Aleksanterinkatu (Helsinki)
| Aleksanterinkatu | |
|---|---|
| Alexandersgatan | |
 Aleksanterinkatu on joukkoliikennekatu, jolla liikennöivät vain raitiovaunut ja taksit. |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Tieluokka | katu |
| Alkupiste | Kolmen sepän aukio, Kluuvi |
| Päätepiste | Meritullintori, Kruununhaka |
| Katso myös | Aleksanterinkatu (Helsinki) Commonsissa |
Aleksanterinkatu (ruots. Alexandersgatan, lempinimeltään Aleksi) on katu Kluuvin ja Kruununhaan kaupunginosissa Helsingin keskustassa. Se halkoo kaupungin liikekeskustaa itä–länsisuunnassa alkaen Katajanokan kanavan rannalta Päävartion takaa Meritullintorilta ja päättyen Kolmen sepän aukiolla Mannerheimintiehen.
Katu on ollut Suomen virallinen joulukatu vuodesta 1949 lähtien. Kadun yläpuolelle sijoitetut jouluvalaisinnauhat ovat nykyisin käytössä Unioninkadun ja Kolmen sepän aukion välisellä osalla Aleksanterinkatua vuosittain marraskuun loppupuolelta loppiaiseen saakka.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanterinkatu on Helsingin historiallinen pääkatu, jonka itäosa tunnettiin Ruotsin vallan aikana vaihtelevasti nimellä Suurkatu (Storgatan) ja Suuri pitkäkatu (Stora långa gatan). 1800-luvun alkupuolella käytettiin nimiä Kuninkaankatu (Kungsgatan), Pitkäkatu (Långa gatan), Uudenmaankatu (Nylandsgatan), Rauhankatu (Fredsgatan) ja Suuri Rauhankatu (Stora Fredsgatan). Nykyisen nimensä Alexandersgatan se sai vuonna 1833 keisari Aleksanteri I:n mukaan, ja suomenkielistä nimeä alettiin käyttää vuonna 1866.[1] Samoihin aikoihin katua jatkettiin täytetyn Kluuvinlahden poikki länteen nykyiseen pituuteensa. Kluuvinlahden entiset rantaviivat on nykyisin merkitty kadun poikki kulkevilla messinkilaatoilla Tuula Närhisen taideteoksessa Kluuvinlahden fossiilit.
Raitiovaunut ovat kulkeneet Aleksanterinkadulla Helsingin raitioliikenteen alusta lähtien. Toinen Helsingin ensimmäisistä 1890 rakennetuista hevosvetoisista raitiolinjoista kulki Aleksanterinkatua pitkin.[2] Katu oli aikoinaan varsin vilkasliikenteinen. Niinpä Helsingin ensimmäiset liikennevalotkin kytkettiin toimimaan Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan ennen Helsingin olympialaisia 5. lokakuuta 1951. 1980-luvulla Aleksanterinkadun länsiosa kuitenkin muutettiin joukkoliikennekaduksi, jolla sallitaan raitiovaunuliikenteen lisäksi vain huolto- ja taksiliikenne. Tässä vaiheessa jalkakäytäviä levennettiin tuntuvasti. Kun Mikonkatu myöhemmin muutettiin kävelykaduksi, nämä Helsingin ensimmäiset liikennevalot poistettiin.[3]
Kävelykatusuunnitelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkkitehti Jorma Mänty esitteli suunnitelmansa Aleksanterinkadun muuttamisesta jalankulkukaduksi Helsinki-seuran järjestämässä tilaisuudessa vuonna 1967.[4] Tämän jälkeen erityisesti Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. ajoi kadun muuttamista kävelykaduksi. Aleksanterinkadulla suoritettiin kävelykatukokeilu 12. kesäkuuta – 12. lokakuuta 1970 Mannerheimintien ja Unioninkadun välisellä osuudella. Kokeilua jatkettiin 13. lokakuuta 1970 – 8. tammikuuta 1971 Mannerheimintien ja Fabianinkadun välisellä osuudella. Tällöin katu oli suljettuna yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä. Huolto- ja tavaraliikenne sekä raitioliikenne sen sijaan sallittiin kadulla.[5]
Aleksanterinkadun kävely-ystävällisyyttä parannettiin Kolmen sepän aukion rakentamisella siirtämällä ajokaista Kolmen sepän patsaan ja Stockmannin väliin vuonna 1980.[6] Aleksanterinkadusta ei koskaan tullut kävelykatua, mutta sen jalkakäytävät levennettiin vuosina 1982–1986.[7]
Poikkikadut idästä länteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mariankatu (vasemmalta raitiotiekiskot Katajanokalta; linjat 4 ja 5)
- Ritarikatu (oikealle)
- Helenankatu (vasemmalle)
- Katariinankatu (vasemmalta, yksisuuntainen); raitiovaunuliikennettä (2) / Snellmaninkatu (oikealle); raitiovaunuliikennettä (7).
