Timor
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Vesialue | |
| Korkeimmat kohdat |
Tatamailau[1], 2 963 m[1] |
| Pinta-ala |
30 777 km² |
| Asukasluku |
3 000 000 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Kieli |
Timor on Pieniin Sundasaariin kuuluva saari, joka jakautuu itsenäiseen Itä-Timoriin ja Indonesialle kuuluvaan Länsi-Timoriin. Saaren eteläpuolella on Timorinmeri. Saaren pinta-ala on 30 777 km².
Jo siirtomaakaudella saari oli jaettu hollantilaisten hallinnoimaan länsiosaan ja portugalilaisten hallinnoimaan itäosaan. Hollannin hallitsema osa liitettiin Indonesiaan vuonna 1949, mutta itäosa säilyi Portugalilla vuoteen 1975 saakka, jolloin Indonesia miehitti sen. Japanilaiset miehittivät saarta vuosina 1942–1945. Itä-Timor itsenäistyi pitkän sodan jälkeen vuonna 2002.
Timorlaiset ovat sekoitus papualaisia ja malajilaisia kansoja, mistä syystä saarella puhutaan useita sekä austronesialaisia että papualaisia kieliä. Merkittävimmät paikalliskielet ovat timor (tunnetaan myös nimellä uab meto) ja tetum. Muita austronesialaisia kieliä ovat kawaimina, galoli, idalaka, mambai, kemak, tokodede ja dawan-baikenu. Papualaista alkuperää ovat fataluku, maklere, makasae ja bunak. Saaren itäosissa puhutaan myös portugalia.[2]
Pleistoseenikaudella Timorilla on elänyt muun muassa komodonvaraanin tapaisia jättiläisvaraaneja sekä norsunkaltaisia stegodontteja. Naapurisaari Sumban tapaan Timor on muita Pieniä Sundasaaria vanhempi eikä siellä ole tulivuoritoimintaa. Saaren korkein huippu on 2 963 metrin korkuinen Ramelau.