Kello 14.15 Iltavuoro alkaa Espoon sairaalan synnytysosastolla.
– Meillä Espoossa on ollut kaksi ja puoli tuntia kestänyt superruuhka. Purin sen juuri kello 14.02, aloittaa raportin päivän tilanteesta vuoron vastaava kätilö Sari Räsänen.
Superruuhkan aikana synnyttäjät ohjataan muihin sairaaloihin.
Kätilö Jemina Räikkönen näkee heti, että edessä on kiireinen ilta. Niin on ollut monesti tänä vuonna.
Keskimäärin Espoossa syntyy tusinan verran vauvoja vuorokaudessa. Tänään iltavuoron alkuun mennessä synnytyksiä on ollut jo yhdeksän.
Tammi- ja helmikuussa synnytyksiä Uudenmaan sairaaloissa on ollut lähes kolme sataa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Se on tarkoittanut 12 prosenttia lisää työmaata samalla henkilökunnalla.
– Kiireisimpinä päivinä synnytyksiä on voinut olla jopa yli kaksikymmentä vuorokaudessa, sanoo Räikkönen.
Jo viime vuonna vauvojen määrä kääntyi yllättäen vajaan viiden prosentin nousuun Uudellamaalla. Määrä kasvaa erityisesti Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tuusulassa ja Keravalla.
Vuonna 2025 koko Suomen synnytyksistä jo enemmän kuin joka kolmas oli Uudellamaalla, ja koko Suomessa elettiin pientä vauvabuumia.
Pienestä piristyksestä huolimatta Suomen syntyvyys on silti yhä ennätyksellisen matalalla tasolla, muistuttaa Väestöliiton johtava tutkija Venla Berg.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 hedelmällisyysluku on kolmanneksi matalin 250 vuoden aikasarjan aikana.
Bergin mukaan tämäkään synnytysten piikki ei välttämättä vaikuta lopullisiin pitkän aikavälin lapsilukuihin mitenkään.
Uudellamaalla asuu iso osa väestöstä. Jos esimerkiksi suuri joukko on lykännyt lastensaantia ja nyt hankkii lapsen, tuo se aina jossain kohti piikin.
Uudellamaalla asuu paljon korkeakoulutettuja sekä muuta maata keskimääräistä enemmän maahanmuuttajia. Nämä voivat vaikuttaa syntyvyyteen.
Bergin mukaan tutkimatta ei voida sanoa, mikä Uudenmaan piikkiä nyt selittää.
Kello 14.35 Räikkönen kiirehtii aulaan noutamaan synnyttämään tullutta pariskuntaa osastolle.
Odottavalla äidillä on kipuja. Räikkönen puhelee rauhallisesti ensimmäistä lastaan odottavalle pariskunnalle ja asentaa sydänäänianturit paikoilleen.
Kello 15.00 Räikkönen kiirehti heti vuoron aluksi lapsivuodeosastolle, sillä usein kiire kasvaa vuoron edetessä eikä jo vauvan saaneita ehdi enää tavata.
Eikä kiire näytä Uudellamaalla loppuvan keväälläkään.
Synnytyksiä näyttäisi olevan viitisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Käytännössä synnytysten määrää voidaan ennakoida neljä kuukautta eteenpäin.
– Tarvitsisimme 30 kätilöä lisää HUSin sairaaloihin pikaisesti. Tiukoilla on menty, ja kätilöiden sairauslomat ovat lisääntyneet viime vuonna verrattuna vuosiin 2024 ja 2023, sanoo HUSin naistentautien ja synnytysten ylilääkäri ja linjajohtaja Aydin Tekay.
Synnytyspäivää on mahdotonta tietää, ja kuka tahansa voi lisäksi valita synnytyspaikaksi Uudenmaan sen ulkopuoleltakin.
Kätilöitä tulossa lisää
HUS on saamassa lisää kätilöitä. Tieto lisävakansseista on helpotus synnyttäjille ja henkilökunnalle.
Viime vuoden vauvabuumin vuoksi esimerkiksi Espoon sairaala oli superruuhkassa jopa neljänneksen ajasta, eli oli käytännössä täysi.
Tekay sanoo, että Uudenmaan synnytyksistä 99.8 prosenttia on kuitenkin voitu hoitaa alueen omissa sairaaloissa.
– Lähes aina mahtuu HUSin sairaaloihin, mutta pääsyä lähimpään sairaalaan en voi luvata. Se, että miltei kaikki ovat kiireestä huolimatta päässeet omiin sairaaloihin, on vaatinut kätilöiltä paljon.
Lähivuosina synnytyksiä siirtyy myös Naistenklinikan peruskorjauksen vuoksi Espooseen, kesän lopulla valmistuvaan uuteen Jorvin sairaalarakennukseen.
Jatketaan vielä kätilö Jemina Räikkösen iltavuoron seuraamista Espoon sairaalan nykyisissä tiloissa.
Räikkönen kuvaa, mitä venyminen käytännössä tarkoittaa.
– Monta synnytystä käynnistyy samaan aikaan, ja paikalle tarvitaan hoitavan kätilön lisäksi avustava kätilö. Samalla voi olla keisarinleikkaus, johon tarvitaan kaksi kätilöä. Sitten joku syntyneistä vauvoista voi tarvita virvoittelua, johon tarvitaan monta kätilöä.
Lisäksi samaan aikaan potilaat voivat soittaa kutsukelloa, kun kaikki ovat jo kiinni jossain. Silloin juostaan salista toiseen.
– Huonekutsuissakin saattaa olla vastassa mitä vain: että oho, vauvahan syntyykin – sitten vaan hanskat käteen ja töihin, sanoo Räikkönen.
Tilanteet vaihtuvat nopeasti, ja pahin ruuhka menee usein parissa tunnissa ohi.
– Mutta kyllä ne kieltämättä ovat tiukkoja paikkoja. Joskus vuoron jälkeen ajattelee vaan, että huh huh, olipas se!
Kello 16.25 Synnytys lähestyy ja tarvitaan epiduraalipuudutusta. Ennen lääkärin saapumista Räikkönen noutaa lääkkeen.
Osaston iltavuoron ensimmäiset vauvat syntyvät kymmenen minuutin välein kello 16.39 ja kello 16.51.
Kello 17.10 Virvoitteluhuoneeseen tulee hälytys, ja kansliassa olevat kätilöt ovat tuota pikaa paikalla virvoittelemassa vastasyntynyttä.
– Huudat kovempaa vain, kehottaa Räikkönen hennosti itkevää vastasyntynyttä.
Kaikki oli onneksi hyvin. Lääkäri kävi vielä varmistamassa tilanteen ja antoi keuhkoja avaavaa lääkettä.
Kello 17.40 Räikkönen saa vastuulleen synnytyssalin, jossa synnytys lähestyy. Hän lähtee paikalle saliin.
Kello 18.00 Vuoron vastaava kätilö Sari Räsänen ilmoittaa, että Espoon sairaala on jälleen superruuhkassa. Uudet synnyttäjät ohjataan muihin sairaaloihin.
– Jos näyttää, ettemme pysty potilasta parhaalla mahdollisella tavalla hoitamaan, ohjaamme toiseen sairaalaan. Mitään riskiä emme ota. Raja tulee vastaan, jos meillä ei ole tilaa tai henkilökuntaa ei ole tarpeeksi esimerkiksi sairauspoissaolojen vuoksi, selventää Tekay.
Tekay sanoo, että superruuhkan aikanakin varalla on vähintään yksi sali äkillisiä tilanteita varten. Sairaalaan otetaan myös sisään aina, kun äiti on havainnut muutoksen vauvan liikkeissä.
HUSin synnytyssairaaloilla on yhteinen puhelinpalvelu, joka osoittaa synnyttäjälle sairaalan, jossa on tilaa. Puhelinpalvelu on keino hallita ruuhkia, ja se otettiin käyttöön puolitoista vuotta sitten. Aiemmin ruuhkat tulivat täysin puun takaa.
Kello 19.11 Vuoron viimeinen vauva syntyy. Tällä kertaa synnytys eteni nopeasti. Taas uusi vauva on maailmassa. Kaikkiaan vuorokauden aikana Espoossa syntyi 14 vauvaa.
– On niin palkitsevaa olla mukana synnyttäjien ja perheiden suurissa hetkissä. Työ on edelleen juuri sitä, mitä toivoin sen olevan, sanoo viisi vuotta kätilönä ja sitä ennen kymmenen vuotta sairaanhoitajana synnytysosastoilla työskennellyt Räikkönen.