Tammerkoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo koskesta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Ilmakuva Tammerkoskesta

Tammerkoski (ruots. Tammerfors ström) on koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä,[1] ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä, johon kuuluvat muun muassa Finlaysonin ja Tampellan tehtaat. Nykyään kosken varrella toimii enää vain Takon kartonkitehdas, mutta monet vanhoista tehdasrakennuksista ovat yhä jäljellä. Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista.

Tammerkosken rannalla on vuonna 1986 rakennettu, 63 metriä korkea Sokos Hotel Ilves.[2]

Sillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammerkosken väliaikainen kävelysilta ja Ilves-hotelli.

Tammerkosken yli johtavat seuraavat sillat, järjestyksessä Näsijärvestä Pyhäjärveen päin (pohjoisesta etelään):[3]

Voimalaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammerkosken suu Näsinneulasta nähtynä.

Tammerkoskessa toimii neljä vesivoimalaa:

Tampellan, Finlaysonin ja Keskiputouksen voimalat ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.[8] Alakosken voimalan omistaa Koskienergia Oy.[9]

Tammerkosken voimalaitoksien yhteenlaskettu teho on noin 18 megawattia ja vuosituotanto noin 74 gigawattituntia[1], mikä vastaa noin 3 700 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta[10].

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammerkoski syntyi noin 7 500 vuotta sitten. Alkujaan muinais-Näsijärven vedet virtasivat kohti pohjoista ja laskivat nykyisen Lapuanjoen latvavesien kautta Pohjanlahteen. Veden virtauksiin kuten myös Suomen järvien kehitykseenkin on vaikuttanut voimakkaasti maankohoaminen, joka oli voimakkaimmillaan jääkautisen mannerjään vetäytymisen jälkeen. Maannousu jatkuu yhä edelleen ja nykyisin Tampereella se on noin viisi millimetriä vuodessa. Etelässä vesi nousi jatkuvasti ja syntyi puro, joka syövytti vähitellen hiekkaiseen maaperään kosken. Vähitellen koski kasvoi ja syntyi nykyinen Tammerkoski, jonka kautta vesi virtaa Näsijärvestä 18 metriä alempaan Pyhäjärveen. Näsijärven pinta aleni, kunnes veden virtaus pohjoiseen laskujokeen tyrehtyi. Vielä nykypäivänäkin on havaittavissa joitain merkkejä entisestä pohjoisesta lasku-uomasta. Purkukohdan lähellä on kallio lähellä maanpintaa ja siihen loppui huomattavasti alempana olevaan Pyhäjärveen johtavan lasku-uoman syveneminen. Ilman kalliota Näsijärven vedet olisivat voineet huveta lähes olemattomiin.[11]

Tammerkosken yläjuoksulle syntyi lopulta nykyinen Tampereen kaupunki. Ensimmäisten Tammerkosken myllypatojen rakentaminen sijoitetaan historiateoksissa keskiajalle, viimeistään 1400-luvulle. Myllyoikeuksista käydystä riidasta on varhaisin tieto vuodelta 1466, jolloin Takahuhti, Messukylä ja Tammerkoski kiistelivät myllyosuuksistaan. Runsaat sata vuotta myöhemmin valtiovalta huomasi ensi kertaa Tammerkosken edulliset luonnonolosuhteet ja päätti korvata talonpoikien myllyt omalla kruununmyllyllään. Päätös jäi kuitenkin asukkaiden vastustuksen vuoksi toteutumatta.

Tammerkoskelle syntyi 1600-luvun alussa vahva maakunnallinen markkinapaikka. Vakinainen markkinapaikka säilyi Tammerkosken kartanon lähellä, kosken yli johtavan sillan länsipuolella. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe määräsi vuonna 1638, että Tammerkoskella oli pidettävä vuosittain kahdet markkinat, syysmarkkinat Pertun päivänä elokuussa ja talvimarkkinat Matin päivänä helmikuussa.[12] 1700-luvun alussa päämarkkinat siirrettiin taas Harjuun.

Kuningas Kustaa III matkasi vuonna 1775 Suomeen. Hän allekirjoitti Ruotsissa Gripsholmin linnassa Tammerkosken (nyk. Tampere) kaupungin perustamiskirjan 1.10.1779.[13]

Tammerkoski oli vuosina 1775–1870 rajana Hämeen läänin ja Turun ja Porin läänin välillä.[14] Tampereen kaupunki perustettiin alkujaan kosken länsirannalle, ja vasta vuonna 1876 siihen liitettiin kosken itäpuolella oleva alue.

