Ulko-oven vieressä on banaanilaatikoita. Tänne on juuri muutettu, ne paljastavat.
Muoniolaisessa rivitalossa asuvat 27-vuotiaat Juhana ja Milja Korva sekä pian vuoden täyttävä Eedla.
Perhe muutti Tampereelta elokuun alussa. Seikkailuvuosi pohjoisessa oli ollut mielessä jo pitkään.
Haave konkretisoitui, kun Juhana sai töitä fysiikan ja matematiikan opettajana. He päätyivät Muonioon, sillä olivat kuulleet siitä hyvää paikallisilta tutuiltaan.
Korvat tekivät muuttopäätöksen viikon varoajalla.
Perillä Miljalle iski aluksi kauhu, kun hän ymmärsi muutoksen suuruuden. Juhanalle pohjoisessa asuminen oli tutumpaa jo lapsuudesta Ylitorniolla.
Nyt arki uudella paikkakunnalla on lähtenyt rullaamaan.
Muonio tuntuu heistä eloisuutensa vuoksi kokoaan isommalta paikalta.
– Moni muuttaa Lappiin rauhan ja kiireettömyyden perässä, mutta minä iloitsen siitä, että täällä on sopivasti tekemistä ja touhua, Milja Korva kertoo.
Milja käy Eedlan kanssa seurakunnan tiistaipuurolla ja perhekerhossa. Yhdessä perhe retkeilee luonnossa ja osallistuu kunnan tapahtumiin:
Muonio menestyy muuttoennusteissa
Muonio porskuttaa tavalla, josta moni pikkukunta voi vain haaveilla.
Samaan aikaan kun väki vähenee suurimmassa osassa Suomen kunnista, Muoniossa asukasluku kasvaa 9,5 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Se selviää tutkimusyhtiö MDI:n tuoreesta väestöennusteesta. Myös Tilastokeskus ennustaa Muonioon kasvua.
Eikä siinä kaikki: Muonioon muuttaa innokkaasti lapsiperheitä, se saa kiitosta THL:ltä nuorisotyöstä ja menestyy vetovoimaisuustutkimuksessa.
Väestön ennustetaan kasvavan myös naapurikunta Kittilässä. Se on helpompi ymmärtää. Siellä on esimerkiksi matkailun vetonaula Levi, kaivosteollisuutta sekä enemmän ihmisiä ja rahaa.
Mutta että Muonio – vaatimaton Tunturi-Lapin kunta, jossa on 2 300 asukasta eikä yhtä selkeää matkailukeskusta. Piskuinen kirkonkylä sijaitsee Ruotsin rajalla, ja siellä on kaikki välttämätön, mutta ei mitään ylimääräistä.
Suurin ylpeydenaihe lienee Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, joka levittäytyy pitkänhuiskeana myös naapurikuntien alueelle. Toki on myös hiihtokeskukset Olos ja Pallas.
Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki lupaa kertoa meille, mikä on menestyksen salaisuus.
Eläväinen ja televisiosta tuttu
Tapaamme kunnanjohtajan vuosi sitten valmistuneessa päiväkoti Tunturihelmessä. Uusi päiväkoti rakennettiin, kun edellinen jäi liian pieneksi.
Enbuska-Mäki on tuoreesta väestöennusteesta silminnähden ilahtunut.
Seitsemän vuoden kunnanjohtajuuden aikana hän on toki huomannut Muonion suosion, mutta ennustetun asukasluvun kasvun suuruus yllätti.
– Siinä on muoniolaisille sulateltavaa, Enbuska-Mäki sanoo.
Näkymä ei nimittäin ole sellainen, johon Muoniossa on totuttu. Vielä ennen 2020-lukua kunta oli yhtäjaksoisesti muuttotappiollinen.
Korona-aikana jotain tapahtui. Ihmiset rupesivat tekemään etätöitä ja kaipaamaan luonnon rauhaan. Muonion väkiluku alkoi vähitellen kasvaa.
Tunnettuutta ja näkyvyyttä kunnalle on tuonut vähän yllättäväkin asia: Suuri seikkailu -tosi-tv-ohjelma. Moni tunnistaa muoniolaisia maisemia sen takia, Enbuska-Mäki kertoo.
Kunnassa kasvun eteen on tehty viime vuosina paljon.
Päiväkodin lisäksi on rakennettu esimerkiksi uusi hyvinvointikeskus ja hoivapalveluyksikkö. Enbuska-Mäki pitää tärkeänä sitä, että kunnassa on terveet tilat ja kattavat palvelut.
Muonio on satsannut myös harrastusmahdollisuuksiin, kulttuuriin ja vapaa-ajan tapahtumiin.
Seikkailuhenkiset ja luontoa vaalivat muuttavat Muonioon
Muonio on selvittänyt, ketkä kuntaan muuttavat.
Enbuska-Mäen mukaan se houkuttelee etenkin seikkailuhenkisiä ja luontoa arvostavia nuoria aikuisia, joista monet ovat perheellisiä. Tällaisia ihmisiä hakeutuu myös ammattiopisto Lappian eräopaskoulutukseen, joka on yksi kunnan vetonauloista.
Tutkimusyhtiö MDI:n mukaan Muonioon muutetaan erityisesti Etelä-Suomen suurista kaupungeista.
Kuolleisuus ei vähennä väestöä merkittävästi, sillä Muonion ikärakenne on useimpia vastaavia kuntia nuorempi ja syntyvyys on suhteellisen korkea.
Matkailu- ja autotestauselinkeinoihin painottuneeseen Muonioon muutetaan myös ulkomailta. Viime vuonna 3,1 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaan kansalaisia.
– Kansainvälisyys on täällä niin arkipäiväistä, ettei sitä tule hirveästi edes ajateltua, Enbuska-Mäki sanoo.
Luonto oli yksi tärkeä tekijä, kun Korvan perhe päätti muutosta Muonioon:
Asuntopula ei anna armoa
Jos väestöennuste pitää kutinsa, Muonio kasvaa yli 200 uudella asukkaalla.
Enbuska-Mäen mielestä se on hienoa, mutta vie ongelman äärelle, jonka moni muukin lappilaiskunta jo jakaa.
Mistä kaikille asunnot?
Muonio on etsinyt uusia keinoja taklata asuntopulaa tänäkin vuonna. Keväällä kunta remontoi entisen päiväkodin tiloihin kaksi soluasuntolaa. Huhtikuussa käynnistyi myös asumisneuvonta, josta saa apua asunnon etsimiseen.
Pitäisi painaa kaasua, mutta joudummekin painamaan jarrua.
Korvan perhe kertoo, että muuton jälkeen heiltä on jatkuvasti kysytty, miten he löysivät asunnon. He asuvat kunnan vuokra-asunnossa, jonka saaminen sujui ongelmitta.
Asunto- ja tonttipula mietityttää Enbuska-Mäkeä. Hän toivoo ongelmaan valtion tukea.
– Muonio kasvaa ja pitäisi painaa kaasua, mutta joudummekin painamaan jarrua.
Kaavoitetuille tonteille rakennetaan kunnassa nyt tiuhaan. Viime ja kuluvan vuoden aikana Muoniossa on myönnetty noin 20 vakituiseen asumiseen liittyvää rakennuslupaa, kun mukaan lasketaan myös vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi.
Yksi valtavan muodonmuutoksen kokenut alue on Tuomaanpalo. Olostunturin kyljessä sijaitsevalta vaaralta on hienot maisemat alas kirkonkylälle.
Omakotitaloalueella oli vuosikausia myynnissä 15 tonttia. Nyt niistä on parin vuoden sisään myyty jo kymmenen.
Viikko sitten upouuteen taloonsa muuttanut perhe hääräilee laudanpätkien parissa pihallaan. Ohi pyöräilee myös nainen, joka on matkalla muutama vuosi sitten valmistuneeseen kotiinsa.
Molemmat kertovat rakennuttaneensa talon, koska valmiita ei Muoniosta löytynyt.
Kadulla kutsutaan kylään
Korvan perheellä on ollut Muoniossa tervetullut olo. Pienen paikkakunnan ihmisten tuttavallisuus on ollut heistä virkistävää.
Se on näkynyt esimerkiksi silloin, kun perhe on kylällä jutellut vastaantulijoiden kanssa tai rapsutellut jonkun koiranpentua, ja pian heidät onkin jo kutsuttu kylään.
– Tampereella se olisi outoa, mutta ei täällä, Juhana Korva sanoo.
Hänen mielestään Muoniosta ei puutu mitään muuta paitsi hyviä frisbeegolf-ratoja.
Perheen ajatuksena on asua kunnassa alkuun vuosi. Sitten he päättävät, jäävätkö vai lähtevätkö.