Kutaisi
| Kutaisi (ქუთაისი) |
|
|---|---|
-cropped.jpg) Yleisnäkymä kaupunkiin |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Kutaisi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Georgia |
| Hallintoalue | Imereti |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Nugzar Šamugia |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 65 km² |
| Korkeus | 120 m |
| Väkiluku (2019) ([1]) | 138 200 |
| Aikavyöhyke | UTC+4 |
Kutaisi (georg. ქუთაისი) on Georgian kolmanneksi väkirikkain kaupunki ja Imeretin alueen pääkaupunki. Vuodesta 2012 lähtien se on myös Georgian parlamentin ja hallituksen kotipaikka. Kaupungissa on 138 200 asukasta (vuonna 2019)[1] ja sen pinta-ala on 65[2] neliökilometriä. Kaupunki sijaitsee Imeretin keskiosassa Rioni-joen varrella 80–180 metrin korkeudella merenpinnasta. Kukkulainen Okriban alue sijaitsee kaupungin pohjoispuolella ja Kolkhiin alanko etelä- ja länsipuolella. Tbilisiin on matkaa 220 kilometriä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikin aikaan Kutaisi oli Kolkhiin valtakunnan pääkaupunki. Kaupungin nimi tulee kreikan sanasta kuata ja tarkoittaa "kivistä". Historioitsijat uskovat, että Kutaisi, entinen Aia, oli Iasonin ja argonauttien määränpää heidän etsiessään kultaista taljaa. Keskiajalla Kutaisi toimi yhdistyneen Georgian kuningaskunnan pääkaupunkina ja myöhemmin Imeretin kuningaskunnan keskuksena. 1800-luvun alussa Venäjän keisarikunta liitti Imeretin itseensä ja Kutaisista tuli Kutaisin kuvernementin pääkaupunki.
Kaupunki liitettiin Potin–Tbilisin rautatiehen vuonna 1877, ja seuraavina vuosikymmeninä sen asukasluku kasvoi voimakkaasti. Kutaisiin perustettiin viinin ja mineraaliveden tuotantolaitoksia. 1921 kaupunki toimi 14 päivää puna-armeijan Tbilisistä ajaman menševikkihallituksen pääkaupunkina. 10. maaliskuuta 1921 puna-armeija valloitti kaupungin. Ennen Georgian uutta itsenäisyyttä 1991 Kutaisi oli tärkeä teollisuuskeskus.
Georgian parlamenttia siirtyi vuonna 2012 Kutaisiin vanhasta neuvostoarkkitehtuuria ja keskushallintoa edustaneesta rakennuksesta Tbilisissä. Uuden parlamenttirakennuksen (2012) tieltä räjäytettiin neuvostoajoista muistuttanut Merab Berdzenišvilin luoma toisen maailmansodan veteraanien monumentti, missä yhteydessä menehtyi kaksi sivullista joulukuussa 2009.[3] Vuosina 2010–2012 Kutaisiin valmistui uusi rakennus Georgian hallitukselle (2010), parlamentille (2012) ja sen henkilökunnalle (2011). Vuodesta 2012 Georgian parlamentti on kokoontunut Kutaisissa.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kutaisi sijoittuu pääosin tasangolle, mutta kaupungin pohjoiset alueet ovat kukkuloilla. Kaupunki levittäytyy Rioni-joen molemmille rannoille. Ilmasto on kostean subtrooppinen: talvi on suhteellisen lämmin ja kesä kuuma. Keskilämpötila Kutaisissa on 14,5 °C ja vuosittainen sademäärä noin 1 730 millimetriä.[2]
