksen ja kulttuurin saralla soveltamalla ”vähemmällä vähemmän ja enemmällä enemmän” -periaatetta; kehottaa komissiota säilyttämään Euroopan naapuruuspolitiikan eteläisen ja itäisen ulottuvuuden välisen tasapainon kaikissa koulutuksen ja kulttuurin alan toiminnoissa;
112. kehottaa komissiota lisäämään toimia, joilla pyritään kehittämään itäistä kumppanuutta etenkin liikkuvuuden ja koulutusyhteistyön alalla;
113. kehottaa komissiota tutkimaan taustalla olevia ongelmia, jotka koskevat suoritettujen kurssien ja kotimaan yliopistoissa kerääntyneiden ECTS-pisteiden epätäydellistä tunnustamista sellaisten opiskelijoiden osalta, jotka ovat suorittaneet loppuun opintojaksonsa toisessa yliopistossa Erasmus-ohjelman mukaisesti;
114. kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikessa kulttuurin alalla ehdotetussa lainsäädännössä noudatetaan asianmukaisesti toissijaisuusperiaatetta; korostaa lisäksi, että tätä asiaa koskevat komission toimet olisi rajattava aloihin, jotka tuottavat todellista lisäarvoa;
115. pyytää komissiota keskittymään urheilun alan toimissaan erityisesti yhteisön johdolla toteutettavan ruohonjuuritason urheilun kehittämisen arvon lisäämiseen;
Ulkoasiat ja kehityspolitiikka
116. panee merkille, että yli puolet maailman virallisesta avusta kehitysmaille ja kehittyville maille tulee EU:lta ja sen jäsenvaltioilta, mikä tekee EU:sta maailman suurimman avunantajan[3];
117. katsoo, että EU:n kehitysapupolitiikan olisi perustuttava talouskasvun edistämiseen, vaurauden luomiseen ja vapaaseen kauppavaihtoon globaaleilla markkinoilla;
118. kehottaa komissiota omaksumaan holistisen lähestymistavan kehitysapupolitiikkaan ja humanitaariseen apuun, joiden tavoitteita pitkällä aikavälillä mitataan poliittisena vakautena, rauhana ja konkreettisina taloudellisina tuloksina;
119. pitää myönteisinä Busanissa Etelä-Koreassa marras- ja joulukuussa 2011 pidetyn kehitysavun tehokkuutta käsitelleen neljännen korkean tason foorumin tuloksia, ja erityisesti sitä, että foorumissa keskityttiin tuloksiin, avoimuuteen ja haavoittuvuuteen; kehottaa komissiota siirtämään painopisteen nykyisestä panoskeskeisestä kehityspolitiikasta tuloskeskeiseen kehityspolitiikkaan, jossa vuosittaiset kehityssaavutuksia osoittavat luvut esitetään verrattuna lukuihin, jotka osoittavat, kuinka paljon kansalaisten verovaroja on käytetty; kehottaa varmistamaan, että EU:n kehitysaputoimilla kyetään edistämään pysyvästi köyhyyden kitkemistä;
120. on vakuuttunut, että tehokkaimmat kehitysapustrategiat koostuvat siitä, että varmistetaan kehittyvien maiden ja kehitysmaiden pääsy maailmanmarkkinoille; katsoo, että sen vuoksi on välttämätöntä poistaa lisää kaupan esteitä ja kauppaa häiritseviä tukia, jotta voidaan auttaa kehitysmaita kasvattamaan osuuttaan maailmankaupasta;
121. korostaa, että on tärkeää tehdä entistä enemmän yhteistyötä sellaisten uusien avunantajien kanssa kuin Kiina, Brasilia ja Intia, jotka ovat entistä merkittävämpiä köyhien maiden tukijoita ja avustajia ja jotka ovat uuden maailmanlaajuisen kehityskumppanuuden keskeisiä toimijoita;
122. kehottaa komissiota käsittelemään käytännönläheisesti omistusoikeuskysymyksiä kehitysmaissa ja laatimaan johdonmukaisen lähestymistavan muiden maailmanlaajuisten kehityskumppaneiden kanssa, jotta voidaan käynnistää kehitysmaiden paikallisten yhteisöjen ja yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskeva prosessi; toteaa, että prosessi on yksi kehityksen kulmakivistä ja että sen valulla voidaan nostaa kokonaisia kansakuntia pois köyhyydestä ja tehostaa taloudellista toimintaa kehitysmaissa;
123. toteaa, että avun tehokkuuden lisäämiseksi on myös tärkeää taata entistä suurempi toiminnan johdonmukaisuus siten, että kaikki EU:n toiminnan alat, erityisesti ne, joilla on merkittävä vaikutus kehitysmaihin, edistävät kehitysmaiden vaurauden luomista; tähdentää, että on tarpeen lisätä jäsenvaltioiden välistä koordinointia;
°
° °
124. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.
- [2] Pk-yritysten kannalta kymmentä rasittavinta säädöstä koskevan julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/files/top10report-final_en.pdf
- [3] OECD:n lukujen mukaan 55,1 miljardia euroa kehitysapua vuonna 2012, vaikka vuonna 2012 avun osuus EU:n bruttokansantulosta laski 0,45 prosentista 0,43 prosenttiin, mikä on selvästi vähemmän kuin vuoteen 2015 mennessä luvattu 0,7 prosenttia. Kulutuksen lasku, joka vastaa 4 prosentin leikkausta reaalihinnoissa, vastaa 2 prosentin leikkausta vuonna 2011.