Työaika
Työnantajan on tunnettava työaikaa koskevat EU:n säännöt ja noudatettava niissä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Päivittäistä ja viikoittaista vähimmäislepoaikaa, taukoja, yötyötä sekä vuosilomaa ja viikoittaista enimmäistyöaikaa koskevia sääntöjä on kunnioitettava.
Tärkeää
Sovellettavista säännöistä on aina otettava selvää, koska kansalliset säännöt tai työehtosopimukset voivat olla suotuisampia työntekijän kannalta.Työaika
Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän keskimääräinen viikoittainen työaika, ylityö mukaan luettuna, on enintään 48 tuntia. Voimassa olevista kansallisista säännöistä riippuen viikoittainen työaika voidaan laskea keskiarvona 4, 6 tai 12 kuukauden ajanjaksolta.
Lepoajat
- Päivittäinen lepoaika: Työntekijälle on annettava vähintään 11 tunnin yhtäjaksoinen päivittäinen lepoaika minkä tahansa 24 tunnin jakson aikana.
- Viikoittainen lepoaika: Työntekijöillä on oikeus vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseen viikoittaiseen lepoaikaan jokaista seitsemän päivän jaksoa kohti kahden viikon ajanjaksolla.
Tauot
Jos työpäivä kestää yli 6 tuntia, työntekijän on saatava pitää tauko. Tauon kesto määritellään yleensä työehtosopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä.
Yö- ja vuorotyö
Yötyöntekijöiksi lukeutuvat työntekijät, jotka työskentelevät vähintään 3 tuntia päivittäisestä työvuorostaan yöaikaan. Yöaika on kansallisessa lainsäädännössä määritelty vähintään 7 tunnin jakso, johon sisältyy ajanjakso keskiyön ja aamuviiden välillä.
Yötyöntekijöiksi katsotaan myös työntekijät, jotka työskentelevät tietyn osuuden vuosittaisesta työajastaan edellä mainitun yöajan aikana. Vaikka työntekijä ei siis tekisi yövuoroja joka päivä mutta tekee säännöllisesti yötyötä vuoden aikana, hän lukeutuu yötyöntekijäksi ja hänellä on oikeus erityiseen suojeluun.
- Työaikarajoitukset: Yötyöntekijä ei saa työskennellä keskimäärin yli 8:aa tuntia vuorokaudessa yöajaksi määritellyn ajanjakson aikana. Jos työ on erityisen vaarallista tai ruumiillisesti tai henkisesti huomattavan rasittavaa, 8 tunnin päivittäinen enimmäistyöaika ei saa ylittyä 24 tunnin aikana (tosiasiallisesti, ei keskimäärin).
- Terveystarkastukset: Yötyöntekijöille ja vuorotyöntekijöille on tarjottava ilmainen terveystarkastus ennen yötyön tai vuorotyön aloittamista. Terveystarkastusten on oltava luottamuksellisia, ja ne on tehtävä säännöllisesti. Jos yötyöntekijällä on yötyöstä aiheutuvia terveysongelmia, hänet on mahdollisuuksien mukaan siirrettävä päivätyöhön tai muuhun kuin yövuoroon.
Esimerkkitapaus
Emman oikeudet ympäri vuorokauden auki olevassa tehtaassa
Emma työskentelee huoltotehtävissä ympäri vuorokauden auki olevassa tehtaassa. Hän ei tee yötyötä jatkuvasti, mutta noin kaksi kertaa kuukaudessa hänen pitää tehdä yövuoro klo 23–7. Vuoden aikana nämä säännölliset yövuorot muodostavat tietyn osuuden hänen kokonaistyöajastaan. Koska Emma tekee säännöllisesti yövuoroja, hänet katsotaan yötyöntekijäksi, minkä vuoksi häntä koskevat yötyötekijöiden työaikarajoitukset ja hänellä on oikeus erityisiin terveystarkastuksiin.
Vuosiloma
EU:n työaikasääntöjen mukaan työnantajan on annettava työntekijöilleen vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma. Määräaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät saavat palkallista vuosilomaa suhteessa työaikaansa. Sairauslomalla olevalla työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa muuksi ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnitellun vuosiloman aikana sairauslomalla olevalla työntekijällä on oikeus pitää kyseinen vuosiloma pyynnöstään eri aikaan, siitä riippumatta, alkaako sairausloma ennen suunniteltua palkallista vuosilomaa vai sen aikana.
Lepoajat poikkeuksellisissa olosuhteissa
Jos työ edellyttää jatkuvaa läsnäoloa tai palvelun tai tuotannon keskeytymättömyyttä, kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa voidaan sallia rajoitettuja poikkeuksia vähimmäislepoaikoja koskeviin EU:n sääntöihin. Tämä on sallittua seuraavilla toimialoilla:
- hotellit ja vastaavat majoituspalvelut
- palo- ja pelastuspalvelut
- toimialat, joilla työtä ei voi keskeyttää teknisistä syistä
- maatalous.
Tällaisista poikkeuksista voidaan määrätä myös alan työehtosopimuksessa, mutta työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta on aina vaalittava. Poikkeuksiin sovelletaan kuitenkin tiukkoja ehtoja. Työntekijälle on annettava vastaava korvaava lepoaika välittömästi sen työskentelyjakson jälkeen, jota lepoajalla on tarkoitus kompensoida.
Esimerkkitapaus
Kriisitoiminta ja sairaanhoitajan lepoaika
Sairaanhoitajana työskentelevää Paulienia pyydettiin jäämään töihin vuoronsa jälkeen, sillä voimakkaan myrskyn johdosta sairaalan oli otettava äkillisesti vastaan paljon hätätapauksia. Yleensä hänelle kuuluu 11 tunnin lepoaika vuoron jälkeen, mutta kriisin vuoksi sitä piti lykätä. Kun tilanne oli saatu hallintaan, Paulien sai korvaavan lepoajan seuraavana päivänä.
Tärkeää
Poikkeustapauksissa, joissa korvaavan lepoajan myöntäminen ei ole objektiivisista syistä mahdollista, työntekijän on edelleen saatava asianmukaista suojelua.Päivystäminen ja varallaolo
Terveydenhuollossa, pelastuspalvelussa tai teknisissä huoltotehtävissä työskentelevien henkilöiden pitää usein päivystää tai olla varalla. Jos työnantaja vaatii päivystystä tai varallaoloa, hänen on otettava selvää EU:n säännöistä tällaisen ajan laskemisesta työaikaan.
Päivystys: Jos työntekijän edellytetään olevan työpaikalla tai muussa työnantajan määrittämässä
paikassa päivystyksen aikana, tätä aikaa pidetään EU:n lainsäädännön mukaan työaikana.
Päivystyksen kesto on laskettava kokonaisuudessaan osaksi työntekijän työaikaa.
Esimerkkitapaus
Marian päivystysvuoro sairaalassa lasketaan työajaksi
Maria on lääkäri, ja hänellä on päivystysvuoro sairaalassa. Hänen on pysyttävä sairaalassa ja oltava valmis avustamaan hätätilanteissa. Vaikka hän ei hoitaisi potilaita aktiivisesti, hänen on pysyttävä paikalla koko päivystysajan ja oltava välittömästi saatavilla. Koko tämä ajanjakso lasketaan työajaksi EU:n lainsäädännössä.
Varallaolo: Jos työntekijä on varalla eli muualla kuin työnantajan määrittämässä paikassa (esimerkiksi kotonaan), työnantajan asettamat ehdot määrittävät, lasketaanko varallaoloaika työajaksi osittain tai kokonaan. Jos varallaoloaikana työntekijälle asetetut velvoitteet eivät estä työntekijää nauttimasta tavanomaisesta vapaa-ajastaan, ainoastaan työsuoritukseen liittyvä aika on katsottava työajaksi. Muista, että kansallisessa lainsäädännössä on erilaisia tulkintoja varallaoloajasta, ja että käytössä voi olla myös erityisiä ehtoja ja sopimuksia.
Esimerkkitapaus
Alex ja EU:n säännöt varallaolosta
Huoltotehtävissä työskentelevän Alexin on oltava varalla yksi yö viikossa. Hän saa olla silloin kotonaan tai missä tahansa haluamassaan paikassa, kunhan se ei ole liian kaukana työpaikasta. Työnantaja edellyttää, että hän vastaa kaikkiin puheluihin (eli hän ei voi valita, vastaako hän puheluun vai ei), ja hänen on oltava työpaikalla viiden minuutin kuluessa puhelusta. EU:n sääntöjen mukaan koko varallaoloaika lasketaan työajaksi.
Suostumus ylityöhön
Kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa työntekijän kanssa voidaan sopia myös viikoittaisen 48 tunnin aikarajan ylittävästä työajasta. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylityöstä tai perua suostumuksensa siihen milloin tahansa ja seuraamuksitta. Työantajan on pidettävä kirjaa kaikista tällaista työtä tekevistä työntekijöistä. On huomattava, että tämä poikkeus koskee vain viikoittaista enimmäistyöaikaa, ei muita työaikaa koskevia sääntöjä.
Esimerkkitapaus
Francesco haluaa säilyttää työ- ja yksityiselämän tasapainon
Francesco on IT-asiantuntija, jota pyydetään suostumaan ylitöihin satunnaisissa projekteissa. Työ- ja yksityiselämän tasapaino on Francescolle tärkeää, joten hän kieltäytyy. Työnantaja kunnioittaa tätä päätöstä, ja Francesco saa jatkaa normaalin työajan tekemistä joutumatta kärsimään päätöksestään.
Erityistapaukset
- Kuljetusalan työntekijät: Erityisiä työaikasääntöjä on noudatettava silloin, kun työntekijä kuljettaa matkustajia tai toimittaa tavaroita rauta-, ilma-, vesi- tai maanteitse.
- Nuoret työntekijät: Myös nuoriin työntekijöihin sovelletaan erityisiä työaikasääntöjä.
Seuraavista linkeistä saa maakohtaista tietoa.