TORINO.
Mauro Berruto, 57, jätti aikoinaan lähtemättömän vaikutuksen suomalaiseen lentopalloon. Mutta yhtä lailla Suomi on jättänyt jälkensä tähän italialaisvalmentajaan.
Kun Suomi saapui Torinoon pelaamaan ja harjoitteli juuri siinä samaisessa hallissa, Palazzetto dello Sport Gianni Astissa, missä Berruto aikoinaan aloitti päävalmentajauransa, oli Berruto heti paikalla katsomassa joukkueen harjoituksia. Hän ehti harjoitusten aikaan jutella tovin myös maajoukkueen nykyisen päävalmentajan Olli Kunnarin kanssa.
Kun Berruto valmensi Suomen maajoukkuetta 2005–2010, oli Kunnari hänen joukkueensa vakiopelaajia.
– Minulla on kymmenittäin muistoja Suomesta. Se oli todella upeaa aikaa minulle. Olin melko nuori, 36-vuotias tullessani Suomen päävalmentajaksi. Lähtötaso ei ollut kovin korkea, Berruto muisteli Kreikka-ottelun tauolla ja kertoi, että sekä Suomen että Kreikan päävalmentajat (Kunnari ja Konstantinos Christofidelis) ovat hänen entisiä pelaajiaan.
– Minun on vaikea valita suosikkia, mutta rakastan Suomea valtavasti ja maa on ollut minulle hyvin tärkeä. Suomi on antanut minulle niin paljon, että sydämeni sykkii näille kavereille.
Kokemukset Suomessa tärkeimpiä
Suomen maajoukkue ei ollut ennen Berruton aikakautta selviytynyt EM-kisoihin kymmeneen vuoteen. Lentopalloliitto kiinnitti Berruton useaksi vuodeksi tehtävään ja antoi hänelle tarvittavat resurssit. Projektin piti olla kuusivuotinen, mutta Berruto käytti optionsa 2010 ja siirtyi Italian päävalmentajaksi.
Tulisieluinen valmentaja sai suomalaispelaajat pelaamaan haluamallaan tavalla, ja tulosta alkoi tulla varsin nopeasti. Sekä Berruton että monen muun mieleen on jäänyt etenkin Moskovan 2007 EM-kisat ja Suomen neljäs sija, jota Berruto kuvailee upeaksi.
– Muistan yhä hyvinkin yksityiskohtaisesti Espanjaa vastaan pelatun välierän neljännen erän. Johdimme ottelua erin 2–1 ja olimme johdossa myös neljännessä erässä. Mutta urheilu on kuitenkin sellaista – ja Espanja voitti lopulta mestaruuden, Berruto muisteli 2–3-tappioon päättynyttä ottelua.
Suomi pääsi Berruton aikana pelaamaan myös Maailmanliigaan, joka tänä päivänä kulkee nimellä Kansojen liiga. Joukkue otti näiden kovien otteluiden kautta lisää kehitysaskelia, ja yhden vuoden aikana Suomi voitti niin Brasilian, Venäjän, Yhdysvallat, Serbian kuin Puolankin eli kaikki maailman parhaat joukkueet.
– Kun vertaan lähtötilannetta saavuttamaamme tasoon, se kokemus jää mieleen elämäni tärkeimpänä työtehtävänä. Tietysti voitin olympiamitalin Italian kanssa, mutta ei se kuitenkaan vedä vertoja Suomelle, Berruto sanoi.
Ainoa tapa kehittyä
Berruto kertoi keskustelleensa Kunnarin kanssa Kansojen liigasta. Hän on tyytyväinen siihen, että Suomi on jälleen päässyt parhaiden joukkoon. Berruton mielestä Kunnarilla on nyt käsissään vähän samankaltainen nuori joukkue, jolla on hieno tulevaisuus edessään.
– Mielestäni ainoa tapa kehittyä, on pelata itseään parempia vastustajia vastaan. Meillä kävi näin Maailmanliigassa. Alussa on tietysti vaikeaa, ja se on normaalia, mutta se on ainoa keino ylittää omat rajansa ja nousta korkeammalle tasolle.
Berrutolla oli Suomen päävalmentajana myös unelma viedä joukkue olympialaisiin asti. Tämä tavoite ei kuitenkaan toteutunut, vaikka oli erittäin lähellä. Hän uskoo, että Suomella on nyt mahdollisuus päästä toteuttamaan tämä unelma.
– Tällä joukkueella on ikää, intoa ja laatua, mutta kokemusta ehkä vielä puuttuu. Sellaista he voivat kartuttaa tällaisissa turnauksissa sekä seuroissaan. Se on todella suuri ja vaativa tavoite, mutta se on saavutettavissa oleva.
Ylpeä valmentajavalmennettavistaan
Berruton päävalmentajakauden pelaajista Kunnari on tätä nykyä Suomen päävalmentaja, Tuomas Sammelvuo on Suomen kansainvälisesti menestynein valmentaja, Mikko Esko aloittaa juuri päävalmentajauraansa VaLePassa ja Tapio Kangasniemi toimi pitkään naisten maajoukkueen päävalmentajana.
– Olen heistä ylpeä. Kun niin monista omista pelaajista tulee myöhemmin valmentajia, se tarkoittaa, että ehkä on itsekin jättänyt heihin jonkin jäljen, Berruto sanoi.
Berruto ei ole valmentanut lentopalloa enää kymmeneen vuoteen, sillä hän keskittyy nykyään tekemään urheilupolitiikkaa Italian parlamentissa. Intohimo lentopalloon ei kuitenkaan ole kadonnut, eikä hän ole sulkenut ovea lopullisesti valmennukselta.
– Lentopallo ei ole vain osa elämääni, se on elämäni. Kaikki mitä teen ja tiedän, on lentopallon ansiota. Olen hyvin ylpeä lentopallourastani, Berruto vakuutti.