Lähisuhdeväkivalta on yleistynyt Suomessa huolestuttavalla tavalla. Esimerkiksi elokuussa Pirkanmaalla otettiin yhden vuorokauden aikana kiinni neljä miestä epäiltynä lähisuhdeväkivallasta, uutisoi Aamulehti.
Kaikkiaan ilmoituksia lähisuhdeväkivallasta kirjattiin saman vuorokauden aikana kymmenkunta Sisä-Suomen poliisin alueella.
Poliisin mukaan kyseessä ei ollut poikkeuksellinen piikki, vaan nykyään tavanomainen kesäviikonloppu.
Väkivallan kasvu näkyy myös muualla Suomessa. Elokuun lopussa Itä-Uudenmaan poliisi tiedotti ilmoitetun lähisuhdeväkivallan kasvaneen merkittävästi alueella alkuvuoden aikana.
Viime vuonna lähisuhdeväkivallan määrä kasvoi koko maassa edellisvuoteen verrattuna 20 prosenttia. Suomessa kirjattiin kaikkiaan 15 500 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi on työskennelty pitkäjänteisesti jo vuosia, mutta ilmiö näyttää silti voimistuvan.
Nyt myös kunnat halutaan mukaan väkivallan vastaiseen työhön.
Videolla Noora Kannisto Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, miksi lähisuhdeväkivalta jää sosiaali- ja terveyspalveluissakin edelleen liian usein piiloon.
Asiantuntijan työ päättyi Tampereella
Tampereella on tehty valtuustoaloite, jossa esitetään kaupungin toimihenkilön vastuulle lähisuhdeväkivallan ehkäisyä. Kaupunki aikoo ottaa asian huomioon, mutta raha voi tulla esteeksi.
Valtuustoaloitteen vastauksessa todetaan, että asia huomioidaan ennaltaehkäisevien palveluiden suunnittelussa tänä ja ensi vuonna ”huomioiden talouden reunaehdot”.
Kunnassa väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) työtä ja turvallisuussuunnittelua.
Tampereen kaupungin riskienhallinnan, turvallisuuden ja varautumisen tiimissä oli erityisasiantuntija, jonka vastuulle kuului myös väkivallan ehkäisy. Työ kohdistui erityisesti lapsiin ja nuoriin.
Resurssi oli määräaikainen ja päättyi heinäkuussa.
Riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttulan mukaan kaupungin taloustilanne vaikutti siihen, ettei määräaikaista pestiä voitu jatkaa.
Tampereella on käynnissä mittava säästökuuri. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite on, että talous olisi tasapainossa vuonna 2029. Ensi vuoden talousarviokehys on 46,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Perttula ajattelee, että väkivallan vastainen työ ei saisi olla vain yhden henkilön harteilla, mutta on tärkeää, että joku koordinoi kokonaisuutta.
Väkivalta nousee usein esille kunnan palveluissa
Kuntaliiton mukaan väkivallan ehkäisyn vastuuttaminen jollekin tietylle henkilölle on yleistynyt kunnissa, mutta se ei ole vielä säännönmukaista.
Yleensä tehtävä on sisällytetty ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin tai hyvinvointikoordinaattorin toimenkuvaan.
Kunnilla on keskeinen rooli väkivallan ehkäisyssä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Jenni Krogell.
Kunnilla on edelleen lakisääteinen tehtävä edistää hyvinvointia ja terveyttä. Väkivallan ehkäisyn kannalta merkittäviä keinoja ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa annettava tunne- ja turvataitokasvatus sekä ihmisoikeus- ja seksuaalikasvatus.
Lisäksi epäily perheessä tapahtuvasta väkivallasta tulee usein ensimmäisenä esille kunnan palveluissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa tai nuorisopalveluissa.
Krogellin mukaan kunnissa työskentelevillä ammattilaisilla pitää olla koulutusta lähisuhdeväkivallasta, jotta heillä on valmiuksia puuttua ja tunnistaa se.
– Ilmi tulleen väkivallan määrä on vain se jäävuoren huippu, jonka näemme tilastoissa. Läheskään suurin osa ei sinne päädy.
Uusi malli työntekijöiden koulutukseen
Pirkanmaan hyvinvointialueen ehkäisevän työn suunnittelupäällikkö Noora Kannisto kertoo, että alue saa ensi vuonna käyttöönsä THL:n avainhenkilömallin. Sen käyttöönottoa on toivottu jo pitkään.
Mallissa eri yksiköistä valitaan henkilöt, jotka koulutetaan väkivallan tunnistamiseen ja tuen antamiseen, ja nämä avainhenkilöt vievät osaamisen omaan yksikköönsä.
Kanniston mukaan mallin avulla myös kuntien työntekijöitä voidaan kouluttaa väkivallan ehkäisyyn.
– Pidän tärkeänä, että kunnissa on väkivallan ehkäisyyn erikoistunutta osaamista.
Kannisto on tehnyt työtä väkivallan ehkäisyn parissa jo ennen sote-uudistusta. Hyvinvointialueisiin siirtymisen vuoksi kuntien rooli väkivallan ehkäisyssä on jäänyt osittain epäselväksi ja HYTE-työhön käytössä oleva resurssi on paikoin pieni suhteessa tehtävän laajuuteen.
Lähisuhdeväkivallan uhreista suurin osa on naisia. Istanbulin sopimuksen tuoreessa toimeenpanosuunnitelmassa määritellään tehtävät väkivallan ehkäisyyn. Ohjeet koskevat myös kuntia.
Kanniston mukaan haasteita luo se, että väkivallan ehkäisy ei kuulu vain yhteen kunnan toimialaan. Laki ei myöskään edellytä, että väkivallan ehkäisy tulisi olla tietyn henkilön vastuulla.
Lähisuhdeväkivalta työllistää poliisia
Lähisuhdeväkivallan kasvu työllistää merkittävästi poliisia, sanoo rikosylikomisario Pasi Nieminen Sisä-Suomen poliisilaitoksesta.
– Tilastot vahvistavat sen näkemyksen, joka täällä pitkään rikostutkinnassa työskennelleillä poliiseilla on, eli lähisuhdeväkivalta Pirkanmaalla on kasvanut tässä viime vuosina ihan merkittävästikin.
Poliisin tilastoissa yksityisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyiden määrä on lisääntynyt Pirkanmaalla alkuvuoden aikana 14 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Niemisen mukaan tilastoinnissa on tehty muutoksia, mutta väkivallan todellisesta kasvusta kertovat myös poliisin havainnot ja kokemukset käytännön työssä.
Nieminen ei usko, että väkivallan kasvun taustalla on mitään yksittäistä selittävää syytä.
– Uskon, että kyseessä on laajempi kokonaisuus, johon vaikuttavat päihteiden käytön lisääntyminen, työttömyystilanne ja huono-osaisuus ylipäätään.
Juttuun on haastateltu myös Kuntaliiton asiantuntija Maria Saleniusta.