PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon YK:n elintarvikejärjestön FAO:n viimeisimmän neljännesvuosiraportin "satoja ja elintarviketilannetta koskevista näkymistä" samoin kuin sen maailman ruokapäivänä 16. lokakuuta 2007 antaman julistuksen,

–  ottaa huomioon kestävää kehitystä koskeneissa pyöreän pöydän neuvotteluissa Pariisissa 11.–12. syyskuuta 2007 esitetyt OECD:n biopolttoaineita koskevan raportin päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.  katsoo, että viimeisimmät kuluttajahintojen korotukset liittyvät muun muassa raaka-aineiden hintojen nousuun, maailmanlaajuisen kulutuksen (etenkin Kiinassa ja Intiassa) kasvuun, huonoista ilmasto-oloista johtuvaan satojen pienuuteen tai varastojen vähenemiseen ja keinotteluun,

B.   katsoo, että suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita mikään ei vielä mahdollista välittömän ja pitkäaikaisen yhteyden osoittamista tiettyjen tuotteiden hintojen korotusten ja biopolttoaineiden kysynnän välillä, mutta että ei pidä unohtaa niitä tapauksia esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa kunnianhimoinen kannustaminen biopolttoaineeksi tarkoitetun maissin tuotantoon aiheuttaa tällä hetkellä suoran ja OECD:n tunnustaman vaikutuksen elintarvikkeiden hintojen korottamiseen,

C.  panee merkille yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tämänhetkisen merkityksen elintarvikeketjun tasapainottajana, jonka tehtävistä yksi tärkeimmistä on taata elintarviketurvallisuus, maataloustulo, laadukas tuotanto sekä ympäristönsuojelu,

D.   katsoo, että YMP:n viimeaikainen kehitys on merkittävästi vähentänyt väliintulomekanismeja tämäntyyppisissä tilanteissa,

E.   panee merkille roolin, joka suurilla jakeluketjuilla ja pienellä määrällä supermarketketjuja on EU:ssa kuluttajahintojen määrittämisessä, ja katsoo, että tällä tavalla kysyntä on voimakkaasti keskittynyttä aina siihen asti, että voidaan olettaa niillä olevan hallitsevan asema neuvotteluissa tuottajien kanssa,

F.   katsoo konkreettisemmin, että eri järjestöjen ja yhdistysten koko unionissa keräämät tiedot näyttävät osoittavan, että suuret supermarketit väärinkäyttävät taloudellista voimaansa pakottaakseen tuottajat ja toimittajat (sekä unioniin että ulkomaille asettautuneet) alentamaan hintojaan kestämättömälle tasolle ja alistumaan asiaankuulumattomiin ehtoihin,

G.   katsoo kuitenkin, että emme voi rajoittua pohtimaan vain hintakriisin sisäisiä seurauksia EU:ssa vaan että päinvastoin olisi otettava huomioon myös maatalouden raaka-aineiden maailmanlaajuisten kurssien nousun vaikutukset köyhemmissä maissa ja etenkin niissä maissa, jotka ovat nettotuojia maailmanlaajuisesti,

1.  onnittelee itseään ja myös komissiota äskettäisestä päätöksestä luopua kesannoinnista hätäkeinona viljan hintojen voimakkaan nousun edessä;

2.  pyytää komissiota kiireellisesti toteuttamaan enemmän toimia muilla aloilla, joita kriisi koskee, kuten maitoalalla, jotta ne voisivat kohdata edellä kuvatun hintojen kohoamisen aiheuttaman tilanteen;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään huomioita tämän äskettäisen hintakriisin vaikutuksista eurooppalaisten perheiden talouteen, jotta voidaan mitata sen todelliset vaikutukset kansalaisten ostovoimaan ja ottaa ne huomioon konkreettisia toimia toteutettaessa, jos ne ovat tarpeen;

4.  pyytää komissiota sitoutumaan tukemaan perusteellista pohdintaa YMP:n tulevasta roolista ylipäätään, mutta myös nykyisistä kriiseistä saaduista opetuksista raaka-aineiden hintojen ja elintarvikkeiden hintojen nousun suhteen;

5.  vahvistaa tässä mielessä, että "terveystarkastus" on sopiva tilaisuus tehdä yhteenveto myös YMP:n osallisuudesta elintarvikeketjun tasapainoon, sillä jättäen huomioon ottamatta äskettäinen hintojen nousu voidaan tällä hetkellä todeta, että tuottajahinnan ja kuluttajahinnan välinen ero on kasvamassa voimakkaasti; pyytää näin ollen komissiota sisällyttämään mainitut huomautukset seuraavaan keskusteluun maatalouspolitiikan toimivuudesta;

6.  toteaa, että Euroopan komission on puututtava asiaan suuremman avoimuuden saavuttamiseksi kaupan alan käytännöissä; pyytää näin ollen tutkinnan (ja tarvittaessa rikkomismenettelyiden EY:n tuomioistuimessa) aloittamista EU:n suurien kauppaketjujen keskittymisen seurauksista, joista kärsivät varsinkin pienet tuottajat, pienyritykset, työntekijät ja kuluttajat, sekä erityisesti pyytää arvioimaan mahdollisia ostovoiman väärinkäytöksiä, joita tästä keskittymisestä voi aiheutua;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.