Venäjän presidentinvaali 2012
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tulokset federaatiopiireittäin | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.jpg)
.jpg)
.JPG)
Venäjän presidentinvaali 2012 järjestettiin Venäjällä 4. maaliskuuta 2012. Venäjän pääministeri Vladimir Putin sai vaalien ensimmäisellä kierroksella noin 64 prosentin ääniosuuden. Toiseksi eniten ääniä, eli noin 17 prosenttia, sai kommunistien Gennadi Zjuganov. Hän kommentoi vaaleja "kieroiksi, täysin epärehellisiksi ja arvottomiksi", jääden pois maanantaina pidetystä ehdokkaiden yhteisestä tiedotustilaisuudesta. Koko maan äänestysprosentti oli noin 65.[1] RIA Novostin mukaan vaalien suurin yllätys oli liberaalin Mihail Prohorovin menestys ja Zjuganovin toinen sija odotettu.
Oppositio arvosteli laajalti 2012 presidentinvaaleja, kuten joulukuussa 2011 pidettyjä duuman vaalejakin, vilpillisiksi ja epäreiluiksi ja piti seuraavan päivän iltana Moskovassa yhteisen mielenosoituksen. Oppositio aikoi järjestää uusia mielenosoituksia 8.-10. maaliskuuta. Punk-yhtye Pussy Riot järjesti helmikuussa noin 40 sekuntia kestäneen mielenosoituksen kirkossa, jossa he esittivät Putinia vastustavan laulun. Seurauksena kolme yhtyeen jäsentä pidätettiin ja tuomittiin kesällä 2012 kahden vuoden rangaistuksiin.
Ehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vladimir Putin, Yhtenäinen Venäjä. Venäjän presidentti 2000-2008; pääministeri 1999-2000 Boris Jeltsinin presidenttikaudella ja 2008-2011 puoluetoverinsa Dmitri Medvedevin presidenttikaudella.
- Gennadi Zjuganov, Venäjän federaation kommunistinen puolue KPRF. Puolueen johtaja vuodesta 1993.
- Vladimir Žirinovski, Venäjän liberaalidemokraattinen puolue LDPR. Kansallismielinen populisti. Puolueen johtaja vuodesta 1991.
- Sergei Mironov, Oikeudenmukainen Venäjä. Puolueen johtaja 2006-2011.
- Mihail Prohorov, riippumattomana ehdokkaana osallistuva miljardööri. Oikea asia -puoleen lyhytaikainen johtaja 2011.
Hylättyjä ehdokkaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalien tulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vladimir Putin varmisti odotetusti voittonsa jo ensimmäisellä kierroksella, saatuaan yli 60 % äänistä. Tämä merkitsee hänelle jo kolmatta kautta Venäjän presidenttinä sitten vuoden 2000.
| Ehdokas | Puolue | Ääniosuus |
|---|---|---|
| Vladimir Putin | Yhtenäinen Venäjä | 63,6 % |
| Gennadi Zjuganov | Kommunistit | 17,18 % |
| Mihail Prohorov | Sitoutumaton | 7,98 % |
| Vladimir Žirinovski | LDPR | 6,22 % |
| Sergei Mironov | Oikeudenmukainen Venäjä | 3,85 % |
| Koko maan äänestysprosentti | 65,25 % |
Lähde:[2]
Reaktioita ja arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan vaalitulos oli odotettavissa ja merkitsi jatkuvuutta. Tuomioja kiinnitti kuitenkin huomiota Venäjällä tapahtuneeseen voimakkaaseen poliittiseen heräämiseen, joka hänen mukaansa tulee johtamaan muutoksiin Venäjällä.[3]
Brittiläisen politiikantutkimuslaitos Chatham Housen mukaan "sosiaalinen ja taloudellinen tyytymättömyys ruokkii väistämättä protestointia", ja se odotti protestien leviävän Moskovasta laajemmalle. Venäläinen oppositiojohtaja ja kirjailija Boris Akunin arvioi hallinnon mahdollisten kovien otteiden johtavan opposition radikalisoitumiseen. Euroopan neuvoston raportissa katsottiin, että Venäjän opposition on nyt kyettävä yhdistämään voimansa muuhunkin, kuin Putinin vastustamiseen. Muuten sitä uhkaa hajaantuminen ja heikentyminen.[4]
Venäjän oppositio syytti vaaleja epärehellisiksi. Kommunistien ehdokas Zjuganov, jolle tämä oli neljäs toinen sija presidentinvaaleissa kutsui vaaleja "kieroiksi, täysin epärehellisiksi ja arvottomiksi". Koko maan äänestysprosentti oli 65,3.[1] Prohorovin mielestä vaalit olivat olleet "epäreilut".
Opposition mielenosoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tulosten julkistamispäivän iltana, maanantaina 5. maaliskuuta oppositio osoitti Moskovassa mieltä käytyjä vaaleja vastaan.14 000-20 000 ihmistä osallistui Puškinin aukiolla alkaneeseen mielenosoitukseen, joka päättyi sen hajottamiseen noin 2 000 ihmisen kieltäydyttyä jättämään aukiota. Myös toinen, Toinen Venäjä -koalition järjestämä mielenilmaus Keskusvaalikomitean liepeillä hajotettiin. Yhteensä poliisi pidätti ainakin väliaikaisesti ehkä jopa yli 1 000 ihmistä.[5] Mielenosoituksissa olivat paikalla ainakin presidenttiehdokas Mihail Prohorov, kansanedustaja Ilja Ponomarjov, Vasen rintama -liikkeen johtaja Sergei Udaltsov, Toinen Venäjä -ryhmän bolševikki Eduard Limonov ja tunnettu bloginpitäjä Aleksei Navalnyi, kansallismieliset aktivistit Vladimir Tor ja Konstantin Krylov, Boris Nemtsov, Sergei Mitrohin, Grigori Javlinski[5][6], Garri Kasparov sekä Ilja Jashin. Oppositio aikoi järjestää uusia mielenosoituksia 8.-10. maaliskuuta.[7]
Ulkopuoliset tarkkailijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etyj piti vakavana ongelmana sitä, ettei vaaleissa ollut todellista kilpailua ja piti vaaleja epäreiluina. Etyjin vaalitarkkailijoiden mukaan kolmasosassa äänestyspaikoista ääntenlaskennassa oli huomautettavaa. Itsenäisten valtioiden yhteisön IVY:n vaalitarkkailijat sen sijaan katsoivat, että vaalit olivat demokraattiset. Tarkkailijaryhmän mukaan vaalit olivat läpinäkyvät, kilpailu avointa ja lakia noudatettiin tiukasti.[8] Venäläisen riippumattoman valvontaryhmän Golosin mielestä vaalit olivat vilpilliset ja Putinin ääniosuuden olisi pitänyt olla noin 51%.[9]
Ehdokkaiden tiedotustilaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalien jälkeisenä päivänä pidetyssä voittajan ja kolmen muun ehdokkaan yhteistilaisuudessa pääministeri Putin lupasi määrätä Keskusvaalikomitean "perusteellisesti selvittämään kaikki mahdolliset rikkomukset", vastauksena Prohorovin ja Mironovin syytöksiin äänestyspaikoilla tapahtuneesta vilpistä. Putin muistutti, että hänen aloitteestaan 95% äänestyspaikoista varustettiin web-kameroilla joulukuun parlamenttivaalien jälkeen. Hän yhtyi Mironoviin, jonka mielestä joistain rikkeistä huolimatta piti rakentava yhteistyö oli protesteja tärkeämpää.[10] Putin kommentoi myös Prohorovin aikeita muodostaa puolue ja pyrkiä uudestaan presidentiksi mahdollisuutena rakentavaan vuoropuheluun ja oli samaa mieltä Prohorovin kanssa siitä, etteivät poliittisesti aktiiviset henkilöt Venäjällä pääse realisoimaan kykyjään. Edelleen Putin vakuutti olevansa valmis “poistamaan väärinkäsityksen muurin kansan ja viranomaisten väliltä".[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venäjän vaalit 2012 - Ehdokkaat esittelyssä. Yle.fi. Viitattu 5.3.2012
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Putin voitti, toista kierrosta ei tarvita 5.3.2012. YLE Uutiset. Viitattu 6.3.2012.
- ↑ All Ballots Counted: Putin Wins 63.6% of Vote. RIA Novosti 5.3.2012
- ↑ Tuomioja: Putinin valinta merkitsee jatkuvuutta Yle 5.3.2012
- ↑ Politiikantuntijat: Venäjän oppositio käännekohdassa Yle 5.3.2012
- ↑ a b Riot Police Break Up Moscow Anti-Putin Protest RIA Novosti 5.3.2012
- ↑ Opposition Rallies Against Putin's Victory RIA Novosti 5.3.2012
- ↑ Opposition Pledges New Anti-Putin Protest RIA Novosti 6.3.2012
- ↑ Etyj: Venäjän vaaleissa ongelmia Yle 5.3.2012
- ↑ Venäjän virallinen vaalitulos valmistuu, riippumaton ryhmä eri mieltä Yle 5.3.2012
- ↑ Putin to Order Probe into Election Violations
- ↑ Putin Ready to Cooperate with Prokhorov’s New Party RIA Novosti 5.3.2012