- Sofiankatu (vasemmalle)
- Unioninkatu; raitiovaunuliikennettä vasemmalle, Kauppatorille (2) – tästä Aleksanterinkatu jatkuu joukkoliikennekatuna: raitiovaunut 2, 4, 5 ja 7, taksit
- Fabianinkatu
- Kluuvikatu (kävelykatu)
- Mikonkatu (kävelykatu, Aleksanterinkadun pohjoispuolella kävelykatu, jolla liikennöi kuitenkin myös raitiolinja 7 molempiin suuntiin ja linja 5 Katajanokan suuntaan päin ajettaessa)
- Keskuskatu (kävelykatu)
Aleksanterinkatu päättyy Kolmen sepän aukiolle, jonka keskellä on Kolmen sepän patsas (Felix Nylund, 1932). Aukion etelälaidassa on Stockmannin tavaratalo (Sigurd Frosterus, 1930), pohjoislaidassa Vanha ylioppilastalo (Hampus Dalström, 1870) sekä Tallbergin liiketalo (Elia Heikel, Stefan Michailow, 1899).
Aukiot ja huomattavat rakennukset idästä länteen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanterinkadun varrella on runsaasti huomattavia historiallisia rakennuksia, aukioita ja muistomerkkejä.
Katu alkaa Pohjoisrannasta Päävartion (Carl Ludvig Engel, 1834) takaa. Sitä vastapäätä kadun pohjoispuolella on kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus, Vanha tulli- ja pakkahuone (1765). Talo on vinossa muihin rakennuksiin nähden, koska se oli ainoa valmistunut osa Augustin Ehrensvärdin suunnittelemasta Helsingin puolustuslinjasta, jonka oli tarkoitus koostua kaupunkia kiertävästä muurista ja siihen sovitetuista rakennuksista.
Tulli- ja pakkahuoneen jälkeen Aleksanterinkadun pohjoispuolella, Mariankadun ja Ritarikadun välissä on Ritaripuistikko ja uusgoottilainen Ritarihuone (Georg Theodor von Chiewitz, 1862), jossa aatelissääty kokoontui säätyvaltiopäivien aikana. Sen jälkeen Ritarikadun ja Snellmaninkadun välissä on Valtioneuvoston linna (Carl Ludvig Engel, 1822), jossa toimivat pääministerin kanslia ja valtiovarainministeriö. Snellmaninkadulta Unioninkadulle Aleksanterinkatu kulkee pitkin Senaatintorin eteläreunaa, ja myös Valtioneuvoston linnan pääjulkisivu on torin puolella. Torin pohjoisreunassa on Helsingin tuomiokirkko (Carl Ludvig Engel, 1852), ja sen keskellä on keisari Aleksanteri II:n patsas (Walter Runeberg, 1894). Kadun eteläpuolella on vanhoja 1700-luvun kauppiastaloja, joita on modernisoitu eri tarkoituksiin: Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntona toimiva Brummerin talo, kantakaupungin vanhin rakennus Sederholmin talo (1757), jossa on kaupunginmuseon näyttelytiloja, Vanha raatihuone sekä Kiseleffin talo, jossa Stockmannin tavaratalo toimi 1930-luvulle asti.
Vilkas liikekatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanterinkadun osuus Senaatintorilta Mannerheimintielle on Helsingin vilkkain liikekatu. Toria sivuavan Unioninkadun sekä Fabianinkadun välissä on kadun pohjoispuolella Helsingin yliopiston päärakennus (C. L. Engel 1832 – J. S. Sirén 1937), jonka pääjulkisivu on Senaatintorin puolella. Kadun eteläpuolella samalla kohdalla on entinen Suomen Yhdyspankin pääkonttori (1936), jossa nykyään toimii sen seuraaja, Nordea-pankki. Kluuvikadun kulmassa kadun pohjoispuolella on entinen Elannon tavaratalo, nykyinen kauppakeskus Kluuvi. Mikonkadun kulmassa on vastakkain kaksi huomattavaa liikerakennusta: pohjoiskulmassa tavaratalo Aleksi 13:n rakennus eli niin sanottu Lundqvistin liiketalo (Selim A. Lindqvist, 1900), joka edustaa englantilaistyylistä tiiliarkkitehtuuria, eteläkulmassa vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Gesellius-Lindgren-Saarinen, 1906), joka on kansallisromanttisen arkkitehtuurimme helmiin kuuluva, Hilda Flodinin kiviveistoksilla koristeltu graniittilinna. Myös Helsingin World Trade Center -rakennus on kyseisellä kadulla.
Kulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksanterinkadulla on oma ruutu suomenkielisessä Monopoly-lautapelissä.
Aleksanterinkatu on tapahtumaympäristönä Helsingin Sanomien pitkäaikaisen pilapiirtäjän Kari Suomalaisen tunnetuimpiin kuuluvassa piirroksessa Joulukatu vuodelta 1954. Piirroksessa jouluisessa ihmisvilinässä pakettejaan kantavat ohikulkijat eivät kiinnitä huomiotaan joulun kuokkavieraaseen, porraskäytävässä seisovaan Jeesukseen.[8]
Aleksanterinkadun ja lähistön julkiset taideteokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aleksanterinkadun ja Senaatintorin julkiset taideteokset lännestä itään
.jpg) |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
_monument_in_Helsinki,_Finland.jpg) |
| Robert Stigell, Ilmarinen 1888 | Robert Stigell, Väinämöinen, 1888 | Walter Runeberg, Kleobis ja Biton, 1878 | Felix Nylund, Kolme seppää, 1932 | Tuula Närhinen, Kluuvinlahden fossiilit, 2003 | Hilda Flodin, Vuolukivinaamiot, 1901 | Robert Stigell, Kehruu ja metsästys, 1900 | Aimo Tukiainen, Kuluttajaperhe, 1950 | Felix Nylund, Wuorion talon julkisivuveistokset, 1928 | Walter Runeberg ja Johannes Takanen, Aleksanteri II, 1894 |
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
-
-
![Aleksanterinkatu 48 Talon on suunnitellut Kurt Simberg [10]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f6/Aleksanterinkatu_48%2C_Arkkitehti_Kurt_Simberg%2C_1958_-_G27409_-_hkm.HKMS000005-km0000nczn.jpg/83px-Aleksanterinkatu_48%2C_Arkkitehti_Kurt_Simberg%2C_1958_-_G27409_-_hkm.HKMS000005-km0000nczn.jpg)
-
![Balderin talo Talon on suunnitellut Pehr Granstedt [12]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Balderin_talo_2021-05-13.jpg/120px-Balderin_talo_2021-05-13.jpg)
-
-
-
-
-
![Fazerin liiketalo vuonna 1931. Talon on suunnitellut Gösta Juslén [14]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Kluuvikatu_3_-_Aleksanterinkatu_38%2C_Arkkitehti_G%C3%B6sta_Jusl%C3%A9n%2C_1931_-_N25440_-_hkm.HKMS000005-km00300i.jpg/90px-Kluuvikatu_3_-_Aleksanterinkatu_38%2C_Arkkitehti_G%C3%B6sta_Jusl%C3%A9n%2C_1931_-_N25440_-_hkm.HKMS000005-km00300i.jpg)
-
-
![Hermeksen talo Talon on suunnitellut Grahn, Hedman & Wasastjerna [16]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0b/Hermeksen_talo_IMG_1144.jpg/120px-Hermeksen_talo_IMG_1144.jpg)
-
Kauppakeskus Kluuvi vuonna 1999.
muokkaa -
-
![Lundqvistin liiketalo Talon on suunnitellut Selim A. Lindqvist [18]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Aleksi_13.jpg/120px-Aleksi_13.jpg)
-
![Pohjolan talo Talon on suunnitellut Gesellius, Lindgren, Saarinen [20]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/23/Pohjolan_talo.png/120px-Pohjolan_talo.png)
-
-
![Sederholmin talo vuonna 2005. Talon on suunnitellut Samuel Berner [22]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Sederholmin_talo.jpg/120px-Sederholmin_talo.jpg)
-
![Stockmann vuonna 2004. Talon on suunnitellut Sigurd Frosterus [24]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Stockmann_department_store_in_Helsinki_at_dawn_in_December_2004.jpg/120px-Stockmann_department_store_in_Helsinki_at_dawn_in_December_2004.jpg)
-
-
![Tallbergin talo Talon on suunnitellut Elia Heikel ja S. Michailoff [26]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Aleksanterinkatu19ja21.jpg/120px-Aleksanterinkatu19ja21.jpg)
-
-
![Valtioneuvostonlinna Talon on suunnitellut Carl Ludvig Engel [28]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/98/Valtioneuvoston_linna.jpg/120px-Valtioneuvoston_linna.jpg)
-
![World Trade Center vuonna 2009. Talon on suunnitellut Pauli E. Blomstedt [30]. muokkaa](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/WTC_helsinki_%28Embassy_of_Malaysia%29.jpg/120px-WTC_helsinki_%28Embassy_of_Malaysia%29.jpg)
![Aleksanterinkatu 48 Talon on suunnitellut Kurt Simberg [10]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aleksanterinkatu_48,_Arkkitehti_Kurt_Simberg,_1958_-_G27409_-_hkm.HKMS000005-km0000nczn.jpg)
![Balderin talo Talon on suunnitellut Pehr Granstedt [12]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Balderin_talo_2021-05-13.jpg)
![Fazerin liiketalo vuonna 1931. Talon on suunnitellut Gösta Juslén [14]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kluuvikatu_3_-_Aleksanterinkatu_38,_Arkkitehti_G%C3%B6sta_Jusl%C3%A9n,_1931_-_N25440_-_hkm.HKMS000005-km00300i.jpg)
![Hermeksen talo Talon on suunnitellut Grahn, Hedman & Wasastjerna [16]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Hermeksen_talo_IMG_1144.jpg)
![Lundqvistin liiketalo Talon on suunnitellut Selim A. Lindqvist [18]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aleksi_13.jpg)
![Pohjolan talo Talon on suunnitellut Gesellius, Lindgren, Saarinen [20]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Pohjolan_talo.png)
![Sederholmin talo vuonna 2005. Talon on suunnitellut Samuel Berner [22]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Sederholmin_talo.jpg)
![Stockmann vuonna 2004. Talon on suunnitellut Sigurd Frosterus [24]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Stockmann_department_store_in_Helsinki_at_dawn_in_December_2004.jpg)
![Tallbergin talo Talon on suunnitellut Elia Heikel ja S. Michailoff [26]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aleksanterinkatu19ja21.jpg)
![Valtioneuvostonlinna Talon on suunnitellut Carl Ludvig Engel [28]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Valtioneuvoston_linna.jpg)
![World Trade Center vuonna 2009. Talon on suunnitellut Pauli E. Blomstedt [30]. muokkaa](/https/fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:WTC_helsinki_(Embassy_of_Malaysia).jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helminen, Martti & Hietala, Marjatta: Aleksanterinkadun historiaa 1.3.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 2.7.2024.
- ↑ Hevosraitiotielinjat 1890–1901, 1913–1917 www.raitio.org. Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 7.11.2022.
- ↑ Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "Arkkitehti Jorma Mänty: Aleksin kävelykatumuutos kokonaissuunnitelman osaksi." Helsingin Sanomat. 19.5.1967.
- ↑ Lehtonen, Heikki&Wegelius Ville (toim.): Aleksanterinkadun Kävelykatukokeilu 12.6.1970-8.1.1971. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto.
- ↑ Uusittu Kolmensepänaukio Helsingin jalankulkukeskus. Suomen Sosialidemokraatti. 5.11.1980.
- ↑ Heikkilä, Mikko & Karppinen, Seppo & Santasalo, Tuomas.: Suomalaisia kävelykeskustoja. Ympäristöministeriö.
- ↑ Seppo Porvali: Kari – tasavallan hovinarri, s. 61–62. Helsinki: Kustannus Oy Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-10-1.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y7a
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y7a. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007vh
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007vh. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=201568
- ↑ https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=201568. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ya4
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ya4. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003xwv
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003xwv. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003xx5
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003xx5. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007w6
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000007w6. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y4e
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003y4e. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0021mh
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0021mh. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000005nv
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000005nv. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ycn
- ↑ https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km003ycn. Tieto on haettu Wikidatasta.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksanterinkatu (Helsinki) Wikimedia Commonsissa
- Aleksin joulukadun avajaiset vuonna 1950 (lyhytelokuva, 1950) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Parkkeerauspulma pääkaupungissa. Raitiotiekiskot pois Aleksanterinkadulta?, Ilta-Sanomat, 07.07.1939, nro 153, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot