Superpesis-seurat suhtautuvat myönteisesti Unibet-diiliin – ”Enemmän uhkakuvia, jos seurat olisivat sooloilleet”

Yle tavoitti viidestä Superpesis-seurasta toimihenkilöitä kommentoimaan Superpesiksen ja Unibetin diiliä. Sotkamon Jymystä nähdään, että sopimus on koko pesäpallon etu.

Vimpelin Veto 3. finaalissa.
Kuva: Pasi Suokko / Apollo Photo / All Over Press

Superpesis-seuroissa suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti Superpesiksen ja vedonlyöntiyhtiö Unibetin solmimaan pääyhteistyökumppanuuteen. Rahapelimarkkinoilla käynnistyy Suomessa vapaa kilpailu 1. heinäkuuta alkaen.

Yhteistyökumppanuus edellyttää vielä Unibetin lisenssihakemuksen hyväksynnän Poliisihallitukselta. Yle tavoitti viisi seuraa kommentoimaan sopimusta.

Sotkamon Jymy on miesten Superpesiksen jättiläisiä. Toimitusjohtaja Mikko Kuosmanen näkee, että sopimus on koko pesäpallon etu.

– Vaarana olisi ollut, että kärkiseurat olisivat tehneet isompia sopimuksia ja sitä kautta olisi tullut tällainen taloudellinen ylivoima. Sarjat olisivat jakautuneet vielä voimakkaammin isoihin ja pieniin. Näkemyksemme mukaan tämä mahdollistaa sen, että keskitaso saa niitä resursseja.

– Kärkiseurat ovat varmaan käyneet oman markkina-arvonsa neuvottelemassa. Tässä pitää puntaroida pitkässä juoksussa koko lajin elinvoimaa eikä katsoa ehkä liikaa itseään. Olemme olleet prosessissa mukana ja kokeneet, että tämä on paras mahdollinen malli, Kuosmanen kommentoi.

Sami Haapakoski lyömässä. Syöttötuomari seuraa tilannetta kuvan etualalla.
Sotkamon Jymyssä nähdään, että sopimus on koko pesäpallon etu. Kuva: Olli Korhonen / Sotkamon Jymy

”Isompi riski, jos seurat olisivat lähteneet sooloilemaan”

Mahdollinen skenaario olisi voinut olla se, että Superpesis-seurat olisivat alkaneet tekemään itsenäisesti sopimuksia eri ulkomaalaisten vedonlyöntiyhtiöiden kanssa. Lapuan Virkiän puheenjohtaja Tero Ala-Nissilä näkee, että uhkakuvia olisi enemmän, jos seurat olisivat lähteneet itse ”sooloilemaan”.

Sooloilulla Virkiän mies tarkoittaa sitä, että seurat olisivat lähteneet räätälöimään omin päin sopimuksia vedonlyöntifirmojen kanssa.

– Isot seurat olisivat olleet siinä vaiheessa varmasti hyvinkin vahvoilla ja pienemmät seurat taas heikoilla. Koska tämä on yhdessä sovittu, tämä on siinä mielessä turvallinen malli kaikille Superin seuroille.

Ala-Nissilä sanoo, että seurat voivat myös itse vaikuttaa siihen, millaisia rahasummia kukin saa. Superpesiksen hallituksen puheenjohtaja Vesa Karjalahti avasi Yle Urheilulle, että uudessa rahanjaossa seura saa tietyn osan, mutta pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan tilanteeseen lisää.

– Siellä on urheiluun sekä markkinointiin ja näkyvyyteen liittyviä elementtejä. Isona elementtinä on myös yleisö- ja katsojakokemus, Karjalahti kertoi.

Lapuan Virkiä tuulettaa.
Lapua Virkiän Tero Ala-Nissilä suhtautuu sopimukseen positiivisesti. Kuva: Tomi Hänninen/Chilipictures

Seuroille tiukat vaatimukset

Hyvinkään Tahkon toiminnanjohtaja Antti Yli-Saunamäki näkee, että muutos nykyiseen toimintamalliin on erittäin suuri. Hän sanoo, että seurat tulevat saamaan moninkertaisen rahamäärän verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Yli-Saunamäen mukaan Superpesis on laittanut seuroille todella tiukat vaatimukset, mihin rahaa saa tulevassa mallissa käyttää.

– Seurojen pitää pystyä toiminnallisesti kehittymään ja rakentamaan omaa organisaatiota. Se on asia, mikä johtaa pesäpalloseurojen ammattimaistumiseen entistä enemmän, hän uskoo.

Yli-Saunamäen mukaan seurat ovat olleet jo parin vuoden ajan yhteistyössä pohtimassa, miten rahapeliuudistus tulee lajissa vaikuttamaan. Ajatuksena hänen mukaansa on ollut se, että raha menisi ensisijaisesti organisaatioihin eikä pelaajille.

Hän uskoo, että sopimus toteutuessaan tasaa seurojen välisiä toimintaeroja ja pitää ratkaisua seurojen yksittäisiin sopimuksiin verrattuna parempana ratkaisuna.

Yli-Saunamäki lisää uuden yhteistyösopimuksen olevan seuroille haaste siinä, kuinka ammattimaisia ne pystyvät olemaan.

Mahdollinen uhkakuva

Pattijoen Urheilijat on miesten Superpesiksen pienempiä seuroja. PattU voitti Suomen mestaruuden 2008, mutta se on ollut pitkään joukkue, jolle jo pudotuspeleihin pääseminen on nappisuoritus. Päättyneellä kaudella se pelasi puolivälierissä.

Seuran puheenjohtaja Olli Kaisto näkee Unibet-sopimuksessa mahdollisuuksia. Hän oli Ylen soittokierroksella tavoitetuista kuitenkin ainoa, joka näki, että tässäkin mallissa uhkakuvana voi olla, että isot ovat selvästi suurempia ja pienet pieniä.

– Mielestäni on hyvä, että tehdään ylätason sopimus. Tämä on kaikille niin uusi asia, että aika näyttää, miten se toimii. Toivon, ettei tämä tule jakamaan seuroja hirveästi suuriin ja pieniin. Jakoperuste olisi aika tasapuolinen.

– Tietysti tämä kumppanihan määrittelee, antaako sen saman suunnan kaikille vai isoimmille enemmän ja pienimmille vähemmän. Se on uhkakuva, että isot suurenevat ja pienet kuihtuvat. Toivon, että sellaista seurausta tällä asialla ei tule olemaan, Kaisto kommentoi.

PuMun pelaajat tuulettaa.
Puna-Mustat nousi Superpesikseen. Helsingissä asuville pelaajille kustannukset ovat suurempia kuin muilla paikkakunnilla. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

”Hetkittäinen helpottava apu”

Roihuttaret on pelannut jo tovin naisten Superpesiksessä, mutta ensi kaudella myös miesten pääsarjassa nähdään helsinkiläisväriä. Puna-Mustat lunasti sarjanousun perjantaina.

Neljä viikkoa PuMu:n toimitusjohtajana työskennellyt Antti Toiviainen kertoo, että Ykköspesiksessä pelannutta helsinkiläisseuraa on pidetty kartalla siinä, miten neuvottelut merkittävästä yhteistyösopimuksesta ovat Superpesiksen kanssa edenneet.

Hän pitää vain positiivisena, että sarja saa uusia yhteistyökumppaneita ja sitä kautta lajille uutta nostetta.

– Näistä kumppanuuksista tulee jokaiselle joukkueelle jonkinnäköinen osuus, ja sitä kautta se on tietenkin kaikkien seurojen etu. Saamme sillä omia kustannuksiamme katettua.

Toiviainen ei näe, että sopimukseen liittyisi varsinaisia riskejä yhtään sen enempää kuin aiemminkaan.

Mutta.

– Tietenkin sellainen fakta on, että kun vedonlyönti on aiemmin joissakin maissa vapautunut, siinä usein hämärtyy todellisuus seuraavan kolmen vuoden aikana. Se ei ole mikään automaattinen rahoitusinstrumentti joukkueelle tuleviksi kausiksi. Se on hetkittäinen helpottava apu, mutta kovin pitkälle seuran taloutta ei voi sen varaan rakentaa, Toiviainen muistuttaa.