Nähtävyydet ja kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiaikainen kaupunki on yhä näkyvissä. Erityisesti Mtsvane qvavilan juutalainen kortteli on hyvin säilynyt. Kolme Rioni-joen ylittävää siltaa ovat itsessään nähtävyyksiä: vanhin niistä, Tšatšvis khidi, rakennettiin vuonna 1866, Tsiteli khidi myös 1860-luvulla ja Tetri khidi vuonna 1872. Ukimerionin kukkulalla joen toisella puolella sijaitsee Bagratin katedraali, jonka Georgian kuningas Bagrat III rakennutti vuonna 1003 ja osmanit räjäyttivät vuonna 1692. Rakennus on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon yhdessä kaupungin lähistöllä sijaitsevan Gelatin luostarin kanssa. Katedraalin lähellä on kuninkaallisen palatsin ja linnoituksen raunio, jonka luota avautuu näkymä luostarille saakka. Kaupungissa on myös historian ja etnografian museo, jossa on näytteillä esimerkiksi antiikin ajan esineistöä, 900-luvun ikoneita, käsikirjoituksia ja tyypillistä esineistöä Imeretin alueelta.[5]
Vuonna 1887 kutaisilainen proviisori Mitrofan Lagidze kehitti rakuunanmakuisen limonadin nimeltä tarkhuna. Juomasta tuli suosittu myöhemmin Neuvostoliitossa.[6]
-
Kantakaupunkia Gora-vuoren rinnehissitä nähtynä. -
Georgian uuden parlamenttirakennuksen (2012) istuntosali. -
Kansallisoopperan rakennus -
Teatteritalo. -
Rekonstruoitavana ollut Bagratin katedraali. -
Osin uudelleen rakennettu Bagratin katedraali. -
Läheisen Gelatin luostarin rakennuksia. Monet rakennusten sisäpinnat on koristeltu freskoin tai mosaiikein. -
Sisänäkymä luostarialueelta. -
Dinosauruksen jalanjälkiä kalliossa (Sataplian luola ja museoalue kaupungin lähistöllä).
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Demographic Situation in Georgia 2018 2019. National Statistic Office of Georgia. Viitattu 2020-10-4.
- ↑ a b c Kutaisi city[vanhentunut linkki]
- ↑ http://en.beta.rian.ru/world/20091219/157298460.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Georgia sees glass parliament as symbol of future, 10.6.2012, bbc.com, viitattu 16.1.2014, (englanniksi)
- ↑ Richard Plunkett, Tom Masters: Georgia, Armenia & Azerbaijan, s. 62–63. Lonely Planet, 2004. ISBN 1-74059-138-0
- ↑ Tarkhun — Georgian Tarragon Soda georgia.to. 2024. Viitattu 13.10.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kutaisi Wikimedia Commonsissa
- Kutaisin kotisivut (georgiaksi) (englanniksi) (venäjäksi)
| Piirivapaat kaupungit: Batumi | Gagra | Kutaisi | Poti | Rustavi | Suhumi | Tqvartšeli | Tskhinvali |
| Piirikunnat: Abaša | Adigeni | Akhalgori | Akhalkalaki | Akhaltsikhe | Akhmeta | Ambrolauri | Aspindza | Baghdati | Bolnisi | Bordžomi | Dedoplistsqaro | Dmanisi | Dušeti | Džava | Gagra | Gali | Gardabani | Gori | Gudauta | Gulripši | Gurdžaani | Kareli | Kaspi | Keda | Kharagauli | Khašuri | Khelvatšauri | Khobi | Khoni | Khulo | Kobuleti | Lagodekhi | Lantškhuti | Lentekhi | Marneuli | Martvili | Mestia | Mtskheta | Ninotsminda | Oni | Otšamtšire | Ozurgeti | Qazbegi | Qvareli | Satškhere | Sagaredžo | Samtredia | Senaki | Sighnaghi | Šuakhevi | Suhumi | Telavi | Terdžola | Tetri tsqaro | Tianeti | Tqibuli | Tsageri | Tsalendžikha | Tsalka | Tšiatura | Tškhorotsqu | Tšokhatauri | Tsqaltubo | Vani | Zestaponi | Zugdidi |