19-vuotias Aleksi Ahlfors on erittäin lupaava lahjakkuus suomalaisessa mieskestävyysjuoksussa.
Siinä missä Jukka Keskisalo ja Topi Raitanen ovat tarjonneet 2000-luvulla suomalaismenestystä 3 000 metrin estejuoksussa, Ahlfors saattaa olla tulevaisuudessa kova kansainvälinen tekijä sileillä ratamatkoilla.
Raumalaislähtöisellä juoksijalla on kovia näyttöjä nuorten sarjoista. Vuosi sitten Tampereen alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa hän oli 5 000 metrillä komeasti viides. Sama sija tuli myös tämän vuoden elokuussa saman ikäisten MM-kisoissa 3 000 metrillä.
Ahlfors on niin 3 000 metrillä kuin 5 000 metrilläkin Suomen kaikkien aikojen alle 20-vuotiaiden tilastossa kakkosena ajoillaan 7.50,56 ja 13.57,19. Molemmissa edellä on 1970-luvun teinisensaatio Ari Paunonen, jonka ikäluokan SE-ajat 7.43,20 ja 13.41,03 ovat 49 vuoden takaa.
Vuoden 2022 Euroopan mestari Topi Raitanen pitää Ahlforsia erittäin kehityskelpoisena kestävyysjuoksijana.
– Aleksilla on täysi potentiaali nousta arvokisatason juoksijaksi. Aika näyttää, onko hänen päämatkansa sitten 5 000 vai 10 000 metriä. Hän on oikealla tiellä, ja nyt toivotaan, että hän saa terveitä vuosia ja että jänne sekä motivaatio harjoittelua kohtaan säilyisivät.
– On tärkeää päästä harjoittelemaan ja kilpailemaan kansainvälisessä porukassa. Varmasti hän pystyy juoksemaan tulevaisuudessa niin kovaa, että tällaisen penkkiurheilijankin on sitä mukava seurata, Raitanen sanailee.
5 000 metriä alle 13 minuutin?
Suomalaisessa kestävyysjuoksussa on kohistu siitä, milloin Lasse Virénin ikivanha 5 000 metrin Suomen ennätys 13.16 rikkoutuu. Samaan aikaan Ruotsilla on Andreas Almgrenin ja Norjalla Jakob Ingebrigtsenin kaltaisia hirmuja, jotka ovat painelleet SE:tä paljon kovempia aikoja.
Tyylikkäästi askeltavan Ahlforsin kohdalla ei puhuta tulevaisuudessa pelkästään SE:n rikkomisesta vaan ennen kaikkea 13 minuutin alituksesta.
– Totta kai uskon siihen täysin. Ennen kuin toisin todistetaan, kaikki on mahdollista. Kun piikkarit laitetaan naulaan, sitten voidaan katsoa taaksepäin, Topi Raitanen linjaa.
Raitanen lisää, että seuraavat viisi vuotta ovat Ahlforsin uran kannalta todella olennaisia vuosia.
– Niihin toivotaan terveyttä ja ehjiä harjoituskausia. Sitä kautta mahdollisuus on olemassa.
Kilpailu kovenee
Nuorten MM-kisoissa Ahlfors kilpaili ainoastaan 3 000 metrillä, jossa hän juoksi ennätyksensä 7.50,56. Maailmanmestaruuden voittanut Kenian Emmanuel Kiprono (7.28,28) paineli ylhäisessä yksinäisyydessään, mutta muuten kilpailu oli tasainen.
Kenialaisen lisäksi suomalaisen edelle ennättivät ainoastaan Ranskan Alois Abraham (7.47,79), Japanin Ojiro Honda (7.48,49) ja Ison-Britannian Liam Convay (7.50,10).
Vuonna 2007 syntynyt Ahlfors löi kovan ruotsalaislupauksen Sebastian Lörstadin, jolla oli nuorten MM-kisoihin lähdettäessä suomalaista kovempi tilastonoteeraus. Taakse jäi myös yksi kenialainen sekä pari ugandalaista juoksijaa.
– Siellä oli tosi kova porukka viivalla ja siinä oli paljon 7.50:n pintaan juoksevia. Onneksi pystyin voittamaan heistä suurimman osan, Ahlfors toteaa.
Ensi vuonna Ahlfors siirtyy nuorten arvokisatasolla alle 23-vuotiaiden sarjaan. Kyseisissä kisoissa hän voi ikänsä puolesta juosta vielä vuonna 2029.
Alle 23-vuotiaiden kisoissa juostaan pidemmillä ratamatkoilla aikuisten tapaan 5 000 ja 10 000 metriä. Ahlfors uskoo, että tänä vuonna hän olisi voinut sopivassa kisassa juosta 5 000 metriä ainakin 13.40:n pintaan.
Mitalista taisteleminen jo ensi vuoden kisoissa saattaa olla liian kova pala purtavaksi, jos mukana ovat esimerkiksi Timanttiliigan kokonaiskisan voittanut Alankomaiden Niels Laros sekä Norjan hurjat Andreas Fjeld Halvorsen ja Håkon Moe Berg.
– On tosi paha sanoa, sillä siellä on kolme ikäluokkaa ja itse olen nuorimmasta päästä. Ei voi vielä sanoa, mihin sijaan voisi olla tyytyväinen, mutta totta kai aina mahdollisimman korkeaa haetaan.
Armeija mietityttää
Ahlforsin varovaisen tavoitteenasettelun taustalla on myös se, että hän aloittaa varusmiespalveluksen. Huippu-urheilun ja armeijan yhdistämisestä on puhuttu viime vuosina paljon.
Urheilujoukoissa on paljon mahdollisuuksia, mutta kestävyysurheilussa esimerkiksi pitkät metsäleirit ja vähäiset yöunet eivät ole herkkua palautumisen kannalta.
Ahlforsin kehonkielestä huomaa, että häntä mietityttää, miten armeija vaikuttaa tulevaan harjoituskauteen. Loppuvuodesta olisi tarjolla myös maastojuoksun SM-, PM- ja EM-kisoja.
– Siitä tulee kyllä iso haaste. Armeija vie kuitenkin päivästä niin paljon aikaa. Miten pääsee treenaamaan ja pysymään terveenä, on vielä arvoitus. Katsotaan, miten siinä käy.
Kun Raitanen suoritti armeijan kymmenen vuotta sitten, hän oli vielä suunnistaja.
– Armeijan jälkeen on vielä paljon elämää edessä. Annetaan nuorille miehille aikaa kehittyä. Uraan mahtuu hyviä ja huonoja vaiheita, Raitanen rauhoittelee.
Keskiviikkona Raitasen lanseeraamassa Stadion Cooper -tapahtumassa 4 220 metriä juossut Ahlfors sekä 23-vuotias 800 metrin juoksija Veera Mattila saivat molemmat 3 000 euron stipendin. Tapahtuman tuotoilla halutaan tukea sitä, että nuorilla suomalaisilla kestävyysjuoksijoilla olisi edellytyksiä edetä urallaan.
– Haluamme tukea parikymppisiä Ahlforsia ja Mattilaa siinä vaiheessa, jolloin tehdään niitä isoja valintoja, joihin myös varusmiespalveluksen suorittaminen kuuluu. Tämä on pieni tuki siinä kokonaisuudessa, mutta se on ennen kaikkea symbolinen, että he ovat niitä, joihin uskotaan ja joiden matkassa haluamme olla mukana, Raitanen sanoo.