Xyridaceae
| Xyridaceae | |
|---|---|
.jpg) Xyris bracteata |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: |
Xyridaceae C.Agardh, nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
Abolbodaceae Nakai |
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Xyridaceae on tropiikin ja lämpimien alueiden ruohokasviheimo, joka kuuluu koppisiemenisten Poales-lahkoon ja on siten sukua heinäkasveille (Poaceae).
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimon kasvit ovat tavallisesti varrettomia lehtiruusukekasveja, joiden aineenvaihdunta tuottaa antrakinoneja, ja joilla on limaa erittäviä monisoluisia karvoja. Lehdet ovat usein kahteen riviin järjestyneitä ja asennoltaan syrjittäisiä. Kukinnon varressa on tavallisesti yksi tai useampi alalehtipari, ja kukat sijaitsevat mykeröissä. Kukan verhiö on vastakohtainen ja kölimäinen, joskus kölejä on kaksi; yksi kehälehti on kalvomainen. Terälehdet ovat huomiota herättäviä, enemmän tai vähemmän kynnellisiä, lyhytikäisiä ja toisinaan yhteen kasvaneita. Heteitä on kolme ja ne sijaitsevat terävastaisesti. Emiön luotti on rakenteeltaan monimutkainen ja liuskainen tai suppilomainen. Kussakin emilehdessä on monta siemenaihetta.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xyridaceae-kasvit kasvavat tropiikissa ja lämpimänlauhkeilla alueilla.[1]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo koostuu viidestä suvusta ja 260 lajista, jotka jaetaan kahdeksi alaheimoksi. Heimon erilaistuminen alaryhmikseen lienee alkanut 63 miljoonaa vuotta sitten.[1]
Alaheimo Xyridoideae Arnott
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xyridoideae-kasvit ovat joskus juurakollisia ja tavallisesti haarajatkoisia kasvutavaltaan. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä syrjittäin; harvoin lehdet ovat liereitä, toisinaan ne ovat kielekkeellisiä. Kukassa on kolme haarovaa joutohedettä, ja tavallisesti haarojen päissä on karvoja. Sikiäimessä on monentyyppisiä istukoita ja niissä pitkävartisia siemenaiheita. Luotit sijaitsevat emilehtien saumoissa. Siemenissä on kärkisuomuja tai -hapsuja.[1]
Alaheimon ainoa suku on Xyris, jossa on 225–300 lajia. Se kasvaa kaikkialla tropiikissa ja lämpimillä alueilla, enimmäkseen kuitenkin Brasiliassa, jossa on 150 Xyris-lajia.[1]
Alaheimo Abolbodoideae Reveal
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Abolbodoideae käsittää kasveja, joiden lehtiasento on kierteinen, harvoin kaksirivinen. Achlyphila-suvussa lehdet sijaitsevat syrjittäin. Kukinto on tavallisesti haaraton. Kukassa on erillä Abolboda-lajeilla rihmamaisia joutoheteitä; tavallisesti ne puuttuvat. Sikiäimen istukat ovat aksiletyyppisiä tai laitaistukoita, ja niihin kiinnittyy siemenaiheita, jota ovat tavallisesti suoria (anatrooppisia), joskus luokkimaisia (kampylotrooppisia).[1]
Alaheimon neljään sukuun kuuluvat 26 lajia kasvavat Etelä-Amerikassa ja erityisesti Guyanan ylängöllä. Runsaslajisin on 22-lajinen Abolboda-suku.[1]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Xyridaceae sisältää seuraavat suvut:[2]
- Abolboda Bonpl.
- Achlyphila Maguire & Wurdack
- Aratitiyopea Steyerm.
- Orectanthe Maguire
- Xyris L.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
-
Hedelmöivä Xyris fimbriata
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. mobot.org. Viitattu 26.2.2015.
- ↑ Vascular Plant Families and Genera - List of genera in family Xyridaceae data.kew.org. Viitattu 26.2.2015.
