YK: Nälänhätä vähenee kaikilla mantereilla

Edistys johtui suurelta osin Aasian ja etenkin Intian kehityksestä, YK:n raportissa kerrotaan.

Ihmiset kurottavat toistensa yli kattiloita kohti ruuan jakajaa, joka antaa riisiä.
Konfliktit synnyttävät nälänhätää. Gazan asukkaat jonottavat ruoka-apua toukokuussa 2025. Kuva: Omar Ashtawy / AOP

Nälänhätä väheni viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin, ja parannusta kirjattiin kaikilla mantereilla, YK:n tuore raportti kertoo.

Noin 645 miljoonaa ihmistä eli 7,8 prosenttia maailman väestöstä kärsi nälästä 2025, kun vuonna 2024 luku oli 8,1 prosenttia ja 8,6 prosenttia vuonna 2022.

Tilastot käyvät ilmi YK:n tällä viikolla julkaisemasta elintarvike- ja ravitsemusturvallisuusraportista.

Edistys johtui suurelta osin Aasian, erityisesti Intian, sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kehityksestä.

Afrikassa oli maailman suurin aliravittu väestö vuonna 2025: 309 miljoonaa ihmistä eli joka viides afrikkalainen.

YK:n asiantuntijoiden mukaan nälänhädän ennustetaan jatkavan laskuaan.

– Suurin ero aiempiin vuosiin on se, että tänä vuonna nälän määrä on vähentynyt kaikilla mantereilla, myös Afrikassa, vaikkakin hyvin, hyvin vähän, sanoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön pääekonomisti Máximo Torero uutistoimisto Reutersille.

Konfliktit ja ympäristöongelmat vaarana

Torero varoittaa, että geopoliittiset jännitteet ja säähäiriöt muodostavat merkittäviä uhkia maailman elintarvikejärjestelmille.

Polttavimman ongelman muodostaa juuri nyt katkokset Hormuzinsalmen kautta kulkevassa meriliikenteessä.

Häiriöt nostavat polttoaineiden, lannoitteiden ja kuljetusten hintoja, mikä lisää elintarvikkeiden tuotantokustannuksia maailmanlaajuisesti.

Torero sanoo, ettei Gazan sota ole olennaisesti muuttanut maailman nälkälukuja, koska raportti seuraa pitkäaikaista aliravitsemusta.

Siinä ei oteta huomioon esimerkiksi konfliktien tai katastrofien aiheuttamaa akuuttia elintarviketurvattomuutta.

Elintarviketoimitukset Gazaan ovat myös lisääntyneet viime aikoina, mikä on auttanut vakauttamaan olosuhteita. Toreto kuitenkin huomauttaa, että alueen tuhoutuneen maataloussektorin jälleenrakentaminen vie vuosia.

Konfliktien lisäksi elintarviketurvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti myös ilmastonmuutos, jonka myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät.

Mahdollisesti voimakas El Niño -sääilmiö voi häiritä maataloustuotantoa haavoittuvilla alueilla.

– Toivomme, ettei trendi muutu, mutta useita riskejä kohdistuu meihin juuri nyt, Torero sanoo.