Andreas Almgren, 31, kuuluu koko maailman yleisurheiluskenen tämän hetken kiinnostavimpiin nimiin 5 000 metrin ja puolimaratonin Euroopan ennätyksen haltijana.
Tukholman Östermalmilla asuva juoksija pyyhki elokuun 15. päivänä muilla lattiaa, kun eteni Birminghamissa murskaavaan Euroopan mestaruuteen 10 000 metrillä. Matkastaan hän taittoi viimeiset 8 800 metriä vauhtia, joka olisi tuottanut kymppitonnilla loppuajan 26.37.
Tällaista juoksijaa luonnollisesti kutsui puoleensa Zürichin Timanttiliigan 3 000 metrin kilpailu torstai-iltana, mutta tällä kertaa Almgren päätti valita sen sijasta 101-vuotiaan tradition. Hän kilpailee sunnuntaina Ruotsi-ottelun 10 000 metrillä Olympiastadionilla kello 13.20.
– Katsoin isän kanssa maaottelua siitä saakka kuin ylipäätään jotain tästä elämästä muistan. Kun olin lapsi, Suomi muistikuvissani voitti aina miesten ottelun ja Ruotsi naisten ottelun, maaottelussa kuudesti voittanut Almgren sanoi Yle Urheilun haastattelussa torstaina iltapäivällä.
Voittorepertoaari on ollut hyvin poikkeuksellinen eli 800–10 000 metriä.
Almgren kertoi, että olisi voinut periaatteessa kilpailla kummassakin tapahtumassa, mutta tällä kertaa hän ei halunnut ottaa pienintäkään riskiä.
Edessä klassikkomaraton
Sillä siinä missä hän normaalisti lopettaisi kilpailukautensa Brysselin Timanttiliiga-finaaleissa syyskuun alussa, nyt Almgrenia vajaa kaksi kuukautta sen jälkeen odottaa jopa koko loppu-uraa määrittävä testikilpailu: New Yorkin klassikkomaraton.
Almgren on viime ja tämän kauden aikana ollut niin huikeassa vedossa, että ratajuoksun ystävät ovat pelänneet hänen saman tien hylkäävän stadionit kokonaan ja siirtyvän vain katujuoksun pariin. Tälle huolestuneelle falangille Almgrenilla on lohduttava viesti:
– Ensi vuonna kaikki päätavoitteet ovat radalla, mutta haluaisin juosta myös jonkun nopean maratonin, kuten Lontoon, Chicagon tai Valencian. Vuonna 2027 aion myös juosta 5 000:lla ja 10 000 metrillä ajat, jotka jäävät pysyviksi ennätyksikseni. Maailmanennätyksiä en sentään voi luvata, ne ovat niin kovia.
Ugandalaisen Joshua Cheptegein 5 000 metrin ME 12.35,36 on noin yhdeksän sekuntia kovempi kuin Almgrenin EE-aika. Kympillä saman ugandalaisen ME 26.11,00 on noin 42 sekuntia kovempi kuin Almgrenin ennätys, mutta jälkimmäistä matkaa ruotsalainen spekuloi mielellään.
Jos Almgrenille rakennettaisiin nyt ennätyskoe, ja avuksi tulisi 2–3 osaavaa jänisjuoksijaa sekä valojänis, digitaalit pysähtyisivät eurooppalaisittain typerryttäviin lukemiin.
– 26.25 olisi aivan mahdollinen aika.
Vaikka Almgrenin suursponsori, amerikkalainen Nike laulaa valkoisen toivonsa korviin rahakkaan maraton- ja katujuoksusirkuksen seireenisointuja, vielä Los Angelesin olympiakisoissa 2028 Almgren näkee itsensä ratajuoksijana.
Tuplaus mahdollinen
– Sillä kaudella ainoa lähtökohtainen tavoite on voittaa 10 000 metrin olympiakulta. Jos kymppitonni juostaan aivan yleisurheiluohjelman aluksi ja miesten maraton lopuksi, tuplaaminen saattaa olla mahdollista.
– Tällainen tavoite olisi vielä joskus 2020 ollut mahdoton, mutta nykyinen piikkariteknologia on jaloille niin armollinen, että tuollaisesta voi edes ääneen puhua.
Perheetön Almgren näkee itsensä vain maratonjuoksijana kaudesta 2029 eteenpäin.
Kun Almgren teki kilpailusopimuksen New Yorkin maratonista, Lontoon kevätmaraton oli vielä juoksematta. Toinen debytantti eli etiopialainen Yomif Kejelcha tykitti Britannian pääkaupungissa kakkoseksi ja alitti kahden tunnin maagisen rajan 19 sekunnilla.
– Kejelchan aika nosti ilman muuta omaa itseluottamustani paljon, vaikka New York ei ole samalla tavalla nopea maraton kuin Lontoo. Ratakauden jälkeen teen harjoitteluuni maltillisia muutoksia maratonin ehdoilla. Maraton juostaan eri tehoilla ja sykealueilla kuin puolimaraton, joten aineenvaihdunnan rooli korostuu.
Almgrenin puolimaratonin hurja ennätys 58.41 kertoo jo sellaisenaan, että eväät juosta erittäin kovaa maratonvauhtia taloudellisella kulutuksella ovat todellakin olemassa.
AIK:n juniorlupaus
Juniorina Almgren pelasi Tukholman AIK:ssa jalkapalloa poikamaajoukkueen kynnykselle saakka ja harrasti seurassaan Turebergs FK:ssa Sollentunassa ratakierroksen ja 800 metrin juoksua. Hän tottui urheilemaan aina verenmaku suussa – ja maksoi siitä sittemmin hintaa.
– Jouduin opettelemaan asiat vammakierteiden kautta kovaa reittiä. Vuonna 2017 olin jo hylännyt kaikki haaveeni maailmanhuipun saavuttamisesta.
– Opiskelin Tukholman Teknillisessä korkeakoulussa tuotantotaloutta, treenasin ja ajattelin, että kaiken onnistuessa voisin joskus edustaa Ruotsia EM-kisoissa, 2016–17 vammojen takia peräti 13 kuukautta kilpailutauolla ollut urheilija kertoo.
Vuosina 2016–2021 Almgrenilta operoitiin jalkaterän veneluuvamma, joka on lopettanut lukemattomia juoksu-uria. Vuonna 2021 Tokion olympiamatkan torpedoi polvikierukkaoperaatio, 2024 Pariisin olympiareissun rasitusmurtuma.
Almgren myöntää olleensa henkisesti kovilla. Euroopan mestari toteaa, että hänen kirjoittamansa harjoitusopas Spring snabbare (Juokse nopeammin) voisi olla nimeltään myös Träna smartare (Harjoittele fiksummin).
– Tein kaikki mahdolliset virheet kuormituksenhallinnassa ja kivun kanssa harjoittelussa. Kerron esimerkin. Tänä keväänä Timanttiliiga alkoi Kiinassa 3 000 metrin kilpailulla, jota varten ohjelmassani oli kova intervalliharjoitus.
– Tunsin kuitenkin takareidessäni kipua, joten jätin harjoittelun kokonaan kahdeksi päiväksi ja kävin sen sijaan hoidoissa. Nuorena olisin vuorenvarmasti treenannut hammasta purren lisää, kunnes takareisi olisi revennyt, Almgren nauraa.
Loppuaika Kiinan Shaoxingissa oli oma ennätys 7.26,48, kauden maailmantilaston kolmosaika.
Hiihtomaiden juhlaa
Birminghamin EM-kisoissa ”hiihtomaat” Ruotsi, Norja ja Suomi saavuttivat kaikki kultamitalin kestävyysjuoksussa. Myös maratonmestari Alisa Vainio juoksee maaottelussa 10 000 metriä.
Birminghamissa 5 000 metrin EM-kullan voittanut Jakob Ingebrigtsen Filip- ja Henrik-veljineen on ollut Almgrenille tärkeä ja tuttu urheilija muun muassa yhteisiltä harjoitusleireiltä Sveitsistä, Ranskasta ja Espanjasta.
– Omalle uskolleni oli tärkeä hetki, kun Henrik voitti 1 500 metriä Helsingin EM-kisoissa 2012. Nämä Pohjoismaiden kultamitalit tuovat toivottavasti uskoa kaikille yrittäjille. Mikään ei ole mahdotonta.
Norjasta Almgren on ammentanut muutakin oppia. Kovien ex-kestävyysjuoksijoiden Marius Bakkenin ja Sondre Nordstad Moenin kehittämä niin sanottu tupla-vk-harjoittelu (kaksi vauhtikestävyysharjoitusta päivässä) on ollut hänen treenaamisessaan koko 2020-luvun tärkein runko, jonka ympärille muut elementit on sovitettu.
– Oma harjoitteluni on yhdistelmä sormenpäätuntumaa, omien tuntemusten aistimista ja tieteellistä teoreettista pohjaa.
”Kutsun kidutuskammioksi”
Almgren kertoo mielellään myös eräästä epämiellyttävästä, mutta hyvin olennaisesta harjoitusmuodosta. Sillä hän korvaa vuoristoharjoittelua silloin, kun vuoristoon ei pysty lähtemään.
Kyse on kuuma-altistuksesta, josta saa samanlaisia punasolutuotantoa kiihdyttäviä ja punasolumassaa ylläpitäviä hyötyjä kuin pitkäaikaisesta korkealla oleskelusta. Tähän tarkoitettu kammio löytyy Bosönin urheiluinstituutista Lidingöstä, jonne Almgren ajaa kotoaan vartin.
– Kammiossa on 38 astetta lämmintä ja 60 prosentin ilmankosteus. Juoksen siellä matolla 50 minuuttia ja olen kammiossa yhteensä tunnin. Kukaan ei ole tehnyt sitä Ruotsissa yhtä paljon kuin minä.
Tähti ei edes peittele, että kyse ei ole minkäänlaisesta juhlahetkestä.
– Kutsun sitä kidutuskammioksi.