Tampere avaa ensimmäisenä suomalaiskaupunkina toimiston Ukrainaan.
Ukrainan länsiosissa Lvivissä torstaina avattavan edustuston on tarkoitus auttaa pirkanmaalaisten yritysten vientiponnisteluja valtaville jälleenrakentamismarkkinoille.
– Vaikka sota jatkuu edelleen, niin yhteyksien luominen pitää tehdä jo nyt. Paikallisen kumppanien löytäminen vie aikaa, sanoo Tampereen apulaispormestari Ilkka Porttikivi (sd.).
Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Business Tampere auttaa etsimään kumppaneita, joita voi myös tavata Lvivin keskustassa sijaitsevassa toimistossa.
– Me näytämme omalla esimerkillämme, että täällä pitää olla läsnä, jos haluaa päästä Ukrainan markkinoille, sanoo Business Tampereen Ukrainan maajohtaja Minna Tihinen kolmen vuosikymmenen kokemuksella maan yrityskulttuurista.
Kysyttäessä riskeistä Ilkka Porttikivi totesi, että kaupungin ja yritysten pitää tiedostaa, millaiseen kaupunkiin ovat tulossa, vaikka Lvivissä on ollut hänen vierailunsa aikana rauhallista.
Esimerkiksi torstain vastaisena yönä Venäjä teki ilmaiskun Kiovaan ja iski kerrostaloon Odessassa.
– Ei me koskaan tiedetä, minne Venäjä iskee.
Valtavat jälleenrakennusmarkkinat
Ukrainan jälleenrakennuksen mittakaava ylittää tuoreimpien arvioiden mukaan 500 miljardia euroa.
Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan Ukrainan jälleenrakentaminen voi tuoda Suomen eri toimialoille tulevaisuudessa lisää vientiä jopa 1–2 miljardin euron arvosta vuosittain.
– Jonain päivänä sota loppuu, ja sodan aikanakin rakennetaan ja korjataan jatkuvasti. Rahahanat tulevat olemaan auki vuosia, ellei jopa vuosikymmeniä, sanoo kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.
Aallon mielestä on korkea aika tehdä Tampereen kaupungin tapaisia avauksia Ukrainan suuntaan.
– Muut Pohjoismaat ovat lähteneet Suomea aktiivisemmin avaamaan taloudellista yhteistyötä. Jotain peliliikkeitä on pakko tehdä pian.
Myös Business Finlandin erityisasiantuntija Jyrki Härkki ennustaa, että sodan päättyessä alkaa ”hirveä ryntäys” jälleenrakentamishankkeisiin.
– Kannattaisi mennä markkinoille jo ennen kuin sota loppuu ja luoda yhteyksiä jo nyt, Härkki linjaa.
Ministeri: Suomi muiden Pohjoismaiden vauhdissa Ukraina-asioissa
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) on tyytyväinen Tampereen toimiston avaukseen Lvivissä.
– Olen suosittanut, että isot kaupungit katsoisivat Ukrainan suuntaan. Vaikka toimiston avauksessa korostuukin nyt Tampereen oma osaaminen ja aktiivisuus, on myös tärkeää, että viemme yhdessä kaikkia suomalaisia yrityksiä eteenpäin, Tavio kommentoi.
Ulkoministeriö vastaa Suomen vienninedistämisestä ulkomailla.
Tavio ei ole huolissaan siitä, että Suomi olisi takamatkalla Ukrainan bisnesmahdollisuuksien hyödyntämisessä.
– Me olemme hyvässä vauhdissa. Esimerkiksi betonirakentamisen erityisasiantuntijalla Peikolla ja Hesburgerilla on jo Ukrainassa tuotantoa ensimmäisinä suomalaisina yrityksinä. Kaiken kaikkiaan maassa toimii tällä hetkellä noin 50 suomalaisyritystä.
Tavio kertoo, että myös Wärtsilän voimalaitosyhteistyö ja Suomen johtama väestönsuojakoalitio on kerännyt paljon kiitosta.
Suomi on muun muassa Finnveran kautta kohdentanut noin 200 miljoonaa euroa suomalaisyritysten mahdollisia tappioita varten, jos sellaisia Ukrainan markkinoilla tulisi.
Tavion mukaan tämänkaltaiset vientivakuudet voivat vähentää yritysten riskiä osallistua sotaa käyvän maan markkinoille.
Pirkanmaalle on kehittynyt erityisesti puolustusteollisuusklusteri, eikä ministeri vähättele sen merkitystä.
Tavion mukaan tilanne on puolustusteollisuudessa jo se, että yritys ei ole uskottava, ellei sillä ole toimintaa Ukrainassa.
– Puolustusteollisuus on yksi Suomen vientivetureista.
Katso videolta, mitä Lvivin kaupungin investointijohtaja Andriy Pavliv ajattelee yhteistyöstä Tampereen kanssa:
Puolustusosaamista molempiin suuntiin
Suomen vienti Ukrainaan notkahti selvästi Venäjän laajan hyökkäyssodan alettua vuonna 2022.
Suomalaisyritysten toiminta Ukrainassa on toistaiseksi pienimuotoista, mutta kiinnostus on suurta. Business Finlandin Jyrki Härkki arvioi, että Ukrainasta kiinnostuneita suomalaisyrityksiä on satoja.
– Haaste on siinä, että varsinkin pk-yritykset tarvitsevat paikallista apua. Ukraina ei ole helppo markkina ja yhteistyökumppaneiden taustat pitää tarkistaa huolella.
Pami Aalto näkee suomalaisyrityksille valtavat mahdollisuudet Ukrainassa. Esimerkkeinä hän nostaa puolustusteollisuuden, energia-alan ja it-alan, joissa kaikissa Tampereella on vahvaa osaamista.
Suomalaisilla on myös paljon opittavaa ukrainalaisilta, hän muistuttaa.
Ukrainalaiset ovat väkisinkin joutuneet oppimaan hajauttamaan energia- ja muita yhteiskunnan järjestelmiä sekä kehittämään kriisitilanteiden lääketiedettä.
– Jo nyt Tampereella toimii ukrainalaisia droonien valmistajia. Voisimme oppia myös siitä, miten tavallisten ihmisten kännykkävideoiden ja muiden laitteiden dataa voi hyödyntää kansallisen puolustuksen järjestelmissä, Aalto kertoo esimerkkejä.
Suomella hyvä talvisodan brändi
Investointien tekeminen sotaa käyvään maahan vaatii kuitenkin hermoja ja pitkäjänteisyyttä.
Investointien hintaa nostavat vakuutuskustannukset.
– Kuka suostuu vakuuttamaan yrityksen edustajan, joka matkaa tai jopa asuu Ukrainassa, professori Aalto pohtii.
Toinen käytännön vaikeus on matkustamisen hitaus.
Vientiponnistuksia Ukrainaan taas auttanee suomalaisten hyvä maine. Aalto luettelee, että Ukrainassa arvostetaan niin insinööriosaamista, talvisodan brändiä kuin Suomen toimia diplomatiassa.
Korjattu 18.9.2026 kello 6.50 kuvatekstiin Andriy Pavlivin titteli innovaatijohtajasta investointijohtajaksi.