Pelottavaa ja huolestuttavaa.
Näin kuvailee kirkkonummelainen Ilkka Davidsen synnyinmaansa Grönlannin tilannetta. Yhdysvallat on ilmoittanut haluavansa saaren itselleen.
Davidsen rinnastaa Grönlannin aseman Ukrainaan.
– Se on aika pelottava ajatus, että tässä maailman ajassa joku toinen valtio päättää haukata toisen. Näköjään se on trendi.
Davidsen on syntynyt Grönlannin toiseksi suurimmassa kaupungissa Sisimiutissa ja muuttanut kaksivuotiaana suomalaisen äitinsä kanssa Suomeen.
Grönlannissa hänellä on isän puolelta setiä, tätejä ja serkkuja. He ovat Davidsenin mukaan peloissaan ja vihaisia.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Grönlannista puhutaan tällä tavalla. Edellisellä Trumpin presidenttikaudella se oli heille vähän niin kuin vitsi, mutta nyt ei naurata, etenkään Venezuelan tapauksen jälkimainingeissa.
Alkuperäiskansa on tottunut ankariin olosuhteisiin
Suurin osa grönlantilaisista, kuten myös Ilkka Davidsenin isän suku, on inuitteja, Grönlannin alkuperäiskansaa.
– Siellä on harrastettu vuosisatoja kalastamista sekä hylkeen- ja valaanpyyntiä. Jos he joutuisivat lähtemään pakoon, mihin he lähtisivät sieltä?
Davidsenin sukulaiset ovat kuitenkin joutuneet pohtimaan, mitä he tekisivät, jos saarelle hyökättäisiin, hän arvelee.
– Tällaiset asiat on pakko ottaa ihan tosissaan.
Hän kertoo olevansa valmis auttamaan, jos sukulaiset joutuisivat lähtemään kotoaan.
Yhdysvallat ei ole Davidsenin mielestä mitenkään houkutteleva mahdollisuus grönlantilaisille.
– Varsinkin kun miettii, miten Amerikan natiivien on käynyt.
Muualta tulleille Grönlantiin asettautuminen voisi olla hänen mukaansa vaikeaa. Siellä asuvat ovat tottuneet saaren ankariin olosuhteisiin, hän sanoo.
– Perinteinen länsimainen elämä ei välttämättä ole ihan yhteensopiva paikan kanssa.
Pahinta olisi aseellinen konflikti
Vaikka Grönlannilla on itsehallinto, se on hallinnollisesti osa Tanskaa.
Tammikuussa saarelle tuli tanskalaisia joukkoja, jotka olivat valmistautuneet aseelliseen konfliktiin amerikkalaisten kanssa. Se tuntui Davidsenin mielestä hyvältä, vaikka tilanne oli jännitteinen.
Davidsenin mukaan monen grönlantilaisen mieltä rauhoitti, kun saarelle saapui sotilaita Tanskasta ja muista EU-maista. Myös Suomi lähetti kaksi yhteysupseeria Grönlantiin.
– Näin he konkreettisesti näkevät, että heidän olemassaoloaan tuetaan tällaisilla pienilläkin liikkeillä.
Kuitenkin aseellinen konflikti, jota Grönlanti ei ole itse aiheuttanut, olisi grönlantilaisille kaikkein huonoin vaihtoehto, Davidsen sanoo. Saarella asuu noin 57 000 ihmistä.
– Se on pelottava ajatus pienelle kansakunnalle. Vaikka saari on iso, kansa on aika pieni.
Toiveissa itsenäistyminen Tanskan alaisuudesta
Ajatus siitä, että toinen valtio alkaa uhitella ja esittää laajentumisajatuksia, on hänestä ikävä.
– Etenkin kun tietää, että Grönlanti on pitkään halunnut itsenäistyä. Ei se Tanskan vallanalaisuuskaan ole välttämättä mitään herkkua heille. Kolonialismi 2000-luvulla on vähän erikoinen asia muutenkin.
Sitä ei ole totuttu ajattelemaan osana nykyaikaa, Ilkka Davidsen sanoo.
Hän uskoo, että Yhdysvallat on oikeasti kiinnostunut Grönlannin maaperän mineraaleista eikä havittele saarta strategisen sijainnin takia.
– Olisi outoa, jos syy olisi turvallisuus, sillä Yhdysvalloilla on siellä lentotukikohta.
Trumpin puheissa on kuitenkin hänen mukaansa myös totuuden siemen. Ainakin Kiina ja Kanada ovat kiinnostuneita Grönlannista, hän kertoo.
– Isäni on ollut mukana tulkkina neuvotteluissa, jossa grönlantilaiset ovat sanoneet, että he eivät myy maata millekään teknologiayritykselle.
Hänen mukaansa Grönlannin kannalta parasta olisi, jos konfliktitilanne väistyisi, mutta maa ei unohtuisi kansainvälisen politiikan alaviitteeksi.
– Grönlanti jäisi sillä tavalla tapetille, että puhuttaisiin enemmän kansan halusta itsenäistyä ja siirtyä kokonaan pois Tanskan alaisuudesta.