Kosken äärellä sijainneet tehtaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampellan vanha tehdasrakennus.
Tammerkoski teoksessa Finland framställdt i teckningar (1845-1852)

Tammerkosken rannoilla toimi 1800- ja 1900-luvuilla monia suuria teollisuusyrityksiä. Sen yläjuoksun länsi­rannalla oli Finlaysonin tehdasalue, itäpuolella Tampella. Molempien teollinen toiminta lopetettiin 1990-luvulla, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä jäljellä, nykyään suurelta osin toimisto­käytössä.[15]

Satakunnansillan eteläpuolella kosken länsirannalla on entinen Frenckellin paperitehdas. Se perustettiin jo vuonna 1783 ja lopetti toimintansa vuonna 1928. Tampereen kaupunki osti alueen aikoen rakentaa sinne uuden kaupungintalon sekä asuintaloja. Sotien vuoksi suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta. Nykyään vanhassa tehdasrakennuksessa toimii toimistoja sekä teatteri.[15]

Hämeensillan eteläpuolella kosken itärannalla toimi Tamfeltin verkatehdas vuosina 1856–1967. Nykyään tehdas toimii Hankkiossa noin 8 kilometrin päässä. Suurin osa tehtaan vanhoista rakennuksista purettiin vuoteen 1982 mennessä[15], ja tilalle rakennettiin asuintaloja, Hotelli Ilves ja kauppakeskus Koskikeskus.

Ainoa yhä Tammerkosken varrella toimiva tehdas on kosken alajuoksun länsirannan Takon kartonkitehdas.[15]

Vuosien 1993–2001 20 markan setelissä on näkymä Tammerkosken yläjuoksusta ja sen rannalla olevista teollisuusrakennuksista Satakunnansillalta pohjoiseen katsottuna.[16]

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammerkosken yläjuoksun valaistusratkaisu voitti vuonna 1999 Vuoden valaistuskohde -kilpailun. Kilpailun järjestivät Suomen Valaistusteknillinen Seura ja Valo 99 -tapahtuman järjestäjät.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tammerkosken voimalaitokset Pirkanmaan ELY. Viitattu 23.8.2010 [vanhentunut linkki].
  2. ↑ Hotel Ilves, Tampere | 110295 | EMPORIS www.emporis.com. Viitattu 3.12.2020.
  3. ↑ Paikkatiedot → Kadut ja liikenne → Sillat Tampereen karttapalvelu. Tampereen kaupunki. Viitattu 6.2.2012.
  4. ↑ http://www.palatsinraitinsilta.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Maritta Mustakangas odotti kaksi tuntia Tammerkosken uuden kävelysillan avautumista – Näin silta sai rakentajilta viimeisen silauksen ja avattiin kävelijöille Aamulehti. 1.6.2018. Arkistoitu 20.4.2021. Viitattu 1.6.2018.
  6. ↑ Vesi virtaa jälleen Tammerkoskessa – väliaikainen silta sai lähdön ja kansallismaisema palasi ennalleen Yle Uutiset. 22.9.2021. Viitattu 19.10.2024.
  7. ↑ http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2010/5qhU36uFB.html
  8. ↑ a b Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 236–237. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0
  9. ↑ Kahilaniemi, Sini & Jalovaara, Jukka & Ahonen, Markku & Ojaniemi, Asko & Virolainen, Jyri: Uusiutuvan energian kuntakatselmus: Tampere (PDF) s. 46. Tampere: Tampereen kaupunki, 2016. Viitattu 8.1.2020.
  10. ↑ Teho- ja energiayksiköt Motiva. Viitattu 8.7.2022.
  11. ↑ Aamulehti 3.12.2006 s. A2, prof. Matti Tikkanen
  12. ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 17. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.
  13. ↑ http://www.e-julkaisu.fi/tampere/perustamiskirja/
  14. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuurimaisemat, Tammerkosken teollisuusmaisema Museovirasto. Viitattu 24.8.2010.
  15. ↑ a b c d Mikko Järvi: Tammerkosken muutos ja rakennusperintö Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 23.8.2010.
  16. ↑ 20 markkaa 1993 Setelit.com. Viitattu 18.11.2009.
  17. ↑ Ollila, Riitta: Tammerkosken yläjuoksun maisemavalaistus vuoden valaistuskohde. Rakennustaito-lehti, 1999, nro 9, s. 14. Rakennustieto-lehdet. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.7.2011.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tammerkoski.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tammerkoski&oldid=22814161”