Škoda Transtechin tehtaalla Kajaanin Otanmäessä oli tiistaina raskas päivä. Yhtiö ilmoitti irtisanovansa 117 työntekijää.
Kun yt-neuvottelut alkoivat toukokuussa, arvio oli, että työn väheneminen voi koskea enintään 200:aa työntekijää.
Yhtiön mukaan irtisanomisten taustalla ovat Helsingin kaupungin raitiovaunuhankinnat, jotka yritys hävisi.
Ennen yt-neuvotteluja Otanmäen tehtaalla oli noin 600 työntekijää, eli se on Kainuussa merkittävä työllistäjä.
Tehtaalla on koettu vaikeita aikoja ennenkin.
Otanmäen tehdas sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Se on ollut koko toimintansa ajan eli vuodesta 1986 lähtien tärkeä työnantaja alueella. Silti sen tulevaisuus oli pitkään epävarma, lähes 30 vuoden ajan.
Seesteisempi aikakausi tehtaalla alkoi vuonna 2015, kun omistajaksi tuli Škoda Transtech. Isoilta yt-neuvotteluita ei ole sen jälkeenkään vältytty, mutta puheita tehtaan sulkemisesta ei ole enää ollut.
Tehdas perustettiin entisille kaivostyöntekijöille
Erikoisjunavaunujen valmistus alkoi Otanmäessä ja Taivalkoskella vuonna 1986.
Otanmäki kuului tuolloin Vuolijoen kuntaan. Vuolijoki on sittemmin liitettyä osaksi Kajaania.
Valtionyhtiö Rautaruukin kaivokset Otanmäellä ja Taivalkosken Murtovaarassa oli suljettu vuotta aiemmin. Entisille kaivostyöntekijöille tarvittiin työtä. Samaan aikaan Neuvostoliitto tarvitsi junavaunuja.
Pian Kainuun rautateillä ruostui kuitenkin 400 junavaunua, sillä Neuvostoliitto ei pystynyt maksamaan laskuaan.
Idänkauppa romahti, kun Neuvostoliitto hajosi.
Vuonna 1991 Rautaruukki Transtech lomautti 700 työntekijää tehtailtaan. Lopulta yhtiö irtisanoi vuosina 1994 ja 1995 yhteensä 170 työntekijää Otanmäen ja Taivalkosken tehtailta sekä Oulun toimistolta.
Silloisen 3 000 asukkaan Vuolijoen kunnan verotulot putosivat kolmasosalla, ja työttömyys läheni 40:tä prosenttia.
Vuonna 1998 Otanmäen tehtaalta irtisanottiin 120 ja Oulun konttorilta 15 henkilöä.
Taivalkosken Murtovaarassa toiminut junatehdas oli vuosia lopetusuhan alla. Työntekijät olivat pitkään lomautettuina. Lopulta tehtaalle löytyi ostaja vuonna 1998, ja Taivalkoski välttyi 40 prosentin työttömyydeltä.
Vaunuja hitsattiin valtion armosta kolmisenkymmentä vuotta
Junavaunutehtaan perustamista kyseenalaistettiin aikanaan voimakkaasti eduskunnassa. Sitä verrattiin valtionyhtiö Saloran ja Hitachin yhteishankkeeseen Valcoon, jota ei koskaan saatu kannattavaksi.
Valtio tuki junavaunutehtaan toimintaa kymmenillä miljoonilla markoilla. Valtio myös kehotti VR:ää tilaamaan vaunuja Otanmäen tehtaalta.
Kun Neuvostoliiton kauppa romahti 1990-luvun alussa, valtio tuki Transtechiä 50 miljoonalla markalla.
Vuonna 1999 tehtaan omistus siirtyi espanjalaiselle Talgolle. Tehtaan toimintaa ei silti saatu kannattavaksi. Siksi valtio kehotti taas VR:ää tilaamaan vaunuja Otanmäestä.
Talgo kilpaili raitiovaunujen valmistamisesta Helsinkiin ja hävisi sveitsiläiselle Stadlerille. Sama yhtiö valittiin Helsingin kaupunkiliikenteen vaunujen toimittajaksi myös tänä vuonna.
Suomalainen Pritech-ryhmä osti tehtaan vuonna 2007. Yhtiö sai Helsingin kaupunkiliikenteeltä raitiovaunu- ja lähijunaliikenteen tilauksia ja ryhtyi valmistamaan VR:n ravintolavaunuja.
Vuonna 2014 tuli uusi ongelma. Venäjä miehitti Krimin, eikä Venäjältä enää saatu kaikkia junien valmistuksessa tarvittavia osia.
Škoda Transtechin aika
Vuonna 2015 Otanmäen junavaunutehdas sai leveämmät hartiat, kun Škoda Transportation Group osti sen suomalaisomistuksesta.
Työntekijämäärä kasvoi, ja tilauksia tuli sadoilla miljoonilla euroilla. Raitiovaunuja valmistettiin Helsinkiin, Tampereelle ja Saksan Mannheimiin. VR tilasi myös makuuvaunuja.
Tehtaan tulevaisuus ei ollut enää huolenaiheena. Tilalle tuli työvoimapula: työvoimaa ryhdyttiin hakemaan jopa Filippiineiltä saakka.
Nyt tilanne on jälleen muuttunut. Uuden omistajan aikana tehdas joutuu nyt ensimmäistä kertaa irtisanomaan paljon työntekijöitään.
Muokkaus 26.8.2026 klo 10.52: Lisätty ”yhtiön mukaan” seuraavaan lauseeseen: Yhtiön mukaan irtisanomisten taustalla ovat Helsingin kaupungin raitiovaunuhankinnat, jotka yritys hävisi.