Googlen edustajat liikkuivat nimettöminä Suomessa – tämän takia he valitsivat Vaalan, Kajaanin ja Muhoksen

Google investoi 13 miljardia euroa datakeskuksiin Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle sekä Haminaan. Taustalla on eri instituutioiden vuosien työ.

Google esitteli itseään ja mahdollisuuksia työllistyä Kajaanissa torstaina. Video: Jarmo Nuotio, Rami Moilanen / Yle

Googlen 13 miljardin euron datakeskusinvestointi Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle sekä Haminaan ei syntynyt sattumalta. Teknologiajätti Google vakuutettiin vuosien työn tuloksena. Suomen viileä ilmasto ja vakaa yhteiskunta olivat ratkaisevia syitä investoinnille.

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen sanoo, että Lumi-supertietokoneen maine ja ympärille kasvanut datakeskusten verkosto ovat tehneet alueesta houkuttelevan.

Googlen datakeskustoimintojen Pohjoismaiden aluejohtaja Jukka Vainonen kertoo, että sijoituspaikkojen valinnan kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat olleet muun muassa se, että saatavilla on ollut maata sekä sähköverkkoa ja sähköä on ollut hyvin saatavilla. Kajaani, Vaala ja Muhos ovat ottaneet Googlen tervetulleina vastaan heti alusta alkaen.

Kajaanin kaupunkiin otettiin ensimmäisen kerran yhteyttä syksyllä 2023. Yhteydenottajat eivät paljastaneet henkilöllisyyttään, mutta kysymykset olivat tarkkoja.

– Annettiin pyydettyjä tietoja kaupungin palveluista ja osaavan työvoiman saatavuudesta, Hämäläinen sanoo.

Käytännössä kaupungin suurin rooli on ollut kaavoituksessa. Kaupunki on laatinut yleis- ja asemakaavoja, mutta prosessi jatkuu edelleen.

Tekoäly muutti hakua pohjoiseen

Invest in Finland on ollut Googlen kanssa tekemisissä jo vuodesta 2006–2007, jolloin teknologiajätti päätyi Haminaan. Uusi laajentumiskierros alkoi keväällä 2023, mutta elokuussa suunta muuttui ratkaisevasti.

– Tekoälyn vaatimukset, kasvava sähkön tarve ja mahdollisuus laajentaa toimintaa korostuivat. Etelästä paikkoja ei enää katsottukaan, vaan siirryttiin pohjoisemmaksi, missä on tuulivoimavaltaista energiatuotantoa, kertoo Business Finlandin datakeskustoiminnan asiantuntija Jouni Salonen.

Googlen edustajat liikkuivat loka-marraskuussa 2023 nimettöminä useilla paikkakunnilla. Kilpailijapaikkoja oli viiden ja kymmenen välillä, mutta valinnat kaventuivat nopeasti kolmeen kuntaan.

– Googlelaiset eivät kunnan isännille paljastaneet, keitä he ovat, mutta minä koetin vakuuttaa kuntalaisia, että tässä on ihan oikea uskottava toimija taustalla, Salonen muistelee.

Googlen Otanmäen datakeskuksen työmaa ilmakuvassa.
Googlen Otanmäen datakeskuksen työmaa syyskuun 2026 puolivälissä. Kuva: Janne Pussila / Yle

Suomessa oli valinnanvaraa

Suomen valintaan vaikuttivat useat tekijät. Sähköverkko on Euroopan vakainta, ja 94 prosenttia sähköstä on hiilidioksidineutraalia. Maa on harvaan asuttu ja tilaa löytyy.

– Meillä on tilaa, kylmyyttä, jäähdytysvettä, puhdasta ilmaa ja meillä on vakaa yhteiskunta, luettelee Kainuun yrittäjien varapuheenjohtaja Jari Haapaniemi.

Myös Nato-jäsenyydellä oli merkitystä.

– Se, että olemme Natossa, tuo turvaa ja vakautta, Salonen sanoo.

Salosen mukaan Suomi oli myös verrattain alihyödynnetty maa datakeskusten suhteen. Täällä oli mahdollisuuksia valita, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Miljardien merkitys herättää keskustelua

Investoinnin kokonaisarvo on 13 miljardia euroa, mutta luku sisältää myös IT-kaluston ja prosessorit, joita ei valmisteta Suomessa. Infraan, rakennuksiin ja sähkölinjoihin arvioidaan menevän noin kolme miljardia euroa.

– Faktisesti miljardeja jää Suomeen. Miljardi on iso raha, eikä sitä pidä väheksyä. Meidän pitää keskittyä siihen, mitä meillä on, ja pyrkiä ottamaan mahdollisimman suuri osuus rakentamisesta, Business Finlandin Salonen toteaa.

Googlen laskelmien mukaan investointi tuo noin 1 200 suoraa työpaikkaa.

Jukka Vainonen kertoo, että Googlen mukaan kokonaisvaikutus on 37 000 työpaikkaa, ja se koskee kaikkia neljä lokaatiota: Kajaania, Vaalaa, Muhosta sekä Haminaa. Tässä on sekä pysyviä että rakennusaikaisia työpaikkoja mukana.

Jouni Salonen lisää, että epäsuorat ja välilliset vaikutukset ovat vielä suurempia.

– Kiinteistöverosta ei ole kauheasti puhuttu, mutta eihän se yhteen miljoonaan jää, mitä nämä kunnat tulevat vuositasolla saamaan, Salonen arvioi.

Yrittäjät odottavat hitaampaa evoluutiota

Kainuussa suhtaudutaan investointiin realistisen toiveikkaasti. Haapaniemi uskoo hitaaseen, mutta varmaan muutokseen.

– Tämä tapahtuu pienin askelin. Kun pysähdymme viiden vuoden päästä katsomaan taaksepäin, huomaamme, että tässä on tapahtunut paljon hyviä asioita, hän sanoo.

Alueella on jo nyt näkynyt vilkastumista. Lounasravintolat ovat täynnä, ja rakennustyömaat työllistävät.

– Meillä on paljon pieniä osaavia yrityksiä, jotka yhteistyössä voivat saada aikaiseksi merkittäviä tuloksia, Haapaniemi toteaa.

Hän kehottaa yrittäjiä aktiivisuuteen ja rohkeuteen.

Karttakuva Pohjois-Suomesta, jossa Oulu, Muhos, Vaala ja Kajaani on merkitty sekä tekstiä paikkakuntien nimissä.
Kolmen Googlen tulevan datakeskuksen sijaintikunnat. Kuva: Hanna Juopperi / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Perusta rakennettiin vuosia sitten

Googlen kiinnostus Kajaania kohtaan ei syntynyt tyhjästä. CSC:n Lumi-supertietokone ja sen ympärille kasvanut osaaminen ovat luoneet pohjan, joka houkutteli kansainvälisiä toimijoita.

– Tässä on ollut valtava joukko ihmisiä, jotka ovat nähneet paljon vaivaa tämän asian edistämiseksi, ja yhdessä eri instituutiot ovat vuosikausia tehneet tämän eteen työtä, Haapaniemi kiittää.

Hän uskoo, että tämä on vasta alkua.

– Datakeskukset voivat olla viemässä meitä nousukauteen. Tämä tuo uutta energiaa ja toimintaa alueelle.

Hanke etenee ja konkretisoituu lähiaikoina.

– Kun ympäristövaikutusten arviointi saadaan päätökseen, voidaan alkaa luvittaa hankkeita. Nyt tehdään valmistelevia töitä, kertoo Jukka Vainonen.