Rovaniemellä sunnuntaina ja maanantaina järjestetty Euroopan arktinen huippukokous nosti Lapin ja arktisen alueen tärkeyttä esiin, vaikka konkreettisista käytännön asioista ei Rovaniemellä päätettykään.
Näin kokouksen antia arvioi Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Sanna Kopra.
– Kokoukseen osallistuneiden EU-maiden johtajilta tuli varsin hyvä julkilausuma tärkeistä arvoista, joiden tulisi edelleen määrittää arktista politiikkaa, Kopra sanoo.
Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta arktista strategiaa, jonka on määrä olla valmis syyskuun lopussa tai lokakuun alussa.
Varsinkin sotilaallisen liikkuvuuden investoinnit eli uusien teiden rakentaminen ja vanhojen parantaminen ovat Kopran mukaan väistämättömiä nykyisessä poliittisessa ja turvallisuustilanteessa.
– Investointeja varmasti tulee. Se tietysti on hyvä asia, jos ne kohdistuvat niihin teihin, mitä Lapissa toivotaan parannettavan. Niihin liittyy myös paljon paikallisia kysymyksiä ja huolia, kuten Kutturantiehen, hän sanoo ja viittaa uusien tieosuuksien haittoihin porotaloudelle.
Tavoittena saada Venäjän uhka strategiapaperiin
Uuteen strategiaan liittyen Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui EU-johtajia ja EU-maiden päättäjiä Rovaniemelle, jotta Suomelle tärkeitä asioita mainittaisiin strategiapapereissa.
Niitä ovat muun muassa turvallisuus ja Venäjän uhka sekä jäänmurtajaosaamisen tärkeys. Jäänmurtajilla turvataan etenkin arktisella alueella vedenalaisia kaapeleita sabotaasilta.
Kokouksen osallistujat olivat lehdistötilaisuudessa asioista jopa liikuttavan yksimielisiä, sanoo Sanna Kopra.
Jäänmurtajatilaukset vaativat kuitenkin aikaa ja rahaa. Taloustilanne on tiukka ja myös muualla Euroopassa on rahareikiä.
– Jäänmurtajakaupat ovat pitkiä prosesseja. On epävarmaa, tulevatko ne toteutumaan ja mikä on Suomen rooli. Vielähän ei mitään konkreettista ole sovittu, tutkimusprofessori Sanna Kopra toteaa.
Tutkimusprofessori Kopra on ilahtunut, että kokouksessa Euroopan mahtimiehet ja -naiset muistivat julkilausumassa ”kovan” turvallisuuden eli sotilaallisen puolustuksen lisäksi myös ”pehmeitä” puolia.
Niitä ovat muun muassa demokratia, alkuperäiskansojen ja alueen asukkaiden oikeudet, tutkimuksen tärkeys sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristönsuojelun näkökulma.
– Ainakin julkilausuman mukaan näistä on keskusteltu. Keskustelut on tietysti käyty suljettujen ovien takana, eli on vaikea sanoa, kuinka paljon näistä asioista on keskusteltu.
Syystapahtuma tukee ympärivuotista matkailua
Isot kokoukset ja tapahtumat ovat tärkeitä Rovaniemen kaupungille ja ne tuovat monia eri mahdollisuuksia yrityksille ja näkyvyyttä kaupungille, sanoo kaupunginjohtaja Joonas Hänninen.
– Yksi on tapahtumapuoli, kun pystymme tuomaan tänne isoja, merkittäviä tapahtumia. Se tuo meille vierailijoita.
Kaupungin tavoitteena on kehittää ympärivuotista matkailua, eli houkutella vierailijoita muulloinkin kuin talvella.
– Ja nyt ollaan kauniissa syysajassa. Tämä aika sopii hyvin tapahtumille, kaupunginjohtaja Hänninen toteaa.
Näkyvyyttä tuo myös toimittajat ja kuvaajat monista eri maista, jotka tekivät uutisia huippukokouksesta.
– Täällä oli toista sataa toimittajaa ja saimme näkyvyyttä ympäri maailmaa, Hänninen kertoo.
Rovaniemen katukuvassa näkyi poliiseja ja turvahenkilöstöä tavallista paljon enemmän. Myös ruuhkia muodostui keskustan liikenteeseen.
Miten jämerät turvajärjestelyt olivat huippukokouksessa Rovaniemellä ja miten ne näkyivät katukuvassa? Kuuntele Yle Areenassa keskustelua huippukokouksen annista: