Suopungin­heittäjät povaavat lajista uutta trendiä

Levin suopungin­­heittokilpailun järjestäjä Janne Honkanen uskoo, että laji voisi vedota myös ulkomaalaisiin turisteihin.

Suopunginheittämisestä pitäisi tehdä olympialaji, tsekkiläinen suopunginheittäjä sanoo.

Onko tässä uusi trendilaji?

Inarilaisen Elen Anne Saran ilme on keskittynyt. Hän pyörittää suopungista eli heittoköydestä silmukan, nojaa taakse ja sinkoaa suopungin ilmaan. Se pyörähtää vaivattoman näköisesti tolpan ympäri.

Tätä Sara on tehnyt lapsesta asti, sillä kotona on poroja. Hän uskoo, että pian laji on tuttu myös muille.

– Norjassa suopunginheitto on jo todella suosittua. Kisoissa on valtavasti osallistujia.

Kolme aikuista seisoo nurmikolla, taustalla metsää. Porohoitajat harjoittelevat suoppunginheittoa varten, 29.8.2026 Reindeer Manor Levillä. Major.
Elen Anne Sara voitti naisten sarjan Levin mestaruuskilpailuissa. Takana oikealla Hannu Ranta ja vasemmalla Issát Máhtte Triumf. Kuva: Kirsti Länsman / Yle

Kilpailut tekevät porokulttuuria tutuksi

Levillä järjestettiin elokuun viimeisenä lauantaina ensimmäistä kertaa suopunginheiton mestaruuskilpailut. Tapahtumaan osallistui toistasataa kilpailijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.

Suopunki on perinteinen poronhoidossa käytettävä heittonuora, jolla otetaan poroja kiinni erityisesti poroerotuksissa. Kilpailuissa maalitauluna käytetään liikkuvia tolppia.

Mies heittää suopunkia.
Suopunki lentää mestaruuskilpailuissa. Kuva: Milka Rissanen / Yle

Tapahtuman järjestäjä, matkailuyrittäjä Janne Honkanen pitää suopunginheittoa jopa tikanheittoa tai fisbeegolfia viihdyttävämpänä lajina. Hänet tunnetaan Lapissa luksumatkailuyritys Luxury Actionin perustajana ja omistajana.

Honkasen mukaan tapahtuman tavoitteena on yhdistää suomalaisia ja saamelaisia sekä tehdä perinteistä porokulttuuria tutuksi. Hänen mielestään suopunginheitto voisi olla matkailuvaltti myös ulkomaalaisille turisteille, jotka haluavat tutustua kulttuuriin.

– Poromiesten ja saamelaisten keskuudessa suopunginheitto on jo hittilaji, mutta se varmasti valuu alemmaskin Suomea. Se on hyvä seurustelulaji, jota voi tehdä ympäri vuoden.

Janne Honkasen mielestä suopunginheitossa olisi aineksia hittilajiksi.

Suopunginheitto vaatii taitojen lisäksi onnea

Norjan Kautokeinosta kotoisin oleva Johan Daniel Eira on hetkeä aiemmin osallistunut kilpailuun. Pisteistä hän on vähäsanainen.

– Ei mennyt niin hyvin tällä kertaa, hän toteaa saameksi.

Eiraa alkoi jännittää ison yleisön edessä. Aiemmin hän on heitellyt suopunkia ilman selän takana vahtaavia katselijoita.

– Ei voitto ole tärkeää vaan osallistuminen. Mutta ehkä ensi kerralla jo voitan, hän sanoo ja nauraa.

Eiran mukaan lajissa eivät riitä pelkät taidot vaan mukana täytyy olla ripaus onneakin. Myös sää ja tuuli vaikuttavat suoritukseen.

Mies heittää suopunkia.
Tsekkiläinen Jan Habart on rakastunut Lappiin. Kuva: Milka Rissanen / Yle

Turistin mielestä suopunginheiton pitäisi olla olympialaji

Tsekkiläinen Jan Habart piti suopunkia kädessään ensimmäistä kertaa elämässään kisoja edeltävänä päivänä.

Habart kertoo olevansa kiinnostunut saamelaisesta kulttuurista. Hän opiskeli joitakin vuosia sitten Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa, kun pääsi koulun kautta retkelle pohjoiseen.

– Silloin minuun iski Lapin kuume.

Habart haluaa oppia taitavaksi suopunginheittäjäksi. Lajista hänellä on vankka mielipide.

–Sen pitäisi olla olympialaji.