Yhdistyneiden kansakuntien rotusyrjinnän vastainen komitea CERD antoi elokuun lopussa suosituksia siitä, kuinka Suomen tulisi ottaa vähemmistöjen ihmisoikeudet paremmin huomioon. Mukana oli useita saamelaisia koskevia suosituksia.
Rotusyrjinnän vastainen komitea näkee positiivisena edistymisenä saamelaiskäräjälain uudistamisen ja totuus- ja sovintokomission loppuraportin valmistumisen.
Komitea mainitsee raportissaan, että saamelaisten vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen, eli FPIC-periaatteen, toteutumista käytännössä on syytä seurata.
Komitea suosittelee panemaan uuden saamelaiskäräjälain täytäntöön tavalla, jossa saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu ja saamelaisilla on oikeus määritellä oman kansansa jäsenyys. Komitea mainitsee raportissaan myös metsäsaamelaisten tilanteen.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mielestä on hyvä, että suosituksissa on mainittu myös saamelaisten oikeus perinteisiin maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.
– On tärkeää, että niissä on otettu huomioon maankäytön uudet uhat, kuten vihreä siirtymä ja erilaiset energia- ja kaivoshankkeet.
Suositusten mukaan tällaisia hankkeita ei pitäisi hyväksyä ilman FPIC-periaatteen mukaista vapaata ja tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta.
Rotusyrjinnän vastainen komitea kehottaa varmistamaan, että saamelaiset ja Saamelaiskäräjät voivat osallistua aidosti ja tehokkaasti päätöksentekoprosesseihin.
Näkkäläjärven mielestä uusi yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite avaa saamelaisille hyvät vaikutus- ja yhteistyömahdollisuudet valtion tasolla.
– Yhdeksännen pykälän mukaan neuvoteltaessa pitää olla pyrkimyksenä saavuttaa yksimielisyys Saamelaiskäräjien kanssa tai saada Saamelaiskäräjien suostumus ennen päätöksentekoa.
Rotusyrjinnän vastainen komitea suosittaa myös varaamaan riittävästi resursoidun ja aikataulutetun suunnitelman totuus- ja sovintokomission suositusten täytäntöön panemiseksi.
Näkkäläjärvi toivoo CERD:in suositusten toteutumista varten Suomen valtiolta lisää resursseja. Nykytilassa Saamelaiskäräjillä on vahva asema edistää saamelaisasioita, mutta vähäiset resurssit.
CERD: Metsäsaamelaisten tilanne pitäisi ottaa huomioon
Sen lisäksi, että saamelaiskäräjälain täytäntöönpanossa suositellaan huomioimaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja oikeus päättää oman kansansa jäsenyydestä, suosittelee komitea myös, että kaikki saamelaisryhmät, myös metsäsaamelaiset, voivat nauttia näistä oikeuksista yhtäläisesti.
Metsäsaamelaisia ei ole tunnustettu omaksi saamelaisryhmäkseen. Heitä edustaa Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö, jonka puheenjohtaja Merja Mattila toivoo, että rotusyrjinnän vastaisen komitean huomautuksella metsäsaamelaisten asema paranisi.
– Tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun kansainvälisesti otetaan esille metsäsaamelaisten asema.
Raportissa todetaan, että muutetussa saamelaiskäräjälaissa ei ehkä oteta riittävästi huomioon metsäsaamelaisten tilannetta.
– Tämähän pitää ihan täysin paikkansa, sillä saamelaiskäräjälaki ei huomioi kaikkia Suomen saamelaisia, Mattila sanoo.
Mattila odottaa Suomen valtion lisäävän tulevaisuudessa vuoropuhelua eri tahojen välillä.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi huomauttaa, että Saamelaiskäräjien tehtävänä on huolehtia tunnustetuista ja elävistä saamenkielistä. Hän ei näe, että niin sanotuilla metsäsaamelaisilla olisi yhteyttä eläviin saamen kieliryhmiin.
– Meidän tehtävänä täällä Saamelaiskäräjillä on keskittyä eläviin saamen kieliin ja niiden kulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja elämäntapaan, Näkkäläjärvi painottaa.
Ihmisoikeusasiantuntija Martin Scheinin tulkinnan mukaan suositukset korostavat saamelaisten oikeutta itsemääräämiselle: Jos henkilön vanhemmat tai isoisovanhemmat ovat oppineet saamen kielen ensimmäisenä kielenä, häntä ei tule jättää vaaliluettelon ulkopuolelle vain siksi, että hän tuntee itsensä metsäsaamelaiseksi.
– Näen asian niin, että komitean tahto on, että kuka tahansa pitää itseään saamelaisena ja täyttää vaalikelpoisuuden kriteerit, niin hänet tulee ottaa vaaliluetteloon yhtäläisin perustein, Scheinin sanoo.
Scheinin painottaa, että tämä ei kuitenkaan anna mitään oikeutta metsäsaamelaisille tulla kriteerien ohi vaaliluetteloon eikä tue sitä, että Suomessa olisi uusi saamelaisryhmä, joka on jäänyt saamelaiskäräjälain ulkopuolelle.
– Kaikki tämä toteutuu niiden oikeuksien raameissa, jotka komitea on muuten kiitettävästi todennut, Scheinin toteaa.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin apulaisprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori Tapio Nykänen selventää, että komitean suositukset perustuvat kohdemaista saamiin raportteihin, järjestöjen ja vastaavien varjoraportteihin sekä yksittäisten ihmisten yhteydenottoihin.
– Suosituksista näkee, että niihin ovat vaikuttaneet eri suuntiin vetävät näkemykset, kertoo Nykänen.
Nykänen ei ihmettele, että metsäsaamelaisia koskeva suositus on tullut uusimpiin suosituksiin mukaan, sillä metsäsaamelaiset aktivoituivat saamelaiskäräjälain uudistuksen jälkeen.
– Suomen valtio ei ole pääsemässä heti eroon metsäsaamelaistoimijoiden esittämistä vaateista, Nykänen sanoo.
Saamelaiskäräjillä selvä enemmistö on tehnyt pitkään töitä niin sanotun lappalaiskriteerin poistamisen eteen. Sen perusteella vaaliluetteloon oli hyväksyttävä henkilöitä, jotka polveutuivat historiallisiin asiakirjoihin lappalaiseksi merkityistä henkilöistä. Osa näistä henkilöistä kutsuu itseään metsälappalaiseksi tai metsäsaamelaiseksi.
Lappalaiskriteeriä kritisoitiin siitä, ettei merkintä kertonut henkilön etnisiteetistä vaan elinkeinosta. Tämä tulee esiin muun muassa saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan mietinnöstä.
Saamelaisten itsemääräämisoikeus voidaan nähdä toteutuneen lappalaiskriteerin poistamisen myötä. Siksi Nykänen näkee suosituksissa sisäisen ristiriidan.
– CERD:in suosituksissa kuitenkin mainitaan metsäsaamelaisten oikeudet tavalla, jonka voi tulkita vaatimuksena palauttaa lappalaiskriteeri, Nykänen pohtii.
Komitea kehottaa Suomen valtiota myös tukemaan keminsaamen elvyttämistä. Keminsaame kuoli 1700- ja 1800-lukujen välissä, mutta kielestä on olemassa joitain näytteitä.
Saamelaisten oikeuksien toteutumisesta odotetaan seurantatietoja
Suomen valtion tulee toimittaa kahden vuoden sisällä seurantatietoja erityisesti saamelaisten perinteisten maa- ja elinkeinoihin liittyvien oikeuksien toteutumisesta.
Tällä hetkellä ministeriöt ovat tutustumassa heidän hallinnonalaansa koskeviin suosituksiin.
Suomen määräaikaisraporttia käsiteltiin elokuussa Genevessä. Seuraava raportti tulee antaa viimeistään elokuussa vuonna 2